Lue keskustelun säännöt.
Kateellinen äiti?
29.07.2021 |
Lähden syksyllä opiskelemaan yliopistoon. Harjoittelin pääsykokeisiin kovasti ja pääsin sisään. Kerroin uutiset vanhemmilleni viime viikolla. Molemmat onnittelivat, mutta sen jälkeen äiti on aina vaihtanut aihetta jos olen koettanut asiasta puhua.
Tänään satuimme äidin kanssa yhtäaikaa kauppaan, ja hän ehdotti lähtisinkö käymään kahvilla heidän luonaan. Lupauduin, ja lähdimme ajamaan peräkkäin moottoritiellä. Jono mateli, ja lähdin ohituskaistalle ja ohitin myös äidin omalla autolla. Äidin luokse pitää ajaa rampista ylös ja siitä muutama kilometri eteenpäin. Kyseiselle rampille oli enää parisataa metriä matkaa, kun huomasin että äiti ajaa ohitseni valehtelematta 140-150km tuntivauhtia ja kiilaa eteeni juuri ennen rampille nousua! Edessäni ajava auto joutui jarruttamaan myös ettei sattuisi vahinkoa. Ajoimme perille peräkkäin ja äiti nousi autosta niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Menin tapahtuneesta hämilleni enkä osannut ottaa sitä puheeksi. Nyt illalla minulla on ollut todella karmea ja kauhistunut olo tapahtuneesta. En osaa oikein selittää tätä tunnetta.
Olen ollut terapiassa vuosia ja olen tullut lopputulokseen että äidillä on hyvin vahvoja narsistisia piirteitä, jotka ennenkin ovat tulleet esille. Hän on mm. lyönyt minua kun tulin teini-ikään ja koettanut puuttua miesasioihini. Mietin olisiko tuo autolla kiilaaminen ollut jonkinlainen tapa näyttää minulle? Onko täällä muita narsistin lapsia jotka haluaisi kertoa mielipidettään tai kokemuksiaan?
Kommentit (12)
Äiti on aina puhunut miten haluaisi jatkokouluttautua (on lähihoitaja), mutta ei ole pystynyt koska me lapset olemme olleet liian vaikeita, asuntolaina pitää maksaa, isä ei tue tarpeeksi jne. Terv. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi käytös on narsistista. Narsisti kilpailee jopa lastensa kanssa.
Minulla on tuollainen äiti. Sabotoi täysillä kaikkia tekemisiäni, mitätöi ulkonäköäni, jopa kirjaimellisesti sotki uuden kotini.
En ole tekemisissä.
Olen miettinyt että haluaisin olla olematta tekemisissä, mutta silloin katkeaisi välit isään ja isovanhempiin. Olin teininä erittäin kapinallinen ja huonovointinen (kotiolot ja koulukiusaaminen) ja äiti puhui silloin puoli sukua minua vastaan. Olen vasta aikuisena saanut välit esimerkiksi mummoon parannettua..
On yksi suurimmista ja vaikeimmista tabuista länsimaisessa kulttuurissa, että äiti voisi olla kateellinen omalle tyttärelleen. Ja se on ikävä kyllä todella totta. Siitä ei vaan saa puhua, koska äitimyytti: "kaikki äidit rakastavat lastaan täysin pyyteettömästi ja epäitsekkäästi". Se ei pidä paikkaansa ja varsinkin, jos äiti on vammautunut omassa äitisuhteessaan, näistä kehittyy helposti sukupolvia ylittäviä kaltoinkohtelun ketju.
Sinulle ap vaan haluan sanoa, että älä kiellä sitä tunnetta, että äitisi yrittää kilpailla kanssasi. Peliin kuuluu se, että sinun tuntemasi tunne on hullu ja väärä, eikä mitään tällaista ole olemassa. Jos fronttaisit äitisi, hän varmasti kieltäisi koko asian.
Etsi apua jostain ihan ulkopuolelta, ei suvusta, ellei ole sinulla jotain tosi luottoa. Psykologi tai psykiatri, en tiedä tilannettasi mutta joko tt-huollosta, julkiselta tai seurakunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö-höpö narsisti. Ja eiku terapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tainnut tulla katsotuksi liikaa draamaa MTV:n palveluista. Eihän tuollaista oikeasti voi tapahtua tai olette hulluja koko suku.
Minulla on tuollainen äiti. Hän oli nuorena kaunis, eikä kestä ollenkaan että joku ajaa ohitse hänen vanhetessaan.
Kilpaili lapsistani ja oikeasti tosiaan sotki kotiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tainnut tulla katsotuksi liikaa draamaa MTV:n palveluista. Eihän tuollaista oikeasti voi tapahtua tai olette hulluja koko suku.
Millä perusteella koko suku leimaantuu hulluksi jos äitini käyttäytyy huonosti? -Ap
Tulkintasi on tarkkanäköinen ja kuulostaa oikealta. Vältä kuitenkin puheeksiottamista = konfliksia, sillä sitä et voi voittaa, varsinkin kun haluat ihan perustellusti säilyttää muut sukulaissuhteet. Narsistin raivoa ei kannata hankkia päälleen. Todennäköisesti hän muutenkin kieltää kaiken (googlaa ”gaslightning”), ja jäljelle jää vain sotkua. Sopivan etäisyyden pitäminen, omien kuulumisten valikoiva kertominen (itsesuojelutarkoituksessa), narsismiin perehtyminen tiedon avulla ja tarpeen mukaan ulkopuolinen keskusteluapu auttavat pitämään oman mielenterveyden kasassa narsistin vaikutuspiirissä, jos välejä ei ole mahdollista katkaista. Yritä rakentaa suhde edes neutraalille alueelle, jos vahvuuksia ei löydy. Narsismista ei juurikaan parannuta, mutta omia odotuksiaan voi säätää alemmas. Oma vanhempani on hiukan vastaava tapaus ja minulla meni kauan tämän oppimisessa.Omat työkuulumiseni lakkasivat kiinnostamasta tasan sillä hetkellä kun ns. ”ohitin” hänet opinnoissa, urassa jne. Monia outoja tilanteita on ollut, joissa olen kohdannut vanhemman sanattoman raivon ja kilpailullisuuden. Voimia kovasti. Vaali muita tasapainoisia, vastavuoroisia ihmissuhteita ja pidä huolta itsestäsi. Onnea opiskelupaikasta, tulet varmasti pärjäämään hienosti. ❤️
Minä en ikinä pystyisi omalle lapselleni tekemään noin