Kiittämättömät

Olen viimeiset 17 vuotta syytänyt lahjoja ja rahaa veljen lapsille (joista toisen kummina olen myös) syntymäpäivinä, jouluina ja muuten vaan antamisen ilosta. No se antamisen ilo loppui aika lyhyeen kun kiitosta ei koskaan kuulunut vaikka välillä raha oli aika isokin. Nyt viime vuosina olen entistä enemmän kyllästynyt tähän kun lapsista on tullut nuoria aikuisia eikä ole herätty että lahjasta olisi kohteliasta kiittää. Minusta tuntuu että anteliaisuuttani on pidetty itsestäänselvyytenä eikä se tunnu kivalta. Nyt on kummipojan 18 v syntymäpäivä lähestymässä ja ajattelen etten mitään lahjaa/rahaa anna. Mitä mieltä olette? Pitäisikö minun vaan hyväksyä että näin asiat ovat?