VL:t ja ehkäisy
Onko täällä muita vanhoillislestadiolaisia?
Miten suhtaudutte itse ehkäisyyn?
Olen itse naimisissa, ei ole vielä lapsia ja käytämme ehkäisyä. Tuntuu että tuo ehkäisy aiheuttaa koko ajan vain enemmän syyllisyyttä ja vaikeita tilanteita kun pelkään että joku joskus kysyy aiheesta jotain.. ei ole harmainta aavistustakaan että mitä oikein vastaisin jos joku kysyisi.. ahdistaa ja uuvuttaa mutta en halua vielä lapsia.
Pelkään synnytystä ihan kauheasti ja uskon että ajan myötä se helpottaa ja "kasvan" ihmisenä kypsemmäksi jolloin olisi sitten lasten aika jos niitä meille annetaan. Mutta siihen asti ainoa vaihtoehto on ehkäisy..
Onko muita?
Kommentit (20)
Olen reilu parikymppinen vl-äiti, ja minulla on kohta vuoden ikäinen tyttö. Hän on parasta maailmassa, onnemme ja valomme. En voisi elää tuossa ahdistuksessasi, tuntisin olevani susi lampaiden vaatteissa asian suhteen. Ymmärrän pelkosi äitiydestä, mutta voin kertoa, että mitään parempaa ei voi ihminen kokea maailmassa kuin äitiyden.
Mä olen VL ja me taas mieheni kanssa olisimme kovasti halunneet saada heti lapsia mutta raskaaksi tulin lopulta hedelmöityshoidoilla. Koskaan kukaan ei ole kysynyt mitään lastemme lukumäärästä. Joillekin olen itse kertonut. En ole kokenut minkäänlaisia pahoja katseita tai kommentteja vähäisestä lapsilukumäärästämme. Tee niin kuin itse ajattelet mutta jos asia sinua ahdistaa niin miksi kantaa ahdistusta?
Mun mies on vl. käytimme kolme ja puoli vuotta ehkäisyä (nyt 19v) ja olen raskaana. Naimisiin menemme vasta lapsen syntymän jälkeen.
Tämä on samaa sontaa, josta jo tänään aloitus:"Nyt puhuu VL-nainen". Menkää ja lukekaa myös ketjua "Ihanaa, suviseurat on ihan kohta" ja "Olen uupunut 15 lapsen vl-äiti". Ihan kauhean vastenmielistä luettavaa, jolla ei ole uskonasioitten kanssa mitään tekemistä.
Missään kohtaa Raamattua ei kielletä ehkäisyä. Kaikki uskovatkin siis voivat suunnitella sen kokoisen perheen, josta jaksavat kunnolla huolehtia. Onneksi nykyisin myös vl:t alkavat ymmärtää tämän asian. Aloittaja, ole onnellinen miehesi kanssa ja joskus tulevaisuudessa kenties myös parin suloisen lapsen kanssa! Älä pelkää pahoja katseita, ne ovat kateutta ja katkeruutta. Muista, että "vapauteen Kristus meidät vapautti". Et siis ole orja!
Terv. Kolmen lapsen äiti
Menimme naimisiin kaksi kuukautta sitten. (Olen 20-v ja mies 24-v)Ehkäisyä olemme käyttäneet, enkä tunne siitä huonoa omaatuntoa. Käytimme jo ennen kun avioiduimme. Emme halua vielä lapsia, olen juuri saanut unelmatyöni, enkä halua luopua siitä. Toisekseen haluan, että raha-tilanteemme on "erinomaisessa" kunnossa ennen lapsia.
Kukaan ei voi tuomita tai katsoa kieroon lapsettomia pareja, koska kaikki vaan ei voi tulla raskaaksi, tai se vaatii jonkinasteisia hoitoja.
Voimia Sinulle, kyllä lapsien aika tulee vielä joskus, tärkeintä on että olet silloin itse valmis ottamaan heidät vastaa. :)
T. Vl
Toivottavasti kukaan ei ota täältä neuvoja uskonsa perustaksi. Elämänohjeita voi toki ottaa, kunhan muistaa peilata ne omiin arvoihinsa.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 23:04"]Olen reilu parikymppinen vl-äiti, ja minulla on kohta vuoden ikäinen tyttö. Hän on parasta maailmassa, onnemme ja valomme. En voisi elää tuossa ahdistuksessasi, tuntisin olevani susi lampaiden vaatteissa asian suhteen. Ymmärrän pelkosi äitiydestä, mutta voin kertoa, että mitään parempaa ei voi ihminen kokea maailmassa kuin äitiyden.
[/quote]
Kokemuksesi äitiydestä on täysin subjektiivinen, joten millä ihmeen ilveellä yleistät sen koskemaan kaikkia maailman naisia? Voin kertoa, että kaikki eivät koe äitiyttä samalla tavoin. Toiseksi lasten lukumäärä ei korreloi rakkauden määrän kanssa yhtään mitenkään. Kolmanneksi, perheen perustaminen on iso muutos elämässä: sen miettiminen ja lykkääminen mikäli ei koe olevansa siihen valmis, on ainoa oikea teko minkä voi siinä tilanteessa tehdä.
Liian monta kertaa olen jo saanut nähdä, miten naimisiin mennään ja ehkäisyä ei käytetä - miettimättä sen kummemmin tekojen seurauksia. Sitten on ihan turha itkeä että en mä tätä halunnut. Suurin rakkaudenteko, minkä vanhempi voi lapselleen tehdä, on tarjota hänelle rakastava ja huolehtiva koti, jossa häntä on toivottu ja odotettu jo ennen raskaustestin plussaa.
t. Vl-mami
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 19:12"]Toivottavasti kukaan ei ota täältä neuvoja uskonsa perustaksi. Elämänohjeita voi toki ottaa, kunhan muistaa peilata ne omiin arvoihinsa.
[/quote]
Mitä tarkoitat?
ps. Nyt puhutaan ehkäisystä, ei uskosta - joka tosin monen harhaluuloisen mielestä on kaikin tavoin uskossa kiinni.
T.19
Olen ex-vl, mutta sisarukseni ovat vl:iä. Valitettavasti emme voi puhua asiasta kovin avoimesti, mutta sisaruksillani (20-40-vuotiaita) on korkeintaan kolme lasta. En tiedä, ehkäisevätkö he vai elävätkö selibaatissa puolisoidensa kanssa, mutta he eivät saa/tee suuria perheitä, vaikka olemme kotoisin vl:ien Raamattu-vyöhykkeeltä (P-Pohjanmaalta) ja vanhempamme ovat hyvin vanhoillisia.
Pieniä vl-perheitä on yhä enemmän, joten uskon monen ehkäisevän. Tunnen kyllä myös useamman vl-perheen Oulun seudulta, joissa on tyyliin kuusi alle 7-vuotiasta lasta.
Liikkeen johdon suunnalta viesti on ristiriitaista: Välillä sanotaan, että se pn perheiden yksityisasia ja elämän-/terveystilanteen ollessa vaikea raskaus voi olla liian suuri rasite. Välillä taas sanotaan vähemmän tai enemmän suoraan, että uskovainen ei ehkäise.
Raamatussa ehkäisyä ei kielletä, vaan todetaan nimenomaan, että ihmislapseksi synnytään miehen/ihmisen tahdosta ja Jumalan lapseksi Jumalan tahdosta. Lapsi on Raamatun mukaan myös suurin ja arvokkain Jumalan valtakunnassa, Jumalan antama lahja, jota arvostetaan ja rakastetaan, ei mikään pakolla vastaanotettu riesa, joka vanhempien pitää pitkin hampain suostua ottamaan, jotta ansaitsisivat itse paikan taivasten valtakunnassa.
Niin ja aloittaja jatkaa vielä että olemme mieheni kanssa vähän yli parikymppisiä ja naimisissa muutaman vuoden.
Myönnän että naimisiin mentiin vähän hätiköiden koska haluttiin päästä asumaan yhteen mutta meidät on ehdottomasti tarkoitettu toisillemme. Rakastamme toisiamme valtavasti ja mieheni on paras ystäväni ja maailman tärkein asia elämässäni. Ehkäisystä päätimme yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:32"]
Olen surullinen puolestasi. T.VL
[/quote]
Miksi olet surullinen puolestani?
Teet juuri niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu. Sinun seksuaaliterveytesi ei kuulu kellekään, ei siskonveljille tai -siskoille eikä muillekaan. Jätätte ehkäisyn pois sitten kun on sen aika. Jumalan rauhaa.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:32"]
Olen surullinen puolestasi. T.VL
[/quote]
Miksi olet surullinen puolestani?
[/quote]Koska pitää tulla tänne av.lle tuo asia ilmoittamaan. Ja eihän tuo teidän juttu ole muutenkaan oikein.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 22:32"]
Olen surullinen puolestasi. T.VL
[/quote]
Miksi olet surullinen puolestani?
[/quote]Koska pitää tulla tänne av.lle tuo asia ilmoittamaan. Ja eihän tuo teidän juttu ole muutenkaan oikein.
[/quote]
Täällä kun voi nimettömänä kertoa asioita ja kysellä kokemuksia muilta. En oikeen muiden kanssa voi tästä puhua kun mieheni.
Mikä ei ole oikein?
Minulla ja miehelläni täysin sama tilanne kuin aloittajalla! Olen aina tiennyt että emme etenkään nykypäivänä ole ainoita asiamme kanssa, mutta kaveripiirissämme ei juurikaan meidän kanssa samalla tavalla ehkäisystä ajattelevia ole, joten välillä on tunne, kuin olisimme ainoita jotka ajattelee asiasta näin. Olipa oikein mukava törmätä siis tähän aloitukseesi!
Olemme nyt siis päälle 20 molemmat ja menimme naimisiin pari vuotta sitten. Ihan alusta saakka ehkäisyä olemme käyttäneet, sillä haluamme elää kahdestaan ja koemme että lasten aika ei vielä (jos koskaan) meidän kohdallamme ole. Asia ei sinänsä koskaan ole päätä sen kummemmin vaivannut ja ehkäisyn käyttö on ollut seurustelun alusta saakka yhteinen päätös ja itsestäänselvyys. Tässä kun kuitenkin aikaa on kulunut niin on välillä tullut painostava tunne etenkin saman ikäisten kavereiden kanssa, jotka nyt saavat lapsia. Mieltä painaa lähinnä se, että koen valehtelevani ystävilleni ja vanhemmilleni, kun en sano asiaa suoraa kun he lapsien tulosta kyselevät. En jotenkaan tohdi sanoa suoraan ehkäisystä, sillä jännitän ihmisten reaktiota.. Sen olemme kuitenkin päättäneet mieheni kanssa, että jos joku tulee itse ehkäisystä suoraan kysymään, niin vastaamme myös suoraan.. Reaktio saa olla sitten se mikä on.
Moni voi tietenkin tässä kohtaa ihmetellä sitä, miksi emme vain jätä koko vl-lahkoa. Koemme siinä olevan kuitenkin niin paljon hyviäkin asioita. Enkä vain saa mahtumaan omaan päähäni sitä, että joku toinen voi sanoa puolestani olenko uskovainen vai en siitä syystä että käytän ehkäisyä..
Tällaisia ajatuksia. Toivottavasti aloittaja vielä linjoilla!
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:32"]
Minulla ja miehelläni täysin sama tilanne kuin aloittajalla! Olen aina tiennyt että emme etenkään nykypäivänä ole ainoita asiamme kanssa, mutta kaveripiirissämme ei juurikaan meidän kanssa samalla tavalla ehkäisystä ajattelevia ole, joten välillä on tunne, kuin olisimme ainoita jotka ajattelee asiasta näin. Olipa oikein mukava törmätä siis tähän aloitukseesi!
Olemme nyt siis päälle 20 molemmat ja menimme naimisiin pari vuotta sitten. Ihan alusta saakka ehkäisyä olemme käyttäneet, sillä haluamme elää kahdestaan ja koemme että lasten aika ei vielä (jos koskaan) meidän kohdallamme ole. Asia ei sinänsä koskaan ole päätä sen kummemmin vaivannut ja ehkäisyn käyttö on ollut seurustelun alusta saakka yhteinen päätös ja itsestäänselvyys. Tässä kun kuitenkin aikaa on kulunut niin on välillä tullut painostava tunne etenkin saman ikäisten kavereiden kanssa, jotka nyt saavat lapsia. Mieltä painaa lähinnä se, että koen valehtelevani ystävilleni ja vanhemmilleni, kun en sano asiaa suoraa kun he lapsien tulosta kyselevät. En jotenkaan tohdi sanoa suoraan ehkäisystä, sillä jännitän ihmisten reaktiota.. Sen olemme kuitenkin päättäneet mieheni kanssa, että jos joku tulee itse ehkäisystä suoraan kysymään, niin vastaamme myös suoraan.. Reaktio saa olla sitten se mikä on.
Moni voi tietenkin tässä kohtaa ihmetellä sitä, miksi emme vain jätä koko vl-lahkoa. Koemme siinä olevan kuitenkin niin paljon hyviäkin asioita. Enkä vain saa mahtumaan omaan päähäni sitä, että joku toinen voi sanoa puolestani olenko uskovainen vai en siitä syystä että käytän ehkäisyä..
Tällaisia ajatuksia. Toivottavasti aloittaja vielä linjoilla!
[/quote]
Vähän pisti silmään tuo nuoren huolettomuudella kirjoitettu: emme ole asialla paljon päätä vaivanneet. Ehkäpä ette ole vielä niin kovasti paneutuneet ajattelemaan omakohtaista uskoakaan ja siksi asia on jäänyt teille kaukaiseksi? Olette vaan menneet perheen ja kavereiden tapojen mukana virran vietävänä?
Eiköhän tuo oo jokaisen oma asia ehkäiseekö vai antaako tulla niin monta lasta ku on tullakseen. Kukin voimavarojensa mukaan, mutta ei lasten kustannuksella! Kohtalotovereita on monia, monia. Mutta aihe on kuitenkin niin arka ettei siitä ääneen puhuta. Mielestäni ei ole uskon asia ehkäiseekö vai ei. Ja tottakai nuorena kirjoitetaan nuoruuden huolettomuudella!!! Haloo, sitähä ollaan sillo nuoria ja 'huolettomia'!!
Ei tainnut löytyä kohtalotevereita...