Minun nuoreni ei kaipaa festareille eikä baariin bilettämään,
Vaan toivoo, että pääsisi aloittamaan toisen yliopistovuotensa normaalisti. Koko eka vuosi meni etänä. Tunnollisesti, ohjeita noudattaen. Rokotuksen ottiheti, kun se oli mahdollista. Nyt lukukausi alkaa jälleen etänä, ekat kurssit jo siirretty etäopetukseksi. Samaan aikaan tuhannet hilluvat festareilla ja baareissa ilman mitään rajoituksia.
Olen katkera lapseni puolesta.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Mikä nuoressa on vikana, kun ei halua elää? Oletteko käyneet terapiassa keskustelemassa?
Biletys, tuo ainut tapa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nuoressa on vikana, kun ei halua elää? Oletteko käyneet terapiassa keskustelemassa?
Biletys, tuo ainut tapa elää.
Toinen tapa on porsiminen. Vain kaksi vaihtoehtoa 💁♀️
Kuka haluaisi ja varsinkaan nyt? Minulla on kaksi aikuista lasta ja he eivät todellakaan ole halunneet minnekään festareille tai bilettämään. Molemmat opiskelevat tosissaan ja ovat nyt kesällä olleet hyvissä kesätyöpaikoissa, josta saadut rahat menevät fiksuun tarkoitukseen, ei alkoholiin tai muuhun typeryyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä nuoressa on vikana, kun ei halua elää? Oletteko käyneet terapiassa keskustelemassa?
Biletys, tuo ainut tapa elää.
Toinen tapa on porsiminen. Vain kaksi vaihtoehtoa 💁♀️
Veikkaan, että bilettäjät ovat ennemmin niitä aikaisin porsijoita. Ei bilettäjät taas hankkivat omistusasunnon aikaisemmin ja elävät vakaata elämää.
Tämmöiset tapaukset saattaa sitten hessahtaa keski-iässä elämään elämätöntä murkkuikää uudelleen. Äitini muunmuuassa. Hän alkoi kun olin 15-20v niin sovittelemaan nuorison muotivaatteita, siis minun vaatteitani päälleen, kokeili minun kosmetiikkaani ihmetellessäni niiden nopean kulumisen, penkoen kaikki tavarani kun olin kotoa pois ja ostamaan seksikkäitä alusvaatteita. Ei onneksi pöllinyt alusvaatteitani. Tienasin itse sillä kotoa en olisi rahaa saanut sellaisiin. Oli elänyt kuin muori varhais nuoruuden ja varhain tehtaillut lapset niin että koko nuoruus jäi elämättä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kyllä vielä ehtii.
Olin nuorena kerran festareilla juhannuksena ja jälkeenpäin se ärsytti kovasti. En muista kuinka paljon rahaa meni lippuihin ja viinaan, eikä ollut edes kivaa. Esiintyjät olivat suurinpiirtein yhtä jurrissa kuin katsojatkin ja yöllä nukkumisesta ei tullut mitään, kun porukka kompasteli koko ajan teltan naruista ja teltta oli naamalla monta kertaa yössä. Satoikin, joten kaikki vaatteet olivat märät ja liejussa.
Bilettäminen taas.. silloin ravintoloissa sai tupakoida vielä, joten vaatteet ja kaikki haisivat pitkään. Alkoholi maksoi paljon, korvat tinnittivät kauan ja ääni oli käheänä musiikin yli huutamisesta eikä ollut edes kivaa. Tai sitten mentiin kaverille reppu kilisten, juotiin ja syötiin jotakin huonoa itse tehtyä pizzaa. Tai istuttiin Hietsussa aamuun saakka, juotiin, käytiin puskapissalla ja muuta tylsää.
Juu ei, mielummin alkoholiton nuoruus.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset tapaukset saattaa sitten hessahtaa keski-iässä elämään elämätöntä murkkuikää uudelleen. Äitini muunmuuassa. Hän alkoi kun olin 15-20v niin sovittelemaan nuorison muotivaatteita, siis minun vaatteitani päälleen, kokeili minun kosmetiikkaani ihmetellessäni niiden nopean kulumisen, penkoen kaikki tavarani kun olin kotoa pois ja ostamaan seksikkäitä alusvaatteita. Ei onneksi pöllinyt alusvaatteitani. Tienasin itse sillä kotoa en olisi rahaa saanut sellaisiin. Oli elänyt kuin muori varhais nuoruuden ja varhain tehtaillut lapset niin että koko nuoruus jäi elämättä.
Kakkostyypin puberteetti, ei ole mitenkään outo ilmiö ikääntyvillä.
Luin, että nuoresi ei kelpa?a festareille. Mutta ei liene kaukana totuudesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kyllä vielä ehtii.
Juu ei, mielummin alkoholiton nuoruus.
Mutta kaveriporukka pitää kummajaisena ellei viina kelpaa, aivan sama aikuistenkin keskuudessa.
Viihtyykö alkoton nuori juopposakissa, ei varmaan viihdy ja jää lopulta yksin.
Näin kävi itsellenikin, en viihtynyt yhtään kavereitten seurassa jotka ryyppäs ja relellesti kännipäissään.
Myöhemmn juoppokuskiksi pyysivät mutta en siihen virkaan alkanut.
Mikä nuoressa on vikana, kun ei halua elää? Oletteko käyneet terapiassa keskustelemassa?