Pitkän matikan ja fysiikan suorittaneet lähes varmasti keskivertoa älykkäämpiä?

Ehkä matemaattisesti, muttei välttämättä elämän muilla osa-alueilla.

En ole. Mulla on kyllä paljon oikeudentajua, mutta siihen se jääkin. M tuli molemmista.

Millä olet todennut asian, että ovat keskimääräistä älykkäämpiä?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 01:36"]

Millä olet todennut asian, että ovat keskimääräistä älykkäämpiä?

[/quote]

Tutustumalla lukuisiin ihmisiin, ja keskustelemalla elämäni aikana todella todella monien ihmisten kanssa monimutkaisistakin aiheista.

Enpä usko olevani. En pidä itseäni edes matemaattisesti erityisen lahjakkaana.

Matemaattisesti ja loogisesti usein kyllä. Sosiaalisesti ja tunneälykkyydeltään jopa keskivertoa huonompia.

Älykkyystestilälykkyys, eli kyky vastata kuviopäättelytehtäviin, korreloi varmaan aika hyvin matemaattisloogisen älykkyyden kanssa. Jos tätä tutkittaisiin sillä mittarilla, niin on helppo uskoa, että pitkän matematiikan ja fysiikan lukijat saisivat parempia pisteitä.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 01:45"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 01:36"]

Millä olet todennut asian, että ovat keskimääräistä älykkäämpiä?

[/quote]

Tutustumalla lukuisiin ihmisiin, ja keskustelemalla elämäni aikana todella todella monien ihmisten kanssa monimutkaisistakin aiheista.

[/quote]

Eli et mitenkään niin kuin epäilinkin. Ei tuo sinun höpöttämisesi anna kenenkään älykkyydestä mitään eksaktia kuvaa vaikka sinä niin luuletkin. 

En ole käynyt lukiota, en myöskään siis ko. oppeja. Testeissä silti keskiarvoa parempi esim. avaruudellisessa hahmottamisessa ym. Ei oppikoulut tee kykyä - toki avustavat ymmärryksen laajentamisessa niitä jotka sitä kautta pystyvät kehittymään ymmärryksessään. Muistakaa kuitenkin, ettei se ole autuaaksi tekevä kaikki.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 01:50"]

Matemaattisesti ja loogisesti usein kyllä. Sosiaalisesti ja tunneälykkyydeltään jopa keskivertoa huonompia.

[/quote]

Itse olen huomannut matemaattisen ja loogisen älykkyyden olevan tavallista pitkän matikan ja fysiikan lukijoiden keskuudessa. Sosiaalisen älykkyyden ja tunneälykkyyden puolesta taas en voi sanoa mitään suuntaan tai toiseen, enkä pysty ymmärtämään, millä mekanismilla matemaattinen älykkyys vaikuttaisi millään tavalla muihin älykkyyden osa-alueisiin.

Minun on vaikea käsittää, miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää, että älykkyys jollain osa-alueella ei ole automaattisesti pois joltain muulta älykkyyden osa-alueelta. Ja samaten se, jos on matemaattisesti lahjaton, ei tarkoita sitä, että lahjoja välttämättä olisi millään muullakaan osa-alueella. Ihmisillä ei ole jotain tiettyä älykkyyskiintiötä, joka vaan sattuu jakautumaan eri ihmisillä eri tavalla, vaan ihmisten älykkyyksien "kokonaismäärissäkin" on eroja. Voi, kuinka usein olenkaan kuullut loogiseen ajatteluun täysin kyvytöntä ihmistä kuvailtavan sosiaalisesti älykkääksi säälistä, vaikka hänen sosiaaliset taitonsa olisivat hädin tuskin keskinkertaiset, eikä normaalilla järjellä varustettu ihminen saisi vastaavista taidoistankoskaan kehuja osakseen.

Lukutaidottomille vielä rautalangasta: ei, en väitä, että matemaattisesti lahjakkaat olisivat yleensä sosiaalisesti taitavia ja matemaattisesti heikkolahjaiset tunnevammaisia, vaan väitän, että näillä asioilla ei ole yhteyttä keskenään. Eli on sattumaa, minkä verran lahjoja ihmisellä on kullakin eri osa-alueella.

Lisäyksenä vielä, että esim. autismin nk. savant-kykyinen ei koskaan välttämättä voisi suorittaa ko. aineita, mutta tietyillä mittaustesteillä pesisi lukion matikkanerotennen tullen. Ettei kantsi itseään älykkäänä ylentää noillakaan perustein. Pöö. :) <3

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 01:46"]

Enpä usko olevani. En pidä itseäni edes matemaattisesti erityisen lahjakkaana.

[/quote]

Ja ihan aiheesta. Keskimäärin älykkäämpään ryhmään mahtuu kyllä teitäkin, jotka eivät matemaattisesti ole lahjakkaita ollenkaan. Eivätkä ehkä ole vanhempannekaan, kun eivät ole älynneet suositella jotain helpompaa ratkaisua.

Kyllä taas kateus jyllää kovasti, kun ruvetaan älykkyydestä puhumaan, ja ruokkii kaikenlaista ininää.

Pitkä matikka ja fysiikka luettuna, Mensan testissä 135. Eli minä ainakin sovin ap:n teoriaan. Ja eiköhän älykkyys tässä tarkoita nimenomaan matemaattis-loogista, pitkä matikka on ainakin ko älykkyyttä omaavalle helpompaa.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 04:07"]

Lisäyksenä vielä, että esim. autismin nk. savant-kykyinen ei koskaan välttämättä voisi suorittaa ko. aineita, mutta tietyillä mittaustesteillä pesisi lukion matikkanerotennen tullen. Ettei kantsi itseään älykkäänä ylentää noillakaan perustein. Pöö. :) <3

[/quote]

Tämä onkin hyvä perustelu: matemaattisesti ja loogisesti lahjakkaat ovat autisteihin verrattavissa. Tai ethän sinä  tietenkään edes vihjannut sinne päinkään. :D Tunneäly jyllää...

Matemaattinen ja musiikillinen lahjakkuus ilmenee usein yhdessä. Tämähän on tutkittu asia. Matemaattisesti ja loogisesti lahjakas voi olla aivan hyvin sosiaalisesti lahjakas ja tunneälykäs. Tunneälyä tuntuvat painottavan usein ne, joilla ei muita lahjakkuuden lajeja ole näkyvillä, eikä suoraan sanoen aina sitä tunneälyäkään kyllä...

Kyllä matemaattisen ja kielellisen lahjakkuuden suhdetta on tutkittu, ja korrelaatio on vahva.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:43"]En tiedä onko matemaattisen lahjakkuuden korrelaatiosta muihin lahjakkuuksiin tehty mitään hyviä tutkimuksia Suomessa. Omat kokemukseni ovat sellaisia, että matemaattisesti lahjakkaat olivat pääsääntöisesti lahjakkaita myös esim. kielissä, mutta ei päinvastoin. Ei kannata unohtaa sitä, että matematiikan opiskelu vaatii rankkaa työtä ja myös laskurutiinia.

Otanimessä kutenkin todettiin aikoinaan seuraavaa: Mitä se autta, jos kaveri vaikka kuinka älykäs, jos se kuitenkin on tyhmä?

[/quote]

No en mä sanois noinkaan. Oma ja parhaan kaverin keskiarvo oli matikassa 10 ja molemmat taisteltiin kielissä. Mulle ääntäminen on tosi vaikeaa, lausun sanoja suomeksikin välillä väärin ja esim yhdistelmät rd/dr ja td/dt ovat ylivoimaisen vaikeita. Toki osaamiseni on varmasti keskivertoa parempaa (ka. 8-9), mutta muihin aineisiin verrattuna en osaa noita yhtään. Toisaalta kaveri joka ei ole oikein hyvä missään kouluaibeissa pitää itseään hyvänä englannissa vaikka taso on sama tai huonompi kuin mulla, koska se oli hänen vahvuutensa verrattuna muihin aineisiin. Täytyy myöntää, että sinänsä hän on paljonkin parempi, koska uskaltaa käyttää kieltä, toisin kuin minä..

Sen verran täytyy mainostaa, että en-Wikipedian juttu yleisälykkyydestä (g-tekijä) on pitkä hyvin lähteistetty. Jos enemmän kiinnostaa älykkyyden lajien väliset korrelaatiot ja miten niitä on tutkittu, niin tuosta on hyvä aloittaa: http://en.wikipedia.org/wiki/G_factor_%28psychometrics%29

Ajatus eri aloilla pärjäämisen taustalla olevasta yleisestä älykkyydestä on alunperin lähtöisin Charles Spearmanin havainnosta, että yhdessä kouluaineessa menestyvät oppilaat menestyivät yleensä hyvin muissakin, ja lähti sitä sitten tutkimaan. Eka artikkeli on vuodelta 1904, ja nykyään tutkimusnäyttö siitä, että älykkyys on oikeasti olemassa ja mitattavissa, on hyvinkin vahvaa. Alkuperäisessä paperissa oli laskettu korrelaatiota esim. englannin, ranskan, matematiikan ja musiikin osaamisessa ja korkeita olivat.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:10"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 20:49"]

hah. Enpä tiedä itsestäni. Itse luin pitkän matikan ja fysiikasta sekä kemiasta kaikki kurssit, kaikki ka:lla 10. En pidä itseäni sen takia fiksuna, ehkä jollain tasolla matemaattisesti lahjakkaana ja kiinnostuneena luonnontieteistä. Todellisuudessa tuo ei vaadi paljoa. Luin vuoden matematiikkaa ja fysiikkaa yliopistossa, mutta ei riittänyt älli enää (tai en tiedä, pääsin sinne minne halusin niin ei tarvinnut enää pohtia jatkoa tuolla)

En tekisi päätelmiä älystä noilla kriteereillä. Jos joku tekisi päätelmiä älystä sen perusteella osaanko kieliä, niin mähn olisin tyhmä pässi. Joo, koulussa sain 9-10 kielistä, mutta en mä niitä oikeasti osaa. Olen säälittävä, lausuminen on luokkaa rallienglanti. Olisinpa niissä lahjakas :/

[/quote]

Lukiossa reaaliaineet ja kieletkin ovat tasa-arvoisempia opiskeltavia siinä mielessä, että ne vaativat jonkin verran päntäämistä ja kukaan ei opi niitä ilman jonkinlaista työntekoa. Matematiikka ja fysiikka sen sijaan voivat ollat todella helppoja tai todella vaikeita älykkyydestä riippuen. Sen takia älykkäät valitsevat matikkaa ja fysiikkaa ja vähemmät älykkäät eivät valitse, mistä seuraa AP:n havainto. Toki älykkäät valitsevat muutakin, jos ovat muusta enemmän kiinnostuneita, mutta vähemmän älykkäät harvoin valitsevat matematiikkaa.

Yliopiston matemaattisille aloille ajautuvat vain sellaiset tyypit, joille matematiikka oli helppoa lukiossa, mutta ylioistossa vaikeustaso onkin sitten skaalattu tämän mukaan ja siellä pitäisi useimpien oikeasti alkaa tehdä töitä. "Pitkä matikka ka. 10 lukematta" on siihen yllättävän huono lähtökohta, kun on tottunut että matikan vain ymmärtää automattisesti. Yhtäkkiä ei ymmäräkään, ja sitten tuntuu siltä että ala olikin väärä. Oikeasti aloittelevan matemaatikon pitäisi siinä tajuta tehdä samaa kuin mitä monet ovat tehneet jo lukiossa, eli alkaa opiskella.

Nimim. oma kokemus

[/quote]

Mä kirjoitin pitkästä matematiikasta E:n valmistautumatta kirjoituksiin yhtään millään tavalla. En kauhean ahkera ollut läksyjäkään tekemään, kokeisiin ylipäänsä pänttäsin edellisenä iltana tai samana aamuna käytävässä istuen. Fysiikassa mulla ei ollut edes oppikirjoja hankittu läheskään kaikille kursseille. Menin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa koska pääsin sinne suoraan papereilla, muualle en päässyt kun pääsykokeisiin luku oli sitä luokkaa, että töissä tauoilla vähän silmäilin kirjoja. Yliopistossa jatkoin samaan lukiosta oppimaani malliin mutten päässyt läpi edes ekoja välikokeita. Tunsin itseni todella tyhmäksi. En ollut ikinä reputtanut aiemmin yhdessäkään kokeessa. Luokkani oli ollut todella huonotasoinen ja yleensä olin ollut parhaiden joukossa lukemattakin.

Vasta myöhemmin olen tajunnut, että tuskin se johtui pelkästään siitä että olisin niin paljon tyhmempi kuin muut opiskelijat, mulle ei vaan ollut kehittynyt missään vaiheessa minkäänlaista opiskelutekniikkaa tai tottumusta siitä, mitä on tehdä työtä jonkun asian oppimisen eteen.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 01:07"]

Vasta myöhemmin olen tajunnut, että tuskin se johtui pelkästään siitä että olisin niin paljon tyhmempi kuin muut opiskelijat, mulle ei vaan ollut kehittynyt missään vaiheessa minkäänlaista opiskelutekniikkaa tai tottumusta siitä, mitä on tehdä työtä jonkun asian oppimisen eteen.

[/quote]

Mulla sama. Tätä oli vielä pohjustettu koko opiskeluhistoria. Ekaa kertaa peruskoulun kolmannelle luokalle mennessä muistan, että tervetulopuheessa sanottiin, että tästä se koulunkäynti nyt oikeasti alkaa ja pitää ihan oikeasti alkaa lukea niitä kirjoja. Ei tietenkään tarvinnut. Seuraavan kerran sitten seiskalle yläasteelle mentäessä reksi selittämässä, että tähän asti on ollut helppoa, mutta nyt pitää alkaa oikeasti tekemään töitä arvosanojen ja lukiopaikan eteen. Vieläkin tuli kympit tekemättä läksyjä. Seuraavan kerran lukion alussa reksi taas selittämässä, että teidän tänne päässeiden (ka-raja taisi olla joku 9,3 sinä vuonna) ei ole paljon tarvinnut töitä tehdä tähän asti, mutta nyt lukiossa se opiskelu oikeasti alkaa. Enpä tehnyt vieläkään läksyjä, ja silti tuli lopulta 58/60 pistettä matematiikasta ja stipendi kouraan.

Siitä sitten TKK:lle, ja arvatkaa vaan uskoinko, kun tervetulotilaisuudessa sanottiin, että nyt pitää sitten oikeasti alkaa opiskella. Siinä olikin sitten ihmettelemistä ja tunteita käsiteltäväksi, kun niistä kursseista sai hädin tuskin ykkösiä, vaikka siihen mennessä oli oppinut, että opintomenestys tulee automaattisesti. Opiskelu meni sitten alisuoriutumiseksi työnteon kyljessä, ja lopulta paperit kouraan 10 vuoden jälkeen vakuuttuneena siitä, että akateeminen ura ei ole minua varten. Nyt kun katselee minkälaista porukkaa niistä opiskelutovereista väittelee tohtoreiksi, niin ei se ehkä älykkyydestä ollut kiinni. Laiskuudesta kylläkin, ja siitä että ei osannut suhtautua opiskeluun työnä.