Lue keskustelun säännöt.
Apua, Lapsella erittäin vaikeaa nukahtaa!
22.07.2014 |
Nyt kaivattaisiin järkeviä vinkkejä/kokemuksia lapsen nukahtamisvaikeuksista. Meidän 10kk poikamme nukuttamisesta on tullut oikea tahtojen taisto. Poika on nukkunut meidän välissämme sängyssä enimmäkseen tähän asti, mutta olemme yrittäneet aloittaa omassa sängyssä nukkumisen, koska alamme kaikki nukkua huonosti perhepedissä.
Teemme iltarutiinit, rauhoitumme ja poika on selkeästi valmis unille. Laitamme hänet sänkyynsä, mutta sitten se alkaa, tuhoton huuto, johon ei auta mitkään konstit. Poika riehuu sängyssä, hakkaa päätään päätyyn ja raapii itseään. Laitamme hänet rauhallisesti takaisin makuulleen, emme sano mitään. Poika jatkaa, kunnes on huutanut niin kauan että oksentaa. No silloinhan hän pääsee pois sängystä, koska kaikki on yltäpäältä oksennuksessa. Petikamppeet pesuun. Sitten vieressä nukkumaan vanhempien sänkyyn. Huuto jatkuu, potkiminen jatkuu, raapii kasvoja ja repii hiuksia. Tähän uppoaa yleensä pari tuntia.
Tämä on ollut yleensä enemmän yöunille mennessä ongelmana, mutta nyt siirtyy myös päiväunillekin. On ollut jo ihan vauvasta ongelmainen nukahtamaan yksin, siksi kai ei olekaan aiemmin opittu. Vauvana se oli silmitöntä huutoa erittäin kauan, ja tuntui pahalta huudattaa niin pientä. Nyt tilanne on sitten tämä. Isän kanssa nukahtaa myös nykyään helpommin, tuntuu olevan nämä ongelmat nykyään äidin kanssa.
Olemme tosiaan kokeilleet "tassutusta" ja lähtöä huoneesta pois jne. Kuulisin miellelläni muiden kokemuksia ja miten/milloin teillä on helpottanut nukkuminen.
Ja niin pinnasänky on vanhempien sängyn vieressä samassa huoneessa. Neuvolasta kun kysyin unikoulu apua, tuumattiin vaan ettei se lapsi traumatisoidu, kunhan ette jätä sitä yksin.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi siirtyi perhepedistä pinnikseen niin, että siirrettiin pinnasänky toiseen huoneeseen (uusi ympäristö) ja toiselle vanhemmalle sänky samaan huoneeseen (isä nukkui ensimmäiset pari yötä lapsen kanssa, kun lopetin samalla imetyksen). Muutama yö oli levotonta, lasta täytyi kantaa useasti yön aikana mutta sitten rauhoittui. Ja illalla nukahtamista auttoi se, että sai maitopullon sänkyyn ja nukahti sen avulla.
Ei missään nimessä vanhempien välissä. Helpolla oon päässyt tuossakin asiassa kun ei tarvinnut niin hirveesti taistella. Saako tarpeeksi syliä? Nukuta syliin jos ei muu auta ja hivele samalla otsaa, poskia, hiuksia.
Ottakaa lapsen sänky sivuvaunuksi sänkynne viereen. Etene vaihe kerrallaan. Lapsi nukahtaa viereen kuten ennenkin, nostat omaan sänkyyn nukkumaan ja rauhoittelet yöllä sinne. Kun on oppinut nukkumaan omassa sängyssä, alatte opetella omaan sänkyyn nukahtamista, nukahtaa kuin viereen kun sänky on siinä teidän sängyn vieressä. Sitten sänkyä kauemmas, ja lopulta eri huoneeseen. Aikaa vie mutta onnistuu lopulta ilman oksenteluja.
Nukuta lähes syliin ja vie sitten sänkyyn. Kehittele sängyssä oma rutiini esim ensin laulu, sitten peittrly ja viimeiseksi hyvän yön pusu. Tiedän kyllä tunteen, kestin itsekin samaa melkein vuoden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 19:16"]Ei missään nimessä vanhempien välissä. Helpolla oon päässyt tuossakin asiassa kun ei tarvinnut niin hirveesti taistella. Saako tarpeeksi syliä? Nukuta syliin jos ei muu auta ja hivele samalla otsaa, poskia, hiuksia.
[/quote]
Saa paljon hellyyttä ja syliä sekä muutenkin yhdessä oloa. Ja vaikka on sängyn vieressä, silittää tai mitä, ei tunnu rauhoittuvan millään.
Koita vaan sinnikkäästi omaan sänkyyn. Jos oksentaa, pesu ja uudestaan omaan sänkyyn. Jos ei neljässä viikossa toimi, niin miettikää sitten uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nukutettiin myös esikoinen vieressä ja samoin tämä kuopus. Kun sitten esikoinen alkoi siinä seitsemän kuukauden iässä liikkua, ajateltiin, että nyt voisi nukkua ainakin osan yötä omassa sängyssä. Vauva ei tykännyt ollenkaan mennä sinne pinnasänkyyn, mutta sitten alettiin nukuttaa vauva meidän sänkyyn ja nostaa sitten nukahtamisen jälkeen omaansa. Tämän jälkeen vauva suhtautui paljon suopeammin omaan sänkyynsä. Meillä jäi sitten tavaksi nukuttaa lapsi meidän sänkyyn ja nostaa siitä omaansa. Tiedän, että näihin ketjuihin vastaavat mammat paheksuvat nukuttamista yleensä, mutta mä olen pitänyt sitä tärkeänä pienen lapsen kohdalla. Nyt lapsi on kolme ja nukahtaa omaan sänkyynsä itsekseen.
Kiitos viestistäsi. Eiköhän tämä meilläkin järjesty :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 19:22"]Nukuta lähes syliin ja vie sitten sänkyyn. Kehittele sängyssä oma rutiini esim ensin laulu, sitten peittrly ja viimeiseksi hyvän yön pusu. Tiedän kyllä tunteen, kestin itsekin samaa melkein vuoden
[/quote]
En nukuttaisi "lähes" syliin. Tässä on se vaara, että kun herää vähänkin yöllä, pitää aina päästä syliin nukahtamaan.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:36"]Meillä nukkuneet omassa sängyssä alusta saakka. Muuta neuvoa en voi antaa, muuta kuin toista lasta ajatellen.
[/quote]
Entäpä jos ei ole suostunut nukkumaan itsekseen alustakaan? Meillä nimittäin ei suostunut vaan huuti jo sairaalassa ollessa jos joutui yksin nukkumaan.
Nukutettiin sitten viereen ja Kokeiltiin ajoittain että joko menis omaan Sänkyyn ja kyllähän tuo sinne 6kk iässä vaan nukahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt teillä tilanne siis se, että lapsi riehuu äärimmäisyyksiin. Ja saa sillä tahtonsa läpi. Tein itse esikoisen kanssa sen virheen, että otin lopulta viereen kun omat voimat loppui. Huusi seuraavana yönä aina pidempään. Eli tuohon suosittelisin puhtaat petivaatteet valmiiksi. Ja oksun jälkeen hellän päättäväisesti pakolliset pesut j vaihdot ja lapsi takaisin.
Mutta vain te tiedätte mikä on juuri teidän perheelle hyvä juttu! Joillekin se on perhepeti, joillekin oma huone. Unikoulussa tärkein sääntö lienee se, että päättää jotain ja tekee niin.
Kutri.netissä oli kiva kirjoitus Tammisaaren unikoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä myös pysyä itse rauhallisena ja osoittaa ettei ole mitään hätää.
Oletko ihan varma, ettei kyseessä ole kuitenkin refluksi, joka aiheuttaa pahan olon ja tuon oksentamisen?
Meillä nukkuneet omassa sängyssä alusta saakka. Muuta neuvoa en voi antaa, muuta kuin toista lasta ajatellen.
Näin on varmaan parempi. Meille vain kokenut lastenhoitaja sairaalassa sanoi, että lapselle paras paikka on vanhempien välissä. Tämä tuntuikin toimivan meillä hyvin, yösyönnit hoitui hienosti ja kaikki saivat nukuttua hyvin. Kun taas yritimme alkaa opettelemaan omaan sänkyyn vauvana, kukaan ei nukkunut , joten luovuimme omasta sängystä toistaiseski. Nyt tämä on vain käytävä läpi ja opittava omaan sänkyyn.
Komppaan aiempaa kommentoijaa