Näin paha olla ei voi olla kellään.
Kommentit (24)
Tunnetusti maailman pahin ongelma on jokaisen ihmisen oma ongelma.
Silloin pitää kuitenkin tarttua siihen faktaan, että parempia aikoja ja olotiloja on tulossa. Aina on toivoa paremmasta. Jos ei muuta ole niin sillä kannatella itsensä pahanajan yli.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 23:50"]4:sun ongelma?
[/quote]
Ihmiset, jotka luulevat heidän kipunsa olevan ainutlaatuista. Itsekeskeiset ihmiset.
4:mikä ihme sai sinut vastaamaan?? Ei ap
Voimia! Täällä maailmassa on ihan luvattoman paljon yksinäisyyttä, mutta kyllä siitä on mahdollista päästä yli! Voi hakeutua uusiin harrastuksiin, on olemassa myös esim. SPR:n ystävätoimintaa...
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:39"]4:mikä ihme sai sinut vastaamaan?? Ei ap
[/quote]
Olisiko vaikka oma paha olo, jota en kuitenkaan oleta suuremmaksi kuin kaikkien muiden.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:41"]Voimia! Täällä maailmassa on ihan luvattoman paljon yksinäisyyttä, mutta kyllä siitä on mahdollista päästä yli! Voi hakeutua uusiin harrastuksiin, on olemassa myös esim. SPR:n ystävätoimintaa...
[/quote]
Ei millään pahalla mutta harva haluaa SPR:n ystävätoimintaan ym hihhulien kanssa hengailla.
Elukat on ihan parhautta. Tunnetko ketään jolla on ulkoilutusta kaipaavia koiria? Usko parempaan, usko itseen ja usko hyvään ovat tarkoituksella välillä katkolla. Mutta ne on mahdollista palauttaa. Etäisyyttä ajatuskierteisiin, siitä se lähtee. Kohta on muuten varmaan perhanan kaunis auringonnousu...
;*)
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 01:21"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:39"]4:mikä ihme sai sinut vastaamaan?? Ei ap
[/quote]
Olisiko vaikka oma paha olo, jota en kuitenkaan oleta suuremmaksi kuin kaikkien muiden.
[/quote]
ehkä kannattaisi sunkin avautua siitä, ihmisten empatia vois tehdä susta vähemmän vittumaisen
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 06:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 01:21"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:39"]4:mikä ihme sai sinut vastaamaan?? Ei ap
[/quote]
Olisiko vaikka oma paha olo, jota en kuitenkaan oleta suuremmaksi kuin kaikkien muiden.
[/quote]
ehkä kannattaisi sunkin avautua siitä, ihmisten empatia vois tehdä susta vähemmän vittumaisen
[/quote]
Sellaista ihmistä en ole vielä tavannut, jolta empatiaa saisi. Ohis
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:41"]Voimia! Täällä maailmassa on ihan luvattoman paljon yksinäisyyttä, mutta kyllä siitä on mahdollista päästä yli! Voi hakeutua uusiin harrastuksiin, on olemassa myös esim. SPR:n ystävätoimintaa...
[/quote]
Ei millään pahalla mutta harva haluaa SPR:n ystävätoimintaan ym hihhulien kanssa hengailla.
[/quote]
sitten on ihan oma valinta.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 01:54"][quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 00:41"]Voimia! Täällä maailmassa on ihan luvattoman paljon yksinäisyyttä, mutta kyllä siitä on mahdollista päästä yli! Voi hakeutua uusiin harrastuksiin, on olemassa myös esim. SPR:n ystävätoimintaa...
[/quote]
Ei millään pahalla mutta harva haluaa SPR:n ystävätoimintaan ym hihhulien kanssa hengailla.
[/quote]No sitten Walkers tai saapas. Sosiaalisia, kaiken hyväksyviä hihhuleita.
Sanotaan etta ylos ulos ja lenkille. Ja ettei myoskaan sosiaalisen median taakse saisi piiloutua, pakoon niita oikeita kohtaamisia. Vuosia sitten olin yksinainen. Olin jaanyt alle vuoden ikaisen vauvan kanssa yksin. Olen hyva aiti, vauvalla oli rutiinit elamassa ja kotona oltiin omassa sangyssa ilta 7.n aikaan. Loppu ilta olikin itsensa viihdyttamista. Sosiaalisena ihmisena kaipasin juttuseuraa, mutta arki-iltoina eivat ystavatkaan oikein jaksaneet liikkua. Loysin tv-dokumentin kautta secondlife:in. Virtuaalinen todellisuus jossa ihmiset tapasivat ympari maailman. Tapasin monta mielenkiintoista tuttavuutta, opin itsestani uusia asioita. Sain olla kasvottomasti oma itseni vailla mitaan ennakkoluuloja tai asetelmia. Sain uusia oikeita ystavyys suhteita. Voimaannuin arjessani ja naisena. Tilanteesi on varmasti aivan erilainen, mutta uskon etta jokainen meista kokee joskus olevansa niin yksin. On vaikeaa loytaa voima itsestaan ja luottaa siihen etta ma olen oikeasti hyva tyyppi. Jos tykkaat lukea voisin suositella Paulo Coelho:n kirjaa ; Alkemisti. Koita nauttia myos vain omasta seurastasi; hyva kirja, kynttila, kuppi teeta ja viltti parvekkeelle ja kuuntelemaan illan hiljenevia aania. Muutamin ajatuksin ja lampimin halauksin, toivon sinulle kaikkea hyvaa.
Tai ihmiseltä jonka perhe= mies ja lapset kuolleet