Lue keskustelun säännöt.
Setäni asui meidän perheessämme 1970-luvula kun olin lapsi.
24.07.2021 |
Yleensä häntä ei päästetty yksin ulos koska hän oli mieleltään häiriintynyt eikä koskaan tiennyt, että mutä hän keksi tehdä. Joskus hänen onnistui päästä vapaaksi ja me lapset seurasimme häntä salaa koska yleensä hän meni lähistöllä olevaan metsikköön, missä hän lypsi itseään ja kun häneltä lensi valkoista niin hän kiljahteli, kiroili ja murisi. Meistä lapsista se oli hassua.
Näin jälkeenpäin hän säälittää minua kun hänen piti piiloutua itsetyydyttääkseen itseään. Kotona häntä oli ilmeisesti kirlletty tekemästä niin.
Kommentit (6)
Varmasti oikein mukava setä, kun hänet oppi tuntemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on sairas paska.
Voihan tämä tarina olla tosi juttu. Joskus oli normaalia, että samassa talossa saattoi asua useampi sukupolvi tai muita sukulaisia. Joukkoon mahtui kaikenlaisia.
Ei ne kaikki hoitoon päässeet.
Vierailija kirjoitti:
Ap on sairas paska.
Miten niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on sairas paska.
Voihan tämä tarina olla tosi juttu. Joskus oli normaalia, että samassa talossa saattoi asua useampi sukupolvi tai muita sukulaisia. Joukkoon mahtui kaikenlaisia.
Ei ne kaikki hoitoon päässeet.
Tämä nimimerkki keksii koko ajan mitä sairaampia tarinoita.
Äitini eno asui meillä mutta oli normaali vannoutunut poikamies "renkinä"
Ap on sairas paska.