Lue keskustelun säännöt.
Nykyaikana tiedetään melko isosta osasta sieniä, kasveja, marjoja ja hedelmiä että mitkä niistä on syötäviä ja mitä taas eivät.
´
25.07.2021 |
Mutta ennen vanhaan on eletty aika riskialtista aikaa kun on vähitellen otettu selvää, että mitä niistä voi syödä ja mitä taas ei voi syödä. Voi vain kuvitella, että kun on otettu selvää, että mitkä vaikka eri marjoista ovat syötäviä, niin niin niitä on ollut vain pakko maistaa ja siten kokeilla, että ovatko ne syötäviä vai eivät. Minua ainakin ihmetyttää, että miten se on päätetty, että kuka niitä marjoja sitten maistaa koska aina on voinut olla riski, että ne eivät olekaan syötäviä vaan niistä sairastuu tai tai jopa kuolee kun niitä syö. Väkisin on täytynyt ihmisiä kuolla kun tutkittu syötäviä kasveja, hedelmiä, marjoja tai vaikka sieniä. Joku on syönyt vaikka jotain sientä joka on ollutkin myrkyllistä ja kuollut kun taas joku toinen on maistanut jotain toista sientä joka ei ole myrkyllinen joten hän on säilynyt elossa. Sitten on ajan kuluessa sukupolvelta toiselle siirtynyt tieto, että mitkä kasvit, sienet, marjat tai hedelmät ovat myrkyllisiä, mitkä ovat syötäviä ja mitkä taas ovat ehkä lievästi myrkyllisiä sellaisenaan mutta oikein käsiteltynä syötäviä.
Kommentit (7)
Eiköhän niitä ole ens elukoille syötetty, sitten anopille ja kolmantena puolisolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maistamalla toki saattoi tulla eri lopputulokseen kuin tieteellisen tutkimuksen kautta. Suomalaiset tyytyväisinä ottivat kärpässienitrippejä vuosituhansien ajan, kunnes nykyajan tiede kertoi että ei kannattaisi.
Vangeille koemaistajan asema?
Japanissa arvovaltaisilla oli käytössä koemaistaja, dokumiyaku.
Myrkky + nähdä + rooli
毒見役
Näin se on mennyt. Kehitys perustuukin siihen, ettei jokaisen sukupolven tarvitse keksiä kaikkea alusta lähtien. Ihminen pystyy siirtämään opittua tietoa eteenpäin. Niinhän toki muutkin eläimet tekevät aivokapasiteettinsa rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Maistamalla toki saattoi tulla eri lopputulokseen kuin tieteellisen tutkimuksen kautta. Suomalaiset tyytyväisinä ottivat kärpässienitrippejä vuosituhansien ajan, kunnes nykyajan tiede kertoi että ei kannattaisi.
Ei ihme, että entisaikoina on nähty tonttuja ja saatu kaikenlaisia näkyjä kun on trippailtu sienissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain luin miten aboriginaalit selvitti kasvien syötävyyttä. Ensin sitä hierottiin kohtaa jossa paksumpi ihokerros. Jos ei reaktiota hierottiin esim ranteeseen. Jos taas ei reaktiota, niin hierottiin limakalvolle. Useampi vaihe tuolla logiikalla ennen kuin kukaan söi.
Kyllä.