Kaipaan vertaistukea, mies vaan pelaa kaiket päivät. En jaksa.
Imuroi kyllä kun pyysin mutta muuta ei ole tehnytkään. Itse oon siivonnut melkein koko päivän tai tehnyt aina välillä jotain.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kertonut hänelle, että sinua sattuu, kun hän pelaa kaiket päivät? Tai kokeillut pelata yhdessä? Luulin, että oma mieheni ei rakasta mitää niin paljon kuin pelaamista, mutta kun kerroin hänelle miltä minusta tuntuu, niin hän opetti minut pelaamaan. Nykyään hän joko katsoo kun pelaan tai pelataan yhdessä. Paitsi silloin kun olen nukkumassa tai poissa. Se on hänen omaa aikaansa.
Opetti sinut pelaamaan??? :D Miksei lopettanut pelaamista? Nyt sitten molemmat olette luusereita. GG.
GG viimeistään paljasti viestin todellisen luonteen.
Ohittaen, miksi olisi lopettanut? Se on asia mistä saa nautintoa. Jos se on ongelma, niin sitten asiasta pitää keskustella. Jos asiaan ei keskusteluista huolimatta saa parannusta, niin olisi hyvä miettiä koko suhteen arvo. Mies voi pelata yksinkin. Minäkin pärjään yksin, jos olen jo pelileskenä tehnyt niin. Jos siitä ei saa yhteistä juttua tai sovittu sillä tavalla, että molemmat ovat tyytyväisiä, niin en itse näe syytä jatkaa yhdessä.
Tiedän GG:n, koska olen entinen pelaaja, eli entinen luuseri. Saahan alkoholistakin nautintoa, mutta se ei ole hyväksi ihmiselle. Minusta yksinpelit ovat kyllä ihan ok, mutta nettipelejä ei voi kenellekään suositella. Niitä on melkein mahdoton pelata ilman, että riippuvuus syntyy.
MMORPG:t ovat kieltämättä vaarallisia. Mutta niitäkin voi pelata kohtuudella ja sopien. On helpompi sopia kumpi osallistuu raidiin, kun molemmat ymmärtää mikä se raidi on. Tai voidaan laittaa lapset hoitoon ja osallistua yhdessä.
Totuus on että muijat ovat tautisen tylsää seuraa pidemmän päälle
Vierailija kirjoitti:
Homma silarit, laihduta 20 kg ja käy kampaajalla. Sen jälkeen hanuri pystyssä TV;n viereen.
Mistä näitä idio...teja sikiää?!?!?!
jos nainen pelaa niin jotenkin mitään ongelmaa ei ole. Mutta jos nainen ei pelaa niin tulee primitiivinen reaktio pelaavaa miestä vastaan, jota ei vaan oikeasti pysty hoitamaan.
Pelaan silloin kun haluan pelata. Siivoan silloin kun on sotkuista. Teen ruokaa kun on nälkä. On tämä yksin asuminen helppoa ja mukavaa. Minulla on kyllä puoliso, mutta asumme omissa kodeissamme. Suosittelen samaa kaikille muillekin. Välttyy monelta riidalta.
Vierailija kirjoitti:
Trollin mielikuvituksesta tämäkin aloitus.
Valitettavasti näitä sankareita vaan on. Yhden tällaisen kanssa olen ollut jo 11 vuotta ja nykyään melkein päivittäin ärsyttää, että mies vaan pelaa vapaa-aikansa ja joutuu aina pyytämään ja komentamaan, että tekisi jotain. Siivoaa joskus omasta tahdostaan, mutta vain keittiötä. Ei osaa tehdä ruokaa, ei pese pyykkiä mutta laittaa pyykit pyynnöstä (käskystä) kuivamaan. Nurmikon leikkuuseen piti hätyytellä 2 viikkoa. Lasta hoitaa vain pyynnöstä ja/tai pakon edestä lyhyitä aikoja, yleensä ei mene varttiakaan kun vauva 7kk on jo yksinään lattialla marisemassa huomiota (minulta).
Joo-o, jotenkin naiivisti oletin, että 33-vuotias mies isäksi tullessaan ymmärtäisi pelata vähemmän ja keskittyä perheeseensä, mutta on miljoona tekosyytä, miksi ei voi. (Netti-)peli kesken, vauva on liian kuuma, vauva häiritsee hakkaamalla näppäimistöä (kun on koneella sylissä). Alkaa aggressiiviseksi minua kohtaan ja huutaa, vaikka vauva on nukkumassa, jos painostan lopettamaan pelaamisen. Ei tunnista riippuvuudeksi vaan haukkuu minua hulluksi.
Lisään nyt, että pelaan itsekin, tai pelaisin, jos saisin vapaa-aikaa, mutta kun mies käyttää kaiken vapaa-aikansa peleihin, eikä hoida lasta tarpeeksi pitkään yhtäjaksoisesti, en ehdi kuin juosten kusten avata pelin ja taas lopettaa. Yöllä kun vauva nukkuu, joskus pelataan pari peliä yhdessä, ja se onkin ainoaa yhteistä tekemistä, mitä mies kanssani haluaa tehdä. Ei suunnittele koskaan perheenkeskeistä tekemistä, puhuu vain, että pitäisi pelata yhdessä. Niin, mutta kuka hoitaa vauvaa?
Eroa harkitsen vakaasti, mutta silloin kun mies on isänä lapselle, on hyvä isä, mutta valitettavasti priorisoi pelit liian usein minun ja vauvan edelle. Mitä lapsikaan tekee isällä, joka on läsnä vain silloin kun itse haluaa, ei silloin kun sitä tarvitaan?
TL;DR: Älä nyt ainakaan mene lasta tuon ukon kanssa hankkimaan, jos et ole valmis hoitamaan lasta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollin mielikuvituksesta tämäkin aloitus.
Valitettavasti näitä sankareita vaan on. Yhden tällaisen kanssa olen ollut jo 11 vuotta ja nykyään melkein päivittäin ärsyttää, että mies vaan pelaa vapaa-aikansa ja joutuu aina pyytämään ja komentamaan, että tekisi jotain. Siivoaa joskus omasta tahdostaan, mutta vain keittiötä. Ei osaa tehdä ruokaa, ei pese pyykkiä mutta laittaa pyykit pyynnöstä (käskystä) kuivamaan. Nurmikon leikkuuseen piti hätyytellä 2 viikkoa. Lasta hoitaa vain pyynnöstä ja/tai pakon edestä lyhyitä aikoja, yleensä ei mene varttiakaan kun vauva 7kk on jo yksinään lattialla marisemassa huomiota (minulta).
Joo-o, jotenkin naiivisti oletin, että 33-vuotias mies isäksi tullessaan ymmärtäisi pelata vähemmän ja keskittyä perheeseensä, mutta on miljoona tekosyytä, miksi ei voi. (Netti-)peli kesken, vauva on liian kuuma, vauva häiritsee hakkaamalla näppäimistöä (kun on koneella sylissä). Alkaa aggressiiviseksi minua kohtaan ja huutaa, vaikka vauva on nukkumassa, jos painostan lopettamaan pelaamisen. Ei tunnista riippuvuudeksi vaan haukkuu minua hulluksi.
Lisään nyt, että pelaan itsekin, tai pelaisin, jos saisin vapaa-aikaa, mutta kun mies käyttää kaiken vapaa-aikansa peleihin, eikä hoida lasta tarpeeksi pitkään yhtäjaksoisesti, en ehdi kuin juosten kusten avata pelin ja taas lopettaa. Yöllä kun vauva nukkuu, joskus pelataan pari peliä yhdessä, ja se onkin ainoaa yhteistä tekemistä, mitä mies kanssani haluaa tehdä. Ei suunnittele koskaan perheenkeskeistä tekemistä, puhuu vain, että pitäisi pelata yhdessä. Niin, mutta kuka hoitaa vauvaa?
Eroa harkitsen vakaasti, mutta silloin kun mies on isänä lapselle, on hyvä isä, mutta valitettavasti priorisoi pelit liian usein minun ja vauvan edelle. Mitä lapsikaan tekee isällä, joka on läsnä vain silloin kun itse haluaa, ei silloin kun sitä tarvitaan?
TL;DR: Älä nyt ainakaan mene lasta tuon ukon kanssa hankkimaan, jos et ole valmis hoitamaan lasta yksin.
Teit sitten lapsen vaikka tiesit 10 vuoden kokemuksella millainen miehesi on?
Olisit ajatellut aiemmin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollin mielikuvituksesta tämäkin aloitus.
Valitettavasti näitä sankareita vaan on. Yhden tällaisen kanssa olen ollut jo 11 vuotta ja nykyään melkein päivittäin ärsyttää, että mies vaan pelaa vapaa-aikansa ja joutuu aina pyytämään ja komentamaan, että tekisi jotain. Siivoaa joskus omasta tahdostaan, mutta vain keittiötä. Ei osaa tehdä ruokaa, ei pese pyykkiä mutta laittaa pyykit pyynnöstä (käskystä) kuivamaan. Nurmikon leikkuuseen piti hätyytellä 2 viikkoa. Lasta hoitaa vain pyynnöstä ja/tai pakon edestä lyhyitä aikoja, yleensä ei mene varttiakaan kun vauva 7kk on jo yksinään lattialla marisemassa huomiota (minulta).
Joo-o, jotenkin naiivisti oletin, että 33-vuotias mies isäksi tullessaan ymmärtäisi pelata vähemmän ja keskittyä perheeseensä, mutta on miljoona tekosyytä, miksi ei voi. (Netti-)peli kesken, vauva on liian kuuma, vauva häiritsee hakkaamalla näppäimistöä (kun on koneella sylissä). Alkaa aggressiiviseksi minua kohtaan ja huutaa, vaikka vauva on nukkumassa, jos painostan lopettamaan pelaamisen. Ei tunnista riippuvuudeksi vaan haukkuu minua hulluksi.
Lisään nyt, että pelaan itsekin, tai pelaisin, jos saisin vapaa-aikaa, mutta kun mies käyttää kaiken vapaa-aikansa peleihin, eikä hoida lasta tarpeeksi pitkään yhtäjaksoisesti, en ehdi kuin juosten kusten avata pelin ja taas lopettaa. Yöllä kun vauva nukkuu, joskus pelataan pari peliä yhdessä, ja se onkin ainoaa yhteistä tekemistä, mitä mies kanssani haluaa tehdä. Ei suunnittele koskaan perheenkeskeistä tekemistä, puhuu vain, että pitäisi pelata yhdessä. Niin, mutta kuka hoitaa vauvaa?
Eroa harkitsen vakaasti, mutta silloin kun mies on isänä lapselle, on hyvä isä, mutta valitettavasti priorisoi pelit liian usein minun ja vauvan edelle. Mitä lapsikaan tekee isällä, joka on läsnä vain silloin kun itse haluaa, ei silloin kun sitä tarvitaan?
TL;DR: Älä nyt ainakaan mene lasta tuon ukon kanssa hankkimaan, jos et ole valmis hoitamaan lasta yksin.
Miksi painostat lopettamaan pelaamisen, kun vauva on nukkumassa? Eikö se ole juuri oikea aika peleille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollin mielikuvituksesta tämäkin aloitus.
Valitettavasti näitä sankareita vaan on. Yhden tällaisen kanssa olen ollut jo 11 vuotta ja nykyään melkein päivittäin ärsyttää, että mies vaan pelaa vapaa-aikansa ja joutuu aina pyytämään ja komentamaan, että tekisi jotain. Siivoaa joskus omasta tahdostaan, mutta vain keittiötä. Ei osaa tehdä ruokaa, ei pese pyykkiä mutta laittaa pyykit pyynnöstä (käskystä) kuivamaan. Nurmikon leikkuuseen piti hätyytellä 2 viikkoa. Lasta hoitaa vain pyynnöstä ja/tai pakon edestä lyhyitä aikoja, yleensä ei mene varttiakaan kun vauva 7kk on jo yksinään lattialla marisemassa huomiota (minulta).
Joo-o, jotenkin naiivisti oletin, että 33-vuotias mies isäksi tullessaan ymmärtäisi pelata vähemmän ja keskittyä perheeseensä, mutta on miljoona tekosyytä, miksi ei voi. (Netti-)peli kesken, vauva on liian kuuma, vauva häiritsee hakkaamalla näppäimistöä (kun on koneella sylissä). Alkaa aggressiiviseksi minua kohtaan ja huutaa, vaikka vauva on nukkumassa, jos painostan lopettamaan pelaamisen. Ei tunnista riippuvuudeksi vaan haukkuu minua hulluksi.
Lisään nyt, että pelaan itsekin, tai pelaisin, jos saisin vapaa-aikaa, mutta kun mies käyttää kaiken vapaa-aikansa peleihin, eikä hoida lasta tarpeeksi pitkään yhtäjaksoisesti, en ehdi kuin juosten kusten avata pelin ja taas lopettaa. Yöllä kun vauva nukkuu, joskus pelataan pari peliä yhdessä, ja se onkin ainoaa yhteistä tekemistä, mitä mies kanssani haluaa tehdä. Ei suunnittele koskaan perheenkeskeistä tekemistä, puhuu vain, että pitäisi pelata yhdessä. Niin, mutta kuka hoitaa vauvaa?
Eroa harkitsen vakaasti, mutta silloin kun mies on isänä lapselle, on hyvä isä, mutta valitettavasti priorisoi pelit liian usein minun ja vauvan edelle. Mitä lapsikaan tekee isällä, joka on läsnä vain silloin kun itse haluaa, ei silloin kun sitä tarvitaan?
TL;DR: Älä nyt ainakaan mene lasta tuon ukon kanssa hankkimaan, jos et ole valmis hoitamaan lasta yksin.
Miksi painostat lopettamaan pelaamisen, kun vauva on nukkumassa? Eikö se ole juuri oikea aika peleille?
Koska pitäisi itsekin saada nukuttua ja se tolkuton näppäimistön hakkaaminen kuuluu makuuhuoneeseen, minkä takia en saa nukuttua. Olen herkkäuninen ja tarvitsen paljon unta, kun herään 2-3 yössä imettämään. Pitäisi päästä aikaisemmin nukkumaan, mutta en pääse, kun yöllä pelaava mies metelöi ja alkaa sitten huutaa, kun suutun. Jos on jo pelannut 12h, voisi oikeasti iltaa kohti jo rauhoittua. Jo pelkkä näppäimistön rasahduskin ärsyttää illalla, kun sitä on koko päivän kuunnellut...
Sille, joka kysyi, eikö käynyt lapsia hankkiessa mielessä millainen mies on: kävi kyllä, mutta ajattelin, että kyllä vanhemmuus ja vastuu lapsesta saa miehen priorisoimaan lapsen, mutta olin (muidenkin) vakuutteluista huolimatta väärässä. Ekat 6 viikkoa mies oli osallistuva hyvä isä, joka antoi minun nukkua, syötti lasta illalla ja yöllä pullosta (aloitettiin osittaisimetyksellä), vaihtoi vaippoja, pesi pyllyä, opetti minulle asioita, jotka menivät minulta synnärillä ohi jne. Vaihtaa edelleenkin vaipat ja pesee pyllyt vapaaehtoisesti, mutta ei osaa/malta olla lapsensa kanssa muuten, että saisin vapaa-aikaa enemmän kuin vartin.
Isänsä (eli vauvan ukki) oli sitä mieltä, että sellaisia ne miehet on, ettei pikkulasten kanssa osata toimia (!!), mutta kun lapsi tulee kouluikään, niin sitten alkaa kiinnostaa. Enpä taida ihan niin montaa vuotta odotella, että mies ehkä järkiintyy...
Olen puhunut miehen pelaamisesta myös hänen vanhemmilleen, jotka ovat yrittäneet sanoa, että vähentäisi pelaamista, mutta ei - pelaa silloinkin, kun ovat kylässä. Äitinsä kävi taannoin tunnin kylässä ja mies pelasi koko sen ajan, vaikka pyysin seurustelemaan. Ovat jo tottuneet asiaan ja alkaneet nyttemmin selitellä, että sellainen se oli jo lapsena, piti odotella, ei halunnut seurustella jne. Näin jälkikäteen katsottuna mies on saanut elää kotonaan ihan miten lystää äitinsä passattavana, eikä siksi varmaan osaa ottaa huomioon muiden tarpeita ollenkaan ja silloinkin kun yrittää, jaksaa yrittää vain hetken ennen kuin palaa vanhoille tavoilleen.
Vanha ketju nostan.
Ikävä myöntää ladyt. Mutta pelipoikiin. Ei toimi muut kuin kovat ratkaisut.
Minä möin mieheni pelitietokoneen kun hän oli töissä. Tori.fi palvelussa heti löytyi ostaja.
Minun oli pakko tehdä tuo. Koska kaikki vapaa aika meni peleihin. Minä hoidin yksin kahta pientä lasta. Lisäksi tuota vajaa 40 mies lasta. Minä olin se joka tiskasi,siivosi,pesi pyykit,viikkasi pyykit lista loputon.
Mies vain istui koneella ja söi koneen äärellä. Oli ihan hirveää ja etovaa katsoa sitä sivusta. Ei huolehtinut edes omasta hygieniastaan.
Oikeesti pelasi kaikki päivät. Ja viikonloppuisin valehtelematta 15h per vuorokausi.
Hirveä kiukku ja viha tuli aluksi tuosta koneen myynnistä mutta nyt on jo anteeksi antanut.
Enää ei tule koneita meidän talouteen. Lapsilla on konsoli. Mutta enää ei mies pelaa sitäkään.
Joten kaikki voimanaiset tehkää kovia ratkaisuja. Ne toimii näitten pelipoikien (aikuisten miesten) kanssa.
Tiedän GG:n, koska olen entinen pelaaja, eli entinen luuseri. Saahan alkoholistakin nautintoa, mutta se ei ole hyväksi ihmiselle. Minusta yksinpelit ovat kyllä ihan ok, mutta nettipelejä ei voi kenellekään suositella. Niitä on melkein mahdoton pelata ilman, että riippuvuus syntyy.