Lue keskustelun säännöt.
Voiko aikuinen ihminen sairastua anoreksiaan?
24.07.2014 |
Minulla oli teini-iässä vaikea anoreksia, josta kuitenkin paranin. Sittemmin nuorena aikuisena oli bulimiaa ja ortoreksiaa. Paino on sahannut ees ja taas. Nyt kuitenkin, kolmekymppisestä nelikymppiseen, en ole juuri stressannut syömisillä. Terveysongelmien ja lääkityksen, sekä lohtusyömisen myötä paino on noussut, ja olen ollut viime vuosina aika tukeva. Nyt kuitenkin kesällä olen laihtunut nopeasti ja paino on pudonnut. Se tietysti ilahduttaa, samoin se, ettei ruokahalua enää ole lainkaan. Ajattelin jatkaa näin niin kauan, että olen hoikka.
Mietin kuitenkin, onko vaarana, että sairastun (tai olen sairastunut) uudelleen anoreksiaan. Onko siitä yleensä mitään vaaraa tässä iässä? Luulisin, että ei. Syömisen kontrollointi antaa minulle hallinnan tunteen, joka muuten elämästä puuttuu. Ei kai näin varhaisessa keski-iässä mahdollisesta anoreksiasta ole haittaakaan? Teininä loppuivat kuukautiset, mutta ei minua haittaisi, jos jäisivät taas pois.
Muita?
Kommentit (8)
Selvästi olet jo merkkien perusteella sairas. Syömishäiriö ei katso ikää, hanki apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä voin tehdä kun mun läheinen ystävä on anorektikko? Miten paranit? Hänellä ollu anoreksia noin 10 vuotta, me olemme tunteneet 5vuotta.
[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 11:20"]
Mitä voin tehdä kun mun läheinen ystävä on anorektikko? Miten paranit? Hänellä ollu anoreksia noin 10 vuotta, me olemme tunteneet 5vuotta.
[/quote]
Jouduin käymään terapiassa, mitä inhosin, ja perhe tuki. Mutta tästä tosiaan pitkä aika, olin teini-ikäinen.
[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 11:19"]
Selvästi olet jo merkkien perusteella sairas. Syömishäiriö ei katso ikää, hanki apua.
[/quote]
En taida haluta enkä jaksaa. Minulla on kyllä varaa pudottaa painoa. Johan ne nauraisivat minut pihalle, jos menisin puhumaan anoreksiasta. Katsotaan sitten, kun olen oikeasti laiha, jos on vaikeuksia lopettaa laihduttamista.
Voi sairastua, etenkin, jos on jo syömishäiriöhistoria. Mutta tiedättekö mitä? Syömishäiriöön voi sairastua aikuisella iällä ihan ilman sh-historiaakin, koska pitkäaikainen kalorien rajoittaminen jo itsessään ajaa syömishäiriömäiseen käytökseen.
Tämä perustuu ihan tutkittuun tietoon: (muistaakseni) 50-luvulla tehtiin Yhdysvalloissa tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää kalorinsaannin rajoittamisen vaikutusta ihmisen elimistöön. Koehenkilöt olivat miehiä. En muista, millaista kilokalorimäärää saivat päivässä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään aivan hirveän pieni, mutta joka tapauksessa reippaasti alle suositellun päiväsaannin. Koehenkilöillä toimivilla miehillä alkoi esiintyä anoreksiatyyppistä käyttäytymistä, mm. itseinhoa, viiltelyä, syömättömyyttä ja pakkomielteistä suhtautumista ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 11:23"]
Voi sairastua, etenkin, jos on jo syömishäiriöhistoria. Mutta tiedättekö mitä? Syömishäiriöön voi sairastua aikuisella iällä ihan ilman sh-historiaakin, koska pitkäaikainen kalorien rajoittaminen jo itsessään ajaa syömishäiriömäiseen käytökseen.
Tämä perustuu ihan tutkittuun tietoon: (muistaakseni) 50-luvulla tehtiin Yhdysvalloissa tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää kalorinsaannin rajoittamisen vaikutusta ihmisen elimistöön. Koehenkilöt olivat miehiä. En muista, millaista kilokalorimäärää saivat päivässä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään aivan hirveän pieni, mutta joka tapauksessa reippaasti alle suositellun päiväsaannin. Koehenkilöillä toimivilla miehillä alkoi esiintyä anoreksiatyyppistä käyttäytymistä, mm. itseinhoa, viiltelyä, syömättömyyttä ja pakkomielteistä suhtautumista ruokaan.
[/quote]
Kiinnostavaa. En ole kyllä koskaan viillellyt. Mutta minulla ei oikeasti ole mitään ruokaan liittyviä mielitekoja. Voisin juoda vaan vettä kaiket päivät, ja mikäs siinä näin helteillä. En edes pystyisi syömään mitään salaatinlehteä enempää.
ap
[quote author="Vierailija" time="24.07.2014 klo 11:23"]
Voi sairastua, etenkin, jos on jo syömishäiriöhistoria. Mutta tiedättekö mitä? Syömishäiriöön voi sairastua aikuisella iällä ihan ilman sh-historiaakin, koska pitkäaikainen kalorien rajoittaminen jo itsessään ajaa syömishäiriömäiseen käytökseen.
Tämä perustuu ihan tutkittuun tietoon: (muistaakseni) 50-luvulla tehtiin Yhdysvalloissa tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää kalorinsaannin rajoittamisen vaikutusta ihmisen elimistöön. Koehenkilöt olivat miehiä. En muista, millaista kilokalorimäärää saivat päivässä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään aivan hirveän pieni, mutta joka tapauksessa reippaasti alle suositellun päiväsaannin. Koehenkilöillä toimivilla miehillä alkoi esiintyä anoreksiatyyppistä käyttäytymistä, mm. itseinhoa, viiltelyä, syömättömyyttä ja pakkomielteistä suhtautumista ruokaan.
[/quote]
Olen huomannut saman itsessäni. Mutta elämä vaan on niin helvetin raskasta juuri nyt, että onneksi on edes YKSI osa-alue, jota voi hallita. Siis tämä syöminen. Siitä saa lohtua. Lisäksi on mukavaa huomata, että vaatteet käyvät väljiksi. :)
t. nainen minimikaloreilla
Missä iässä vain voi sairastua, ei siinä ole ikärajaa.