Kerro suhteestasi karkkeihin ja alkoholiin!
Mietin tässä, ovatko karkkihammas ja viinihammas sama asia. Tuntuu nimittäin, että kun juomia kuluu enemmän, niin karkkeja tarvitaan vähemmän, ja jos ei juurikaan juo alkoholia, tekee hirveästi mieli karkkia. Mikä on teidän kokemuksenne asiasta?
Kommentit (23)
Ennen raskautta molempia meni reilusti, nyt kun en juo niin tekee mieli melkein koko ajan "jotain pientä ja makeaa."
En tykkää alkoholista yhtään, juon ainoastaan jos vaikka jossain työpaikan illanistujaisissa sitä on tarjolla. Karkkiin on sen sijaan riippuvuus :( josta nyt yritän kovasti päästä eroon.
Syön karkkia silloin tällöin, en laske kaloreita. Se on mielestäni sairasta. Alkoholia kuluu, koska olen opiskelija. Tosin ensimmäisten vuosien jälkeen taitaa vähentyä jo.
Kesäkuun kaljoittelun jälkeen ei tee enää mieli olutta, mutta jäätelöä ja valkosuklaata tekee koko ajan mieli... Tai vanukkaita. Lakua. Salmiakkia.
Alkoholia juon yhden siiderin vuodessa ja karkkia melkein joka päivä tulee napsittua.
- Eli suurin osa tähänastisista vastauksista tukee hypoteesia! Kaloreihin tämä kysymys ei liittynyt mitenkään, mutta kyllähän niistäkin saa puhua.
hyvä suhde molempiin, otan kourallisen karkkia tai yhden oluen silloin tällöin kun mieli tekee. Oikein passeleita molemmat tuotteet
Hyvä vertaus on muuten. Normaalisti en syö karkkia, mutta viikonloppuisin otan lasin viiniä tai kaks. Välilä tietysti perseet mutta harvemmin.nyt raskausaikana on mässy kyllä maistunut huolella. Taitaa tosiaan olla sama hammas.
Alkoholia juon muutaman kerran vuodessa, yhdellä kerralla siis pari siideriä. Karkkia syön noin. 1-2/krt kuussa, yleensä joku suklaapatukka ja n. 200g pussi salmiakkia tai lakua.
En käytä alkoholia ollenkaan enkä karkkiakaan enää syö, paitsi tummaa suklaata joskus
Karkkia ja suklaata en syö, en oikeastaan muitakaan makeita herkkuja. Jugurttia ehkä noin kerran viikossa.
Alkoholia juon, olenhan teekkari. Joskus kerran kuukauteen, joskus parikin kertaa viikossa. Riippuu ihan, miten paljon bileitä ja menoja on tiedossa.
Mun alkoholinkäyttö ei todellakaan korreloi makeanhimoon mitenkään. Kännissä tulee ennemmin mätettyä jotain suolaista epäterveellistä, sitäkin todella harvoin.
Suklaata kuluu mutta alkoholia ei paljonkaan. En jaksa dokailla aäännöllisesti ja joku yksi-kaksi siideriä huvin vuoksi on minusta ihan turhaa alkoholin tuhlausta ja itsensä pöhöttämistä. Mieluummin harvoin ja kunnolla, niin jaksaa taas odotella seuraavaa kertaa.
Karkki on yksi parhaista ystävistäni, kaikissa muodoissaan ja mauissaan. Alkoholin tunnen vain ulkonäöltä, se käy äärimmäisen harvoin täällä päin, enkä välitäkään tuntea sitä sen enempää. Silloin harvoin kuin tapaamme, tervehdin kyllä.
:)
Voisin sanoa että nämä kyseiset hampaat ovat keskenään ainakin serkuksia,
terveisin nimimerkki Raitistunut alkoholisti.
Eli ennen join ja nyt mässään tasan samaan tyhjyyteen. :)
Mie oon ainakin huomannu, että tipattomilla kausilla karkkia ja muita herkkuja menee huomattavasti enemmän kuin muutoin. :D
[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 18:55"]
Karkkia ja suklaata en syö, en oikeastaan muitakaan makeita herkkuja. Jugurttia ehkä noin kerran viikossa.
Alkoholia juon, olenhan teekkari. Joskus kerran kuukauteen, joskus parikin kertaa viikossa. Riippuu ihan, miten paljon bileitä ja menoja on tiedossa.
Mun alkoholinkäyttö ei todellakaan korreloi makeanhimoon mitenkään. Kännissä tulee ennemmin mätettyä jotain suolaista epäterveellistä, sitäkin todella harvoin.
[/quote]
Niin, kännissä/krapulassa tietenkin vedetään suolaista. Et kai vain ymmärtänyt kysymystä väärin? Toisaalta, vastaus kelpaa näinkin!
En käytä lainkaan alkoholia. Karkkeja voisin syödä lähes määrättömästi :( Niin en kuitenkaan tee, mutta ylenmääräisestä karkinsyönnistä pidättäytyminen on välillä tosi työlästä!
En osta karkkia koskaan enkä yleensä ota edes jos joku tarjoaa. Suklaa on eri asia :) Alkoholia en käytä paljoakaan, silloin tällöin joku siideritölkki illassa, mutta viime kerrastakin on kuukausi. Tällä hetkellä on muutama juoma jääkaapissa odottelemassa sellaista iltaa, kun tekee mieli.
En ole 10 vuoteen juonut alkoholia ja ennen sitäkin todella harvoin, ehkä kerran kolmessa kuukaudessa jos edes niin usein.
Karkkiin mulla on aika sairas suhde, varmaan vähän samanlainen kuin joillain alkoholisteilla siihen viinaan. Ostan karkkia salaa, syön sitä salaa, olen valmis tekemään älyttömyyksiä sen eteen että saan karkkia. Yritän hakeutua tilanteisiin että saan olla yksin ja syödä karkkia. Syön sitä myös muiden nähden, mutta silloin tulee syyllinen olo enkä nauti siitä yhtä paljon.
Tätä on jatkunut ihan lapsuudesta asti, lapsena sain karkkia niin paljon kuin kehtasin pyytää. Ja minähän kehtasin... Olen siis lapsuudesta asti ollut karkkiholisti.
Välillä mies on saanut mut karkkilakkoon ja olen silloin laihtunut useita kiloja. Mutta ilman karkkia tuntuu että jotain puuttuu. Joo, säälittävää jos karkki on noin isossa osassa aikuisen ihmisen elämässä, mutta kun pienestä asti karkki on ollut ratkaisu iloon ja suruun niin toimivaa korvaajaa on sairaan vaikea löytää...
En juo alkoholia tippaakaan mut karkkia menee kiloittain viikossa.