Nolottaa vietävästi kun aloin itkeä uusien kavereiden edessä

Olen nähnyt näitä uusia ystäviäni vain pari kertaa. No eilen sovittiin että nähdään yhdessä puistossa ja mennään ravintolaan syömään. Minun piti matkustaa 50 minuuttia että pääsin tähän puistoon, kaverit asuvat sen lähellä, ehkä kolmen kilometrin päässä.

Kun olin jo matkalla, he kertoivat tulevansa vähän myöhässä. Kymmenen minuutin jälkeen he kertoivat etteivät vieläkään pääse tulemaan. Piti viedä tyttöystävää johonkin, oli liikenneruuhkaa, ei löytynyt parkkipaikkaa...

No tätä jatkui tunnin, kunnes päätin etten enää odota vaan lähden junalla takaisin kotiin. Aloin pillittää kuten aina kun suutun. Törmäsin näihin kavereihini kun olin menossa juna-asemalle, he olivat tietysti todella pahoillaan ja vakuuttelivat etteivät enää koskaan ole noin myöhässä. Minä vaan itkin ja änkytin että ärsyttää niin paljon kun on jotain sovittu ja että asun ite niin kaukana. Jäin kuitenkin illaksi ja meillä oli ihan hauskaa.

Nyt minua nolottaa ihan kamalasti. Itken erittäin harvoin julkisella paikalla enkä koskaan uusien kavereiden edessä. Osaakohan tässä olla enää normaalisti?