Onko tämä normaalia 2-v pojan arkea

Meillä on ihan samanlaista 1v7kk tytön kanssa.

Ihan normaalilta kuulostaa!

t kahden vilkkaan pojan äiti. Ja kliseisesti, yhden rauhallisen tytön. (Vaikka olen viimeiseen asti yrittänyt välttää kliseitä kasvatuksessa ja rohkaista tyttöäkin remuamaan, niin ei se vaan kiinnosta häntä samalla tavalla kuin poikiani.)

Kyllä, kuulostaa ihan normi-termiitiltä! :)

no on täysin normaalia. Mulle tuli poika rauhallisemman tytön jälkeen. Toki persoonallisuus erojakin on, muttaa.... Kuulostaa ihan perusarjelta meillä :)

Meillä on 2-vuotias tyttö. Tuohon lisänä vielä jatkuva puheenpälätys kaiken härväämisen keskelle. Taitaa olla enemmän luonne- kuin sukupuolikysymys. 

Älä huolestu tuon ikäisestä. Meillä ihan samanlainen villi 2v. Ole kärsivällinen, tiukat rajat ja kestä. Meidän tyttö on jo 4 ja on paljon rauhallisempi jo. Neuvolassa ei epäilty mitään. Palapelejä tehdään rauhassa tms. On kyllä energinen pakkaus edelleen, mutta rauhoittunut PALJON. Tottelevainen ja hyväkäytöksinen vaikka suu ei pysy kiinni ja jalat paikoillaan.

2 vuotiaana sain kirjaimellisesti raahata tytön ulos puistosta. Ei halunnut lähteä ja oli talvi ja tultiin vaan käymään ohimennen. Olin jäässä ja lähdettiin. Puol tuntia tappelin rimpuilevan ja huutavan 2 vuotiaan kanssa joka oli yltäpäältä tripissä jonka avulla olin yrittänyt päästä ulos. Itkin pitäen paikallani raivoavaa lasta. Olin kirjaimellisesti loppu ja olin varma ettei lapsi ole normaali. Ei tämä voi olla normaalia kun en saa edes lasta pois puistosta. Ei ollut ainut kerta ja sain kantaa useasti rimpuilevaa lasta ties mistä. Löi päänkin kerran pahasti siinä sätkiessä. Kannoin kaupasta kilometrin sylissä kun ei suostunut kävelemään oikeaan suuntaan. Tätä usein. Heitteli tavaroita kaupan hyllyiltä. Kannoin 3 tuntia päivittäin takaisin nukkumaan. Olin ihan loppu ja väsynyt.

...mutta...se on nyt ohi :D

normaali. hanki sille kirppikseltä autokuvakirjoja, pikku autoja, kuormureita ja traktoreita.

Meillä tuollaista 1v tytön kanssa, joillakin on vain enemmän vauhtia! :)

Meillä on kaksi tyttöä. Vanhempi on rauhallinen ja 2v pikkusisko onkin sitten juuri tuollainen. Eli kyllä se luonne vaikuttaa, ei sukupuoli.

Ihan normaalia. Ei liity juurikaan sukupuoleen.

Pitäkää sylissä ja huomioikaa lapsia. ulkoilua tarpeeksi ja touhuamista. Säännöllisyys, ruoka, päiväunet, iltarituaalit, satu ja nukkumaanmeno. 

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:04"]

Pitäkää sylissä ja huomioikaa lapsia. ulkoilua tarpeeksi ja touhuamista. Säännöllisyys, ruoka, päiväunet, iltarituaalit, satu ja nukkumaanmeno. 

[/quote]

Meinaatko, ettei näin tehdä ap:n perheessä?

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:04"]Kaikkialle kiivetään. Jos luetaan kirjaa, rauhattomasti liikehditään. Potkitaan, kepeillä sohitaan. Jos jonkun asian saa auki (vessanpönttö, keittiönkaappi) se avataan, mahdollinen sisus puretaan lattialle. Rattaissa ei istuta, vaan pyritään pois. Kun auto ajaa ohi, alkaa mieletön örinä ja osoittelu.

Mä olen ollut yhden rauhallisen tytön äiti, ja nyt ihan hämilläni siitä, miten erilaista äitiys toisen (poika)lapsen kanssa on. Aina oon ajatellut, että tytöt ja pojat ovat samanlaisia, mutta nyt mietin, että eivät ehkä olekaan...

Kuulostaako tämä normaalilta pieneltä eloisalta pojalta (toivottavasti!) vai onko kyseessä jo ADHD? Ja joo, en hae tältä palstalta diagnoosia, mietin vain.

t. Huheijaa, nukahti vihdoin

[/quote]

Tyhjentääkö siis vessan sisällönkin lattialle? :-O

Meidän 1v 7kk poika kiipeää joka paikkaa, minne vain suinkin pääsee. Ja yritys on kova mennä myös sellaisiin paikkoihin minne ei pääse. Jossain vaiheessa piti kääntää keittiön tuolit alas, koska en vain jaksanut juosta enää 27. kertaa hakemaan tuota pikkuoravaa alas pöydältä. Ja onhan se vaarallistakin, jos ei huomaa että on kiivennyt. (Vaikka olenkin koko ajan näkö/kuuloetäisyydellä ja tietoinen mitä tapahtuu, mutta silti voi kiivetä vaikka kun laitoin ruokaa tmv.) Nyt on tuolit taas pystyssä.. Tekee tuosta kiipeämisestä leikin, eli kiipeää varmasti uudestaan ja nauraa jos kielletään. Ohi meneviä autoja/ traktoreita/ muita päriseviä katsoo suu pyöreänä ja pärisee ja osoittelee. Jos yritän valita itse jonkun kirjan, jaksaa katsoa hetken, kunnes hakee itse jonkin toisen kirjan ja siitä sitten nimetään ja ihmetellään ja osoitellaan asioita. Yleensäkin itse valitsemiinsa asioihin jaksaa keskittyä aikuisen kanssa paremmin, eli kannattaa tarttua niihin lapsen mielenkiinnon kohteisiin. Nyt on alkanut kova "minä itse" vaihe ja sepä onkin hauskaa, kun ei saisi auttaa pukemaan tai laittamaan kenkiä tai juomaan tai syömään. 

Ihan samanlaista meillä! Poika nyt 3 vee. Esikoinen rauhallinen (poika), mutta tämä kolmevuotias onkin ihan eri maata. Ei ole KOSKAAN ollut passiivinen katselija vaan haluaa aina olla mukana, auttaa ja touhuta. Mutta siinä on puolensa. Nyt jo auttaa oikeasti mm. kuskaamalla roskapusseja kanssani, pyyhkimällä tahroja siivotessa lattiasta, hakee pyydettäessä puhelimen, vaatteet jne. Toki myös riehuu ja sohii kepillä mutta sitä ne pojat tekee, myös rauhalliset sellaiset :). Yritän energian ohjata fiksuun puuhaan tai sitten sallittuun. Käydään paljon puistossa, hoplopissa, uimassa jne liikunnallisessa touhussa.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:04"]Kaikkialle kiivetään. Jos luetaan kirjaa, rauhattomasti liikehditään. Potkitaan, kepeillä sohitaan. Jos jonkun asian saa auki (vessanpönttö, keittiönkaappi) se avataan, mahdollinen sisus puretaan lattialle. Rattaissa ei istuta, vaan pyritään pois. Kun auto ajaa ohi, alkaa mieletön örinä ja osoittelu.

Mä olen ollut yhden rauhallisen tytön äiti, ja nyt ihan hämilläni siitä, miten erilaista äitiys toisen (poika)lapsen kanssa on. Aina oon ajatellut, että tytöt ja pojat ovat samanlaisia, mutta nyt mietin, että eivät ehkä olekaan...

Kuulostaako tämä normaalilta pieneltä eloisalta pojalta (toivottavasti!) vai onko kyseessä jo ADHD? Ja joo, en hae tältä palstalta diagnoosia, mietin vain.

t. Huheijaa, nukahti vihdoin

[/quote]

Tyhjentääkö siis vessan sisällönkin lattialle? :-O

[/quote]

En ole ap, mutta meillä samanikäinen avaa wc-pöntön ja laittaa sinne kaikkea. Luulin esim. yhtenä päivänä että leikkii kylpyleluilla takanani, kun meikkasin, mutta olikin laittanut kokonaisen rullan wc paperia pönttöön ja sohi kokonaisuutta vessaharjalla. Ei voinut kun nauraa.

Meillä on kaksi poikaa, ja molemmilla on ollut ihan tuollaista samassa iässä. Ei huolta, ihan normaalia! Toinen meidän pojista on jo 7-v. ja saman typpinen sähellys ja levottomuus jatkuu yhä. Nuoremmalla meno ei ole ihan yhtä villiä, vaikka jatkuvaa hulinaa sekin on. Yhdessä nämä ovat varsinainen remukaksikko, ovat koko ajan toistensa kimpussa fyysisesti ja sanallisesti. Ja on kyllä yritetty kasvattaa ja asettaa tiukat rajat, antaa paljon virikkeitä ja käyttää ulkoilemassa.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:20"]

Meillä on kaksi poikaa, ja molemmilla on ollut ihan tuollaista samassa iässä. Ei huolta, ihan normaalia! Toinen meidän pojista on jo 7-v. ja saman typpinen sähellys ja levottomuus jatkuu yhä. Nuoremmalla meno ei ole ihan yhtä villiä, vaikka jatkuvaa hulinaa sekin on. Yhdessä nämä ovat varsinainen remukaksikko, ovat koko ajan toistensa kimpussa fyysisesti ja sanallisesti. Ja on kyllä yritetty kasvattaa ja asettaa tiukat rajat, antaa paljon virikkeitä ja käyttää ulkoilemassa.

[/quote]

Ei se villiys ole aina paha asia tai huolen aihe. Meillä on 5-vuotias, joka on ihan mahdoton välillä. On fiksu ja hauska ja huumorintajuinen ja ihan täynnä virtaa. Joku vanha terveydenhoitaja sanoi kerran, että villit pojat nimen omaan ovat saaneet sitä syliä ja huomiota ja uskaltavat olla omia itsejään. Kyllä varmasti on niitäkin tietysti, joista "pitää olla huolissaan", mutta usein kyse on ihan normaalista kehityksestä. Toki ap:n lapsi on pienempi, mutta tuli tuosta 7v:n äidin kommentista mieleen.

Kuulostaa todella tutulle, 0meillä on kanssa tuollainen 2v, poika on ihan ruvella joka puolelta kun on niin kova vauhti päällä, leikkipuistosta lähtee juoksujalkaa kun antaa autonavaimet, muuten helvetillinen huuto ja rimpuilu, mutta jos ei muu auta penska kainaloon ja menoksi.

Osaa kyllä leikkiä ihan rauhallisesti, tutkii todella tarkkaan leluja missä liikkuvia osia ja tuo kirjoja jos haluaa että luetaan.

Meillä on pari tyttöä ollut tuollaisia, poika oli rauhallisempi. Eli ei liity sukupuoleen.