Lasten ikäeroista kysyttävää..
Mitä mieltä olette lasten ikäeroista? Tuntuu, että kaikki tutut ympärillä yrittää tehdä lapsia (ja saakin niitä!) 1,5 - 2 vuoden ikäerolla. Silloin kun itsellä esikoinen oli vuoden vanha ei olisi tullut mieleenkään hankkiutua uudestaan raskaaksi. Sinänsä se oli risitiriidassa omiin suunitelmiin, kun oli aina ajatellut että saisi lapset pienellä ikäerolla, jolloin heistä olisi toisilleen seuraa enemmän. Itselläkin kun on pari vuotta nuorempi sisko ja ollaan edelleen tosi läheisiä. Nyt sitten esikoinen on jo liki 2,5 -vuotias ja ollaan yritetty toista lasta keväästä asti, mutta vielä ei kuulu. Ikäeroa lapsille tulee siis yli 3 vuotta ( ja koko ajan kauhistuttaa kun se ikäero kasvaa vielä tuostakin...). Onko teillä muilla ajatuksia/kokemuksia tuosta " isosta" ikäerosta ja sen hyvistä puolista?
Mun tytöt syntyneet 04/02, 07/03 ja 06/06. ekan ja tokan ikäero 1v 3kk ja oli " helppoa" kun oli pienet, esikoinen ei ollu mustasukkanen ja jaksoi yllättävän hyvin valvomiset vaikka tokalle tulikin koliikki joka jatkui yllätävän kauan (oli 6 kk kun loppui). nyt kun nuorin syntyi niin eka oli 4v 2kk ja keskimmäinen 2v 11kk ja välillä on huonoja päivä mutta yleensä hyviä. kaikki tytöt tietysti vaatii osansa ja 4v on joskus " vauva" . keskimmäinen ei oo ollu mustasukkainen ja on tosi ihana vauvan kaa. tietysti ne ovat kaikki tottuneet ettei aina äiti anna vettä heti ja kaikki ei pääse syliin. sillä tavalla ei oo kokemusta millasta on kun leikkiikäselle syntyy " se eka sisko/veli" . meillä on varmaan auttanu sopeutuminen vauvaan että lapset olivat mukana odotuksessa. taputteli masuu, jutskaili mitä vauva " tekee" ja kasvaa masussa, olivat mukana neuvolassa, näytettiin kuvia..jne. ja sit tietysti teen paljon juttuja ihan vaan vanhempien tyttöjen kaa kun vauva nukkuu tai on isän sylissä. ihan sitä rauhallista omaa aikaa saan kun lapset nukkumassa tai ovat isällään (nuorimmaisel siis eri isä).
onhan se kans ihan erilaista kun ei oo useampi pientä lasta yhtäaikaa niin ne vanhemmat lapset ei oo niin riippuvainen, syömisen ja vessakäyntien kaa. kivaa myös kun mun tytöt tykkää auttaa kaikessa esim. tiski- ja pyykkikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen. on kivaa puuhata yhdessä.
uskon kuitenkin että niitä " ongelmia" tulee olipa lapsi minkäikäinen tahansa jos on tullakseen ja vanhempien voi kans vaikuttaa siihen miten isoks " ongelmat" kasvaa. onhan se sisruus hieno juttu ihan koko elämän.
Tsemppiä yritykseen ja tulevaan! =)
my_selene ja tyttölauma; Emma 4v, Alva 3v ja Mai 2,5 kk
ps. sori kirjoitusvirheistä..ei näitten kaa paljon ylimääräistä aikaa joten nopsasti kirjoittelen... =)