Ihan kamalaa jättä lapsi päiväkotiin itkemään

Ap, minulla on myös reilu 3-vuotias, joka itkee lohduttomasti päiväkotiin jäämistä :( Aloitettiin hoito viime syksynä, jolloin kuukauden päivät menivät itkien. Nyt kesäloman jälkeen sama jatkuu! Se tuntuu kamalalta ja eilen itkin itse koko matkan töihin!! Lapsi rimpuilee ja takertuu kiinni ja väkisin yrittän irrottaa hänet ja siirtää hoitajan syliin.. Kammottava tunne!!

Eilen illalla ja tänään aamulla teimme seuraavaa: juteltiin koko aamun toiminta etukäteen. Aloitettiin siitä, kun mennään bussilla päiväkotiin, mennään sisään ja otetaan kengät pois, mennään omalle hyllylle ja laitetaan tossut jalkaan. Sitten juteltiin, että mitä lapsi haluaa, mennä hoitajan syliin vai mennä leikkimään jotain yms. Lapsi itse sanoi, että haluaa mennä hoitajan syliin. Näin kun meneteltiin, niin tänään selvittiin vain nyyhkytyksellä! Päätin myös, että vien lapsen paria kymmentä minuuttia aiemmin, jotta saapuminen ei ole juuri siihen aikaan, kun ovat menossa pihalle ja on paljon sähellystä. Toimi huomattavasti paremmin ja hoitajilla oli aikaa ottaa lapsi syliin ja lohduttaa!

Tsemppiä, toivottavasti pian asettuisi tilanne. Lapset onneksi yleensä rauhottuvat heti vanhemman lähdettyä :) Voisitko vaikka soittaa päiväkotiin tai laittaa viestiä ja kysyä, että miten menee? Saisit itsellesikin mielenrauhan!

Ei se päiväkoti mikään kauhea paikka ole. Olin nuorena tyttönä pari viikkoa päiväkodissa koulun kautta avustamassa ja vaikka etenkin pienten puolella moni itki vanhempien lähtiessä ja muutamat myös kun tultiin hakemaan, en muista, että kukaan olisi itkenyt pariakymmentä minuuttia pidempään. Suurimmalla osalla lapsista oli päiväkodissa oikeasti kivaa ja viihtyivät hyvin.

Omat lapseni (1v11kk ja 3,5v) aloittivat päiväkodissa viime viikolla eikä nuorempikaan ole tähän mennessä itkenyt kuin kerran päiväunelle vietäessä (olisi halunnut jäädä leikkimään) ja kerran törmäiltyään toisen lapsen kanssa. Olin koko viime viikon päiväkodilla tutustumassa paikkaan ja pehmentämässä aloitusta. Välillä olin toisessa ryhmässä esikoisen luona, mutta pääosin kuopuksen kanssa pienten puolella. Ensimmäisenä päivänä moni itki, mutta jo parin päivän jälkeen tunnelma pienten puolella oli aamun eroamisia lukuunottamatta rauhallinen. Ne vanhemmat, jotka vain tuovat ja hakevat lapsen, eivät pääse näkemään keskipäivän rauhallista tunnelmaa ja syntyy helposti vaikutelma, että pienten puolella vain itketään, mikä ei ole totuus.

Olen todella onnellinen, että pystyimme järjestämään lapsille tällaisen pehmeän laskun päiväkotiin. Molemmat jäivät tänään iloisina ja tyytyväisinä hoitajien kanssa ja vilkuttivat iloiset heipat äidin lähtiessä.

Ei se lapsukainen kauaa itke sun lähdettyä. Se huomaa nopeasti kaikki lelut mitä ei kotona ole ja lähtee leikkimään. T. Entinen päiväkodin täti :)

 MIETTIKÄÄ MILTÄ SIITÄ LAPSESTA TUNTUU KUN ITSESTÄNNEKIN TUNTUU NOIN PAHALTA!!!

Lasta kohtaan täysin kohtuutonta ja kyllä se pph saattaisi olla ratkaisu, koti ja äidin omainen tuttu ainut hoitaja joka välittää, joka aamu samat 4 lasta samassa kodissa. Vaihtakaa ny edes sinne jos itku ei lopu pitkänkään ajan jälkeen.

Se voi kiepsahtaa niinkin päin, että jonain päivänä itkee kotiin lähtiessä. Jää leikit kesken ja kaverit. :)

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 13:59"] MIETTIKÄÄ MILTÄ SIITÄ LAPSESTA TUNTUU KUN ITSESTÄNNEKIN TUNTUU NOIN PAHALTA!!!

Lasta kohtaan täysin kohtuutonta ja kyllä se pph saattaisi olla ratkaisu, koti ja äidin omainen tuttu ainut hoitaja joka välittää, joka aamu samat 4 lasta samassa kodissa. Vaihtakaa ny edes sinne jos itku ei lopu pitkänkään ajan jälkeen.

[/quote]

Juu siksi kai äideistä tuntuukin pahalta kun miettivät miltä lapsesta tuntuu. Vaikka ketjussa on jo selitetty että lapsi on vaan vietävä p-kotiin, Suomessa ei ole esim PPH-paikkoja kymmenilletuhansille pienille.. anteeksi mutta oletko jotenkin vajaa?

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 13:59"] MIETTIKÄÄ MILTÄ SIITÄ LAPSESTA TUNTUU KUN ITSESTÄNNEKIN TUNTUU NOIN PAHALTA!!!

Lasta kohtaan täysin kohtuutonta ja kyllä se pph saattaisi olla ratkaisu, koti ja äidin omainen tuttu ainut hoitaja joka välittää, joka aamu samat 4 lasta samassa kodissa. Vaihtakaa ny edes sinne jos itku ei lopu pitkänkään ajan jälkeen.

[/quote]

Juu siksi kai äideistä tuntuukin pahalta kun miettivät miltä lapsesta tuntuu. Vaikka ketjussa on jo selitetty että lapsi on vaan vietävä p-kotiin, Suomessa ei ole esim PPH-paikkoja kymmenilletuhansille pienille.. anteeksi mutta oletko jotenkin vajaa?

[/quote]

Tyhmä kysymys. Av palstalla ei kirjoita kuin vajaita. Vajakki.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:39"]Kun olin päiväkodissa töissä, useimmat itkivät aluksi, mutta tottuivat ajan kanssa. Yhtenä vuonna tosin oli yksi tyttö, joka ikävöi vanhempiaan syksystä kevääseen, itki joka päivä, ei osallistunut yhtään mihinkään (oli 2v tullessaan), halusi olla sylissä koko ajan. 

Se tuntui todella pahalta. Vanhemmat olivat huolehtivia, yrittivät pitää mahdollisimman lyhyitä päiviä, lapsi oli välillä mummolla välipäiviä, oli onnellinen perhe. Lapsi vaan ahdistui siitä päiväkodista hirveästi, itki vuoden. Sen jälkeen muuttivat muualle, jatkosta en tiedä.

[/quote]

Mun tyttö itki myös, joka päivä, lähes kolme vuotta. Arki oli yhtä surua hänelle. En kestänyt katsella ja tein kolmannen lapsen jotta itku loppui :/ luulen että muutoin olisi seonnut lapsirukka. On nykyään ihan reipas 3-luokkalainen, pikkuveljellä vielä kaksi vuotta päiväkotia.

Olen itse harjoittelemassa tarhassa oman lapseni kanssa ja olen nähnyt näitä itkijöitä.

Eilen oli yhdellä lapsella hirmuinen itku koko sen ajan kun isänsä oli näkyvissä. Itku loppui tasan sillä sekunnilla kun auto lähti pihasta... Ei siellä kukaan ole itkenyt silloin kun vanhempi jo lähtenyt...

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:40"]Miksi te laitatte niin pieniä PÄIVÄKOTIIN?? Miksei perhepäivähoitajalle, tai mummo hoitaa? Tai olette itse kotona? Kiva hylkäämiskokemus tulee lapselle. Äiti menee vähän tienaamaan rahaa, niin mene sinä itkemään tuonne muiden itkevien joukkoon. Heippa.

[/quote]

Jotkut lapset itkee vielä ekan luokan ensimmäisinä päivinä koulussa. Pikkusiskoni taisi itkeä vielä tokalla. Pitäisikö näidenkin isojen koulutyttöjen ja -poikien äidin tai isän erota töistä ja opettaa näitä itku-iiroja kotona, ettei näille tuu hirveitä hylkäyskokemuksia?

Jos mahdollista, pehmeä lasku päiväkotiin! Pienillä pari viikkoa sopiva aika isommilla ehkä viikko. Jonkinlainen pehmeä lasku voi olla tarpeen myös lomien jälkeen, erityisesti jos ryhmä vaihtuu.

Sopikaa henkilökunnan kanssa miten teidän lapsenne kohdalla toimitaan aamulla ja tehkää samoin joka aamu. Treenatkaa myös lapsen kanssa! Tuntuu tyhmältä, mutta on oikeasti hyödyksi! Viekää lapselle päiväkotiin oman perheen kuvia.

Ja yrittäkää itse pysyä positiivisina. Päiväkotiin jääminen on iso juttu ja jännittää, mutta pelätä ei tarvitse. Ei vanhempien eikä lapsen. Tsemppiä! :)

Lto

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 14:04"]Se voi kiepsahtaa niinkin päin, että jonain päivänä itkee kotiin lähtiessä. Jää leikit kesken ja kaverit. :)

[/quote]

Ja vanhemmille raskainta on, jos itketään sekä aamulla että iltapäivällä. Näitäkin löytyy...

Up

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:36"]

Voi tiedän! :-(.

Mutta lapsi tottuu ihan varmasti, usko pois! Juttele hoitajien kanssa että kuulet heidän lohduttavan lasta ja kuulet että lapsi rauhoittuu. Me kaikki lähes olemme painineet tuon surun kanssa. Se on hirveää.

[/quote]

Todellisuus on se,e ttä lapsesi annetaan itkeä siellä yksin. Aikansa itkettyään ikäväänsä ( kun hoitajat samalla seisovat selin ja ovat kuin ei huomaisikaan) lapsesi kovettuu.

Oltiin tänään tutustumassa päiväkotiin koko perhe, kun esikoinen aloittaa pian osapäivähoidon. Lähtiessämme hän itki ja sanoi "äiti mä haluan tulla tänne joka päivä! Ei kun äiti mä haluan jäädä tänne nyt". Lohdutin, että huomenna hän saa tulla koko päiväksi (6h) ja ylihuomennakin.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 15:14"]Oltiin tänään tutustumassa päiväkotiin koko perhe, kun esikoinen aloittaa pian osapäivähoidon. Lähtiessämme hän itki ja sanoi "äiti mä haluan tulla tänne joka päivä! Ei kun äiti mä haluan jäädä tänne nyt". Lohdutin, että huomenna hän saa tulla koko päiväksi (6h) ja ylihuomennakin.

[/quote]

Miksi revit noin pienen pois turvallisesta päiväkodista, kun hän haluaa sinne jäädä? Olet julma ja itsekäs, kun viet itkevän lapsen kotiin.

(Sama logiikka näin päin) ;)

Normaalia eroahdistusta. Metsään mennään, jollei äiti osaa tämän paremmin aiheeseen suhtautua. Lapsen on opittava olemaan muutama tunti erossa äidistä, mieti miten kamalaksi menee vaikka kouluaikana jollei erottamista aloiteta vielä nyt.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:40"]

Miksi te laitatte niin pieniä PÄIVÄKOTIIN?? Miksei perhepäivähoitajalle, tai mummo hoitaa? Tai olette itse kotona? Kiva hylkäämiskokemus tulee lapselle. Äiti menee vähän tienaamaan rahaa, niin mene sinä itkemään tuonne muiden itkevien joukkoon. Heippa.

[/quote]

Mun lapset ei ole itkenyt koskaan päiväkotiin jätettäessä. Äiti sen sijaan on, helpotuksesta. Että siksi. Pahempi hylkäämiskokemus noille olisi tullut, jos äidin valvomisesta johtuva uupumus ja ahdistuhäiriö olisi päässyt pahentumaan. Että kiitos vaan pk:n henkilökunta, olette ainakin yhden virikeperheen pelastaneet. Heippa. 

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 09:40"]

Miksi te laitatte niin pieniä PÄIVÄKOTIIN?? Miksei perhepäivähoitajalle, tai mummo hoitaa? Tai olette itse kotona? Kiva hylkäämiskokemus tulee lapselle. Äiti menee vähän tienaamaan rahaa, niin mene sinä itkemään tuonne muiden itkevien joukkoon. Heippa.

[/quote]

Itse jouduin laittamaan tyttäreni päiväkotiin 11 kuukautisena, koska opiskeluni olivat kesken. Ja lapsen äiti muutti pois erottuamme. Eikä halunut enää nähdä lastaan.

Tuota mä oon joskus pohtinut, että miten kukaan voi jättää itkevän lapsen? Ja miksei totuta lasta päivähoitoon pikkuhiljaa niin, ettei lapsen tarvitse jäädä itkemään?

Itselläni on kaksi lasta, menivät pph:lle kun olivat 2- ja 4-vuotiaat, ja totuteltiin rauhassa, ettei itkeä tarvinnut. Päiväkotiin siirtyivät vuotta myöhemmin, eikä taaskaan kyyneleitä. Kävimme ihan rauhassa jo paikan pihalla leikkimässä yli kuukautta aiemmin ja aina silloin tällöin sen jälkeenkin, ja olimme yhdessä aamupäiväleikeissä. Sitten kävin ihan vain puolituntia kaupassa ja kerroin lapsille tulevani kohta, ja näin tein. Jonkin ajan kuluttua aamupäiväksi jättäminen, ja ruuan jälkeen kotiin päikkäreille. Päiväunille jätin vasta, kun olivat sopeutuneet. Eihän se unikaan tule, jos ikävöi ja jännittää.