Jos ystäväsi/tuttavasi/sukulaisesi pyytää sinua leipomaan juhliisi..

Tästä tuli mieleen miehen veli, joka syntymäpäivänä halusi juuri minun tekemän kakun. Kustannettiin se siis miehen kanssa ja tein sitä valehtelematta noin kuusi tuntia.
Ei todellakaan haitannut, päinvastoin, olin iloinen siitä, että hän halusi minun leipomuksen (ei äitinsä, siskonsa tai kaupasta ostettua). Minua olisi haitannut, jos siitä ei olisi kiitetty. Kiitos on suurin korvaus mielestäni :)

Olisin suunnattoman yllättynyt, koska mä olen se, jonka leipomukset ei koskaan onnistu, ainakaan ulkoisesti.

Mielelläni autan kavereita ja lähisukulaisia, ja monesti tarjoudun itse avuksi jos heillä on esim. perhejuhlia ja tarvitsevat apua tarjoiluiden tai keittiöhommien kanssa juhlapäivänä. Jälkeenpäin hiukan harmittaa, kun monesti ei kuulu edes kiitosta avusta ja olen kuitenkin tehnyt heidän eteensä täyden työpäivän. En näköjään koskaan opi, kun seuraavalla kerralla olen taas tarjoamassa apua.

Olen leiponut ja olen imarreltu jos pyydetään. Yleensä itse olen kustantanut mutta joskus aineet on maksettu, palkkaa en ota. Aina on kiitelty, olisi kummallista jos näin ei olisi.

Siis juhliiNSA!

Ap

Riippuu varmaan onko se ammatti

Riippuu monesta asiasta:

- auttaako hän minua koskaan millään tavalla

- onko hän valmis maksamaan tai korvaamaan muulla tavalla vaivannäköni

- pyytääkö tekemään juuri (vain) minun omaa erikoisbravuuriani.

Se olisi ihanaa! Leipominen on harrastukseni :)

molempina

Olisin imarreltu ja auttaisin mielelläni koska pidän leipomisesta. Raaka-ainekustannukset saisi kuitenkin korvata.

Mitä väliä?