Ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen?

Itsellä ainakin synnytyksien jälkeen kuukautistet alkoivat noin, pientä alustavaa tiputtelua, ’muka-kuukautuset’ ja hetken päästä sitten ne oikeat menkat, joiden aikana luulin tyyliin vuotavani kuiviin. Näiden jälkeen sitten normaalit menkat, tosin otin kierukan, joten ei menkkoja juurikaan enää.

Kuinka kauan sinulla meni välissä aikaa että tiputtelusta seurasi menkat? Olen ihan hämilläni siitä, että tällä hetkellä minulla ei ole yhtään minkäänlaista tiputteluakaan.

-ap

Olen niin superahdistunut siitä että kohdunkaulan syövän oireissa mainitaan epämääräisen vuodon lisäksi _myöhäisessä_ vaiheessa alavatsakivut. Pelottaa niin järkyttävän paljon että kuvittelemani kuukautiskivut olisivatkin jo myöhäisen vaiheen syöpäkipuja😞

-ap

Nyt unohdat nuo syöpäjutut. Synnytyksen jälkeen menkat alkavat usein hyvinkin epämääräisesti. Saatat joutua odottamaan useamman kierron, että menkat alkavat tulla normaalisti. Mulla alkoi esim. nyt menkat kolmannesta lapsesta 7kk synnytyksestä ja nyt lapsi on 1v2kk ja vasta nyt menkat tulivat säännöllisesti toisen kerran. Sitä ennen on kaikenlaista tiputtelua ja tuhrua ollut, välillä vuoto jäi välistä eli olettetuna aikana tuli kerran häivähdys pinkkiä paperiin ja ei muuta. Ihan outoa menoa, mutta nyt alkaisi vaikuttaa normaalilta. Eikä siinä pitäisi olla mitään poikkeavaa.

Kiitos lohduttavista sanoista❤️ Oletko itse kysellyt asiasta neuvolasta asiasta tai imetitkö vuoden?

Minua pelottaa eniten se ettei imettämistä ole enää juuri lainkaan ja silti tilanne tämä. Olen ymmärtänyt että imetys saattaa toisilla pitää menkat pois, tosin silloin ei kai mitään tiputtelujakaan tule(?)

(Ja siis imettämisen vähyys ja sittemmin loppuminen ovat johtuneet riittämättömästä maidon tuotannosta, ei siitä etten itse olisi halunnut imettää lastani)

Onko sulla baby blues, vai miksi sekoilet? Menkat alkaa, kun ne alkaa. Sitä ennen voi olla kaikenlaista välivuotoa ja odottelua. Kai sulle on tehty papa säännöllisesti? Varaat ajan papa-kokeeseen lähiviikoille, jos edellsestä on aikaa.

Itse täysimetin 6kk ja menkat alkoi 3,5kk synnytyksestä siitä huolimatta. Alkoivat juuri noin että ensin oli epämääräistä tuhrua ja alavatsakipua muutaman päivän ja mietin jo että mitä hittoa tämä on kunnes sitten "hanat aukesi". Älä nyt murehdi syöpää tässä vaiheessa vaan seuraile ihan rauhassa. Olen kuullut että joillakin ne ekat menkat on ollu kokonaan vaan tuhruilua eikä sellaisia kunnollisia.

Minulla alkoi menkat siinä vajaa viisi kuukautta synnytyksestä ja olivat 3 päivää niukkaa vuotoa. Aloitettiin lapsella kiinteät 4kk kohdalla, joten oletan, että tämä sai kropan käsittämään, että kuukautiset voivat alkaa, vaikka muuten kyllä (täys-)imetin, ettei vauva saanut muuta nestettä kuin rintamaitoa. Minulla on ollut aina pitkä kierto (35+ pv), mutta synnytyksen jälkeen eka kierto oli 27 päivää, toinen 31 ja kolmannesta ei tietoa, koska olen jälleen (toivotusti) raskaana.  Tämä on vähän mielenkiintoista, koska haamuplussa tuli vasta kp35 tienoilla ja nyt kolme päivää myöhemmin näkyy vähän selkeämmin, mutta silti himmeä. Näinköhän kierto olisi ollut tässä vaiheessa sitten tuo normaali 35pv, jos ei olisi tullut kahta viivaa? Pelottaa myös kohdunulkoisen raskauden mahdollisuus, jos himmeys johtuukin siitä, että hcg on poikkeuksellisen matala. En haluaisi kokea sitä toistamiseen.

Mutta ap:lle lohdutukseksi, minultahan lääkäri kysyi jo jälkitarkastuksessa, että onko kuukautiset alkaneet tai onko ollut jotain kuukautisia MUISTUTTAVAA vuotoa. Eli ei ne ekat menkat välttämättä ole kuin päivän pienet tuhrut. Olisi hyvä jos useampi lääkäri tästä muistuttaisi, etteivät ne suinkaan ala heti kuin Niagaran putous. Sanottakoon, että ne tokat menkat oli kyllä sitten jäätävää vuotoa koko viikon edestä :D

Kiitos taas paljon lohduttavista sanoista. Minulla vielä taustana se, että ennen raskautta on ollut aina lähes päivälleen tarkka kierto ilman minkäänlaisia poikkeuksia tai vuotohäiriöitä, koko aikuiselämäni siis näin. Tämä pelottaa siksi ihan mielettömästi, ja juuri tuo jo edenneen syövän mahdollisuus koska nythän tässä on mennyt raskauden vuoksi jo vuosi edellisistä kuukautisista minkä aikana en tietenkään ole osannut millään tavalla olla tilanteesta huolissani.

Alavatsa on edelleen lievästi kipeä, mitään vuotoa ei ole. Ja juu, soitan kyllä papa-aikaa heti huomenna yksityiselle jos en julkiselle pääse.

-ap

Ihan normaalia vuotoa synnytyksen jälkeen ja sä olet menossa lääkäriin syöpäepäilyn takia 🤦‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Kiitos lohduttavista sanoista❤️ Oletko itse kysellyt asiasta neuvolasta asiasta tai imetitkö vuoden?

Minua pelottaa eniten se ettei imettämistä ole enää juuri lainkaan ja silti tilanne tämä. Olen ymmärtänyt että imetys saattaa toisilla pitää menkat pois, tosin silloin ei kai mitään tiputtelujakaan tule(?)

(Ja siis imettämisen vähyys ja sittemmin loppuminen ovat johtuneet riittämättömästä maidon tuotannosta, ei siitä etten itse olisi halunnut imettää lastani)

Imetän edelleen ja sitä olen pitänyt syynä kuukautisten takkuiluun. Toisesta lapsesta kuukautiset alkoivat vasta, kun synnytyksestä oli jo yli 1,5 vuotta. Silloin ne alkoivat melko säännöllisesti saman tien. Esikoisen kohdalla ei ehtinyt tulla lainkaan menkkoja, kun odotinkin jo toista lasta. Mutta joka tapauksessa, sun synnytyksestä on varsin vähän aikaa ja vähäinenkin imetys voi sotkea hormonitasoha niin, että kuukautiset eivät tule normaalisti. Älä hätäile vielä.

Nuori lääkäri otti papat ja sanoi samalla kohdunsuun näyttävän verestävältä, puhui että siinä vissiin joku pieni repeämä. Ei ole, koska lapseni syntyi lopulta hätäsektiolla. Kysyin voisiko se olla jo näkyvää syöpäkasvainta, hän empien sanoi ei mutta kysyvänsä asiaa kokeneemmalta kollegaltaan ensi viikolla. Hermostuttaa että 3vkoa sitten lopputarkastuksen tehnyt lääkäri vain vilkaisi nopeasti ja totesi kaiken olevan ok.

Nyt luin, että syövän kasvaimet voivat pahimmillaan näkyä jo myös silmämääräisesti. Vuotoa ei ole enää ollut mutta alavatsa on lievästi kipeä, kuin menkkoja odottaen (jotka ei sitten vain alakaan).

Mieli on aivan hirveässä paniikissa, ihan vaan hautajaiset ja vauvan äidittä jääminen pyörivät mielessä. Viime yönä itketti niin että oli silmät tippua päästä. En tajua miten kestän ensi viikon lääkärin soittoaikaan asti.

Onko kellään ollut mitään vastaavaa? En tajua miksi se lopputarkastuksen tehnyt lääkäri ei reagoinut asiaan??

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos taas paljon lohduttavista sanoista. Minulla vielä taustana se, että ennen raskautta on ollut aina lähes päivälleen tarkka kierto ilman minkäänlaisia poikkeuksia tai vuotohäiriöitä, koko aikuiselämäni siis näin. Tämä pelottaa siksi ihan mielettömästi, ja juuri tuo jo edenneen syövän mahdollisuus koska nythän tässä on mennyt raskauden vuoksi jo vuosi edellisistä kuukautisista minkä aikana en tietenkään ole osannut millään tavalla olla tilanteesta huolissani.

Alavatsa on edelleen lievästi kipeä, mitään vuotoa ei ole. Ja juu, soitan kyllä papa-aikaa heti huomenna yksityiselle jos en julkiselle pääse.

-ap

Miten sulla nyt tässä välissä olisi ehtinyt kohdunkaulan syöpä tulla kun juuri olet synnyttänyt ja sitä toosaa ja kohdunkaulaa on tuijotettu tämän tästä? Vielä synnytyksen jälkitarkastuskin.

Vierailija kirjoitti:

Nuori lääkäri otti papat ja sanoi samalla kohdunsuun näyttävän verestävältä, puhui että siinä vissiin joku pieni repeämä. Ei ole, koska lapseni syntyi lopulta hätäsektiolla. Kysyin voisiko se olla jo näkyvää syöpäkasvainta, hän empien sanoi ei mutta kysyvänsä asiaa kokeneemmalta kollegaltaan ensi viikolla. Hermostuttaa että 3vkoa sitten lopputarkastuksen tehnyt lääkäri vain vilkaisi nopeasti ja totesi kaiken olevan ok.

Nyt luin, että syövän kasvaimet voivat pahimmillaan näkyä jo myös silmämääräisesti. Vuotoa ei ole enää ollut mutta alavatsa on lievästi kipeä, kuin menkkoja odottaen (jotka ei sitten vain alakaan).

Mieli on aivan hirveässä paniikissa, ihan vaan hautajaiset ja vauvan äidittä jääminen pyörivät mielessä. Viime yönä itketti niin että oli silmät tippua päästä. En tajua miten kestän ensi viikon lääkärin soittoaikaan asti.

Onko kellään ollut mitään vastaavaa? En tajua miksi se lopputarkastuksen tehnyt lääkäri ei reagoinut asiaan??

-ap

Kohdunkaulansyöpään harvoin kuolee ja sulla se olis ollut vasta niin vähän aikaa. 

Siskollani löydettiin kohdunkaulan syöpä joukkoseulonnassa, ja häneltä leikattiin vaan kohtu pois koska hänellä on jo lapset tehtynä, eikä tarvinnut edes mitään muita hoitoja, ei sädettämistä tai solumyrkkyjä. 

Ei kyllä välttämättä ole kasvain. En tiedä miten synnytys on sulla mennyt, mutta jos on ollut lähellä alatiesynnytys, eikö ole voinut vaikuttaa kohtuun? Mulla otettiin Papa vasta 6kk jälkeen synnytyksestä

Ennen sitä sanottiin ettei kannata, koska keho ei ole palautunut synnytyksestä. Lisäksi minulla oli n. 3kk kohdalla pienet menkat (pientä vuotoa) ja vasta kierto kuitenkin palautui paljon myöhemmin, muistaakseni 6kk kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori lääkäri otti papat ja sanoi samalla kohdunsuun näyttävän verestävältä, puhui että siinä vissiin joku pieni repeämä. Ei ole, koska lapseni syntyi lopulta hätäsektiolla. Kysyin voisiko se olla jo näkyvää syöpäkasvainta, hän empien sanoi ei mutta kysyvänsä asiaa kokeneemmalta kollegaltaan ensi viikolla. Hermostuttaa että 3vkoa sitten lopputarkastuksen tehnyt lääkäri vain vilkaisi nopeasti ja totesi kaiken olevan ok.

Nyt luin, että syövän kasvaimet voivat pahimmillaan näkyä jo myös silmämääräisesti. Vuotoa ei ole enää ollut mutta alavatsa on lievästi kipeä, kuin menkkoja odottaen (jotka ei sitten vain alakaan).

Mieli on aivan hirveässä paniikissa, ihan vaan hautajaiset ja vauvan äidittä jääminen pyörivät mielessä. Viime yönä itketti niin että oli silmät tippua päästä. En tajua miten kestän ensi viikon lääkärin soittoaikaan asti.

Onko kellään ollut mitään vastaavaa? En tajua miksi se lopputarkastuksen tehnyt lääkäri ei reagoinut asiaan??

-ap

Kohdunkaulansyöpään harvoin kuolee ja sulla se olis ollut vasta niin vähän aikaa. 

Siskollani löydettiin kohdunkaulan syöpä joukkoseulonnassa, ja häneltä leikattiin vaan kohtu pois koska hänellä on jo lapset tehtynä, eikä tarvinnut edes mitään muita hoitoja, ei sädettämistä tai solumyrkkyjä. 

Tiedän että siitå voi selvitä, mutta usein siihen myös kuollaan.

Ja edelliselle: se tässä ahdistaakin miksi se kokeneempi lääkäri ei voinut tutkia kunnolla, ihan vaan ”kelan leimaa varten istutti nopeasti tuoliin”.

Mä en käsitä mistä muusta se suu voisi verestää kuin kasvaimesta? Ja siitähän se pieni vuotokin on mitä todennäköisimmin tullut?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä välttämättä ole kasvain. En tiedä miten synnytys on sulla mennyt, mutta jos on ollut lähellä alatiesynnytys, eikö ole voinut vaikuttaa kohtuun? Mulla otettiin Papa vasta 6kk jälkeen synnytyksestä

Ennen sitä sanottiin ettei kannata, koska keho ei ole palautunut synnytyksestä. Lisäksi minulla oli n. 3kk kohdalla pienet menkat (pientä vuotoa) ja vasta kierto kuitenkin palautui paljon myöhemmin, muistaakseni 6kk kohdalla.

Imetitkö? Oma imetykseni on loppunut ja siksi on omituista ettei kuukautisia ole tullut.

Edellinen minun, ap.

Vierailija kirjoitti:

Nuori lääkäri otti papat ja sanoi samalla kohdunsuun näyttävän verestävältä, puhui että siinä vissiin joku pieni repeämä. Ei ole, koska lapseni syntyi lopulta hätäsektiolla. Kysyin voisiko se olla jo näkyvää syöpäkasvainta, hän empien sanoi ei mutta kysyvänsä asiaa kokeneemmalta kollegaltaan ensi viikolla. Hermostuttaa että 3vkoa sitten lopputarkastuksen tehnyt lääkäri vain vilkaisi nopeasti ja totesi kaiken olevan ok.

Nyt luin, että syövän kasvaimet voivat pahimmillaan näkyä jo myös silmämääräisesti. Vuotoa ei ole enää ollut mutta alavatsa on lievästi kipeä, kuin menkkoja odottaen (jotka ei sitten vain alakaan).

Mieli on aivan hirveässä paniikissa, ihan vaan hautajaiset ja vauvan äidittä jääminen pyörivät mielessä. Viime yönä itketti niin että oli silmät tippua päästä. En tajua miten kestän ensi viikon lääkärin soittoaikaan asti.

Onko kellään ollut mitään vastaavaa? En tajua miksi se lopputarkastuksen tehnyt lääkäri ei reagoinut asiaan??

-ap

Voi olla silti repeämä, jos ehdit kuitenkin yrittää alakautta, vaikka ei lopulta onnistunut. Kyllähän se kohdunsuu on silti avautunut ja tullut rasitetta paineesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori lääkäri otti papat ja sanoi samalla kohdunsuun näyttävän verestävältä, puhui että siinä vissiin joku pieni repeämä. Ei ole, koska lapseni syntyi lopulta hätäsektiolla. Kysyin voisiko se olla jo näkyvää syöpäkasvainta, hän empien sanoi ei mutta kysyvänsä asiaa kokeneemmalta kollegaltaan ensi viikolla. Hermostuttaa että 3vkoa sitten lopputarkastuksen tehnyt lääkäri vain vilkaisi nopeasti ja totesi kaiken olevan ok.

Nyt luin, että syövän kasvaimet voivat pahimmillaan näkyä jo myös silmämääräisesti. Vuotoa ei ole enää ollut mutta alavatsa on lievästi kipeä, kuin menkkoja odottaen (jotka ei sitten vain alakaan).

Mieli on aivan hirveässä paniikissa, ihan vaan hautajaiset ja vauvan äidittä jääminen pyörivät mielessä. Viime yönä itketti niin että oli silmät tippua päästä. En tajua miten kestän ensi viikon lääkärin soittoaikaan asti.

Onko kellään ollut mitään vastaavaa? En tajua miksi se lopputarkastuksen tehnyt lääkäri ei reagoinut asiaan??

-ap

Voi olla silti repeämä, jos ehdit kuitenkin yrittää alakautta, vaikka ei lopulta onnistunut. Kyllähän se kohdunsuu on silti avautunut ja tullut rasitetta paineesta.

Se on kyllä totta, että kohdun suu oli ehtinyt avautua,

mutta mitään vuotoja siitä ei ole aiemmin ollut eikä kukaan muu ollut maininnut mistään repeämästä minulle mitään.

-ap