Lue keskustelun säännöt.
Muutto maalle, uhka vai mahdollisuus?
15.07.2021 |
Olemme nelilapsinen perhe, kaksi lapsista koulussa.
Mieheni kanssa olemme koko yhdessäolon ajan haaveilleet maallemuutosta, ja nyt siihen on tarjoutunut tilaisuus sukulaisemme valitettavan poismenon vuoksi.
Itse olen asunut koko ikäni kaupungissa, tosin viimeiset 10 vuotta 2000 asukkaan liitoskunnassa. Mieheni on maalta kotoisin.
Kyseinen talo, jota meille hyvin edullisesti tarjotaan, on meille tuttu. Mieheni on ollut rakentamassa sitä, ja tietää ja tuntee talon.
Talo itsessään ei siis sisällä mitään kalliita yllätyksiä.
Talo sijaitsee pienen tien varrella, metsän keskellä. Lähimpään kauppaan ja kunnan keskustaan on 7 km matkaa. Siellä sijaitsevat palvelut, S-market ja K-Supermarket, Tokmanni ym, terveysasema, peruskoulu ja lukio.
Lähimpään suurempaan kaupunkiin on 40 km.
Paikkakunta on meille näennäisesti tuttu, mutta ketään emme sieltä tunne. Työkuviot järjestyisivät, siitä ei ole huolta.
Olemme kahden tulen välissä.
Tämä on suurin unelmamme, eikä meillä välttämättä koskaan tule olemaan mahdollisuutta tämän tason taloon.
Tekisi mieli lähteä, mutta pelottaa miten lapset sopeutuisivat?
Sukulaiset pelottelevat ettei pienen kunnan kouluun ole helppoa mennä, eikä kavereita saa. Maalla kuulemma kiusataan enemmän kuin kaupungissa, ja se on ainoa syy epäröintiimme.
Kaipaisin nyt kokemuksia teiltä, jotka olette muuttaneet maalle. Mitä haasteita olette kohdanneet, onko kaduttanut?
Kommentit (38)
Miksi se on teille suuri unelma, mistä haaveilette? Olen kyllä eri mieltä tuosta koulukiusaamisesta. Olen ikäni asunut maalla ja kyllä muualta muuttaneet lapset on otettu uteliaana vastaan koulussa, niin omina kouluaikoina kuin nyt lasteni aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tää alotus ollu täällä ennenkin?
Jotenki tutun olonen.
Kuitenkin kaupunkilaisena et tule sopeutumaan jos lähdette.
Kai se ensisijaisesti riippuu saatteko töitä sieltä, ja miten varmoja työpaikkanne, tai edes toisen vanhemman työpaikka on.
Ihan liian kamala ajatuksenakin, asua maalla.
Siis muutin maaseudulle 16-vuotiaana, veli oli pari vuotta nuorempi. Saatiin koulusta ystäviä. Ainut joka kärsi oli äitini, joka oli päivät pitkät yksin kotona kunnes me tultiin koulusta. Äidilläni oli yritys joka ei toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa vain. Mekin juuri muutimme. Pitkästä aikaa ajatus kulkee ja mieli lepää. Keskustaan pidempi matka, mutta samat palvelut. Liekö sama kuntakin :D
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tää alotus ollu täällä ennenkin?
Jotenki tutun olonen.
Kuitenkin kaupunkilaisena et tule sopeutumaan jos lähdette.
On se kumma, että sadat tuhannet maalaiset sopeutuvat mukinoitta kaupunkiin, mutta toisinpäin ei onnistu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talosta ette tule mitään saamaan jos joudutte myymään. Jos työt onnistuu etänä, se on parasta. Jos joutuu kulkemaan pitkää työmatkaa, bensan hinta ja kaikki autoilu tulee paljon kallistumaan. Mitäs jos jäätte työttömiksi. Onko paikkakunnalla töitä? Muitakin kuin S-marketin kassa johon kaikki muutkin pienen paikkakunnan työttömät hamuaa.
Entäs jos tulee ero? Ette saa talosta juuri mitään pahimmillaan kukaan ei edes osta sitä ollenkaan.
Lapset käy koulua. Onko pitkä koulumatka? Entäs yläaste?
Lääkäripalvelut? Jos saat sydäninfarktin, tuleeko apu miten nopeasti? Jos lapsi kipeä, pitääkö lähteä kaupunkiin asti?
Mennyt maailma on mennyt maailma. Maaseudulla asuminen voi olla hyvin järkeä vastaan. Tunnepitoinen asia on kyseessä, mutta täysin järjetöntä päätöstä ei kannata tehdä. Excel auki ja plussia ja miinuksia sinne.
Heh, kyllähän siellä kesän on mutta entäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne muutti yks pikku julkkis ja kyl nyt seurataan ja juorutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tää alotus ollu täällä ennenkin?
Jotenki tutun olonen.
Kuitenkin kaupunkilaisena et tule sopeutumaan jos lähdette.
On se kumma, että sadat tuhannet maalaiset sopeutuvat mukinoitta kaupunkiin, mutta toisinpäin ei onnistu!
Nii jos on tottunut että palvelut ja työpaikka ja koulut ja kaverit on lähellä niin maalle muutto tuntuisi yksinäiseltä ja rajoittaisi elämää. Eivät kaikki USAlaiset halua asua Alaskassa tai venäläiset Siperiassa vaikka luonto olisi kaunista ja jylhää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksestasi paistaa vain pelko. Sukulaiset pelottelee, oletteko katuneet, lasten sopeutuminen... jos maalla asuminen on unelmanne, miksi ette vaan anna mennä? Täällä pärjätään vähän leppoisammalla asenteella.
Jos kunnasta tosiaan löytyy kaikki luettelemasi palvelut, se ei tosiaankaan ole mikään pikkukylä. Siihen tietysti saat varautua, että kuskaat lapsia vähintään mopoikään asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talosta ette tule mitään saamaan jos joudutte myymään. Jos työt onnistuu etänä, se on parasta. Jos joutuu kulkemaan pitkää työmatkaa, bensan hinta ja kaikki autoilu tulee paljon kallistumaan. Mitäs jos jäätte työttömiksi. Onko paikkakunnalla töitä? Muitakin kuin S-marketin kassa johon kaikki muutkin pienen paikkakunnan työttömät hamuaa.
Entäs jos tulee ero? Ette saa talosta juuri mitään pahimmillaan kukaan ei edes osta sitä ollenkaan.
Lapset käy koulua. Onko pitkä koulumatka? Entäs yläaste?
Lääkäripalvelut? Jos saat sydäninfarktin, tuleeko apu miten nopeasti? Jos lapsi kipeä, pitääkö lähteä kaupunkiin asti?
Mennyt maailma on mennyt maailma. Maaseudulla asuminen voi olla hyvin järkeä vastaan. Tunnepitoinen asia on kyseessä, mutta täysin järjetöntä päätöstä ei kannata tehdä. Excel auki ja plussia ja miinuksia sinne.
Jos on peruskoulu ja lukio niin lienee ylä astekkin. Pitäisikö kaikkien asua ylimmässä kerroksessa mistä pääsy suoraan katolle kun lääkäri kopteri tulee viereiseltä kentältä? Ajatteleeko kaikki mammat koko ajan että jos nyt kumminkin tulee ero?
Maalle kannata muuttaa, jos on peukalo keskellä kämmentä, kulutusaddikti, ei osaa nauttia luonnosta, pelkää pimeää, on tottunut istumaan valmiiseen pöytään, tai on vaikeuksia tulla toimeen itsensä kanssa. Muille suosittelen lämpimästi, varsinkin jos sieltä tai lähialueelta löytyy elanto. Itsekin olen eri puolilla maaseutua asunut jo kymmeniä vuosia. En vaihtaisi asuinpaikkaa varsinkaan pääkaupunkiseudulle enää mistään hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kunnasta tosiaan löytyy kaikki luettelemasi palvelut, se ei tosiaankaan ole mikään pikkukylä. Siihen tietysti saat varautua, että kuskaat lapsia vähintään mopoikään asti.
Ihan oikeasti kannattaa ja pitää huomioida tuo autoilun kustannuksien huomattava nousu tulevaisuudessa. Bensan hinta tulee nousemaan kun päästökauppa alkaa. Ajoneuvovero nousee. Kaikki nousee. Verotuskin nousee. Korjauskustannukset nousevat.
Kannattaa laskelmissa testata kaikki ainakin vähintään kaksinkertaisilla autoilun kuluilla. Lukekaa itse EU:n juuri julkaisema uusi ilmastostrategia jos ette usko.
Vierailija kirjoitti:
Maalle kannata muuttaa, jos on peukalo keskellä kämmentä, kulutusaddikti, ei osaa nauttia luonnosta, pelkää pimeää, on tottunut istumaan valmiiseen pöytään, tai on vaikeuksia tulla toimeen itsensä kanssa. Muille suosittelen lämpimästi, varsinkin jos sieltä tai lähialueelta löytyy elanto. Itsekin olen eri puolilla maaseutua asunut jo kymmeniä vuosia. En vaihtaisi asuinpaikkaa varsinkaan pääkaupunkiseudulle enää mistään hinnasta.
Maalle ei kannata...
No se teidän pitää ihan omassa päässänne miettiä, mitä te perheenä haluatte? Faktat tuskin tulee yllätyksenä kaupunkilaisellekkaan. Talvella on pimeää, pitää olla auto, jos työpaikka menee alta niin mitäs sitten, suuri sairaala tai edes kauppa ei ole siinä naapurissa kävelymatkan päässä. Ja niin edelleen. Suurimmalle osalle maalla asuvista nämä on ihan itsestäänselvyyksiä eikä haittaa elämää. Nimenomaan se muutos kaupunkilaisesta maalaiseksi on se iso asia, jokaisen pitää kohdallaan pohtia miten siitä selviää.
Kesämökki riittää.
Kerrostalossa on ihan ok asua.
Älä tee sitä lapsillesi!