Äiti karjuu lapsilleen, sättii heitä ja on kovakourainen.
Hänellä palaa pinna, kun lapset riehuu, tappelee ja huutaa. Miten voisin auttaa tätä äitiä? Olen sanonut, että lapset ottavat mallia hänen käytöksestään, joten kannattaisi pysyä rauhallisen jämäkkänä ja johdonmukaisena, mutta neuvoni loukkaa häntä selvästi. Hän on väsynyt, mutta koko ajan on kuitenkin kiire töihin, harrastuksiin, shoppailemaan, urheilemaan jne.
En haluaisi syyllistää, vaikka minusta äidin olisi rauhoituttava itse, pidettävä kiinni säännöistä ja annettava huomiota ja hellyyttäkin lapsilleen. Olen ristiriitaisessa tilanteessa, koska näemme melko usein ja lapsemme leikkivät yhdessä. Joka kyläilykerta joku omista lapsistani saa kärsiä näiden villikoiden käsittelyssä.
En haluaisi katkaista välejämme, mutta heidän elämänmenonsa tuntuu ahdistavalta ja olen huolissani äidin jaksamisesta. Olen kysynyt jo häneltä, miten jaksaa ja voi, mutta hänen mielestään itse ihan hyvin, mutta lapset ovat rasittavia riehujia.
Kommentit (32)
Lastenkoti on pahin paikka jonne lapsi voi joutua. Perhekodeissa voi oikeasti olla jopa väkivaltas ja nöyryyttämistä ja lapsia ei kuunnella. Ihan hirveitä laitoksia. Oma mies kasvanut laitoksessa ja lapsia on jopa pidetty kaulasta jos ei tottele.
Ihan oikeasti älkää tehkä niitä ilmoituksia turhaan. Miettikää kumpi paha...äiti joskus tukistaa kun että koko lapsen elämä mener todennäköisesti laitoksessa pilalle? Tunnen paljon laitoslapsia nyt aikuisena ja suurinosa ei pärjää elämässään.
Mun mielestä 1-2 v on helpoin ikä. :)
Huutamisessa ja kiroilussa on se paha puoli, että siinä lapsi oppii sen olevan aikuiselta hyväksyttävää käytöstä. Eli kun hän on itse aikuinen ja menee esim. töihin ja pinna kiristyy siellä, niin voi olla, että työkaverit joutuvat kuulemaan ovien paiskomista, huutoa ja kiroilua. Ei ole kiva, jos vasta aikuisena työpaikalla ekaa kertaa joutuu opettelemaan, ettei aikuinenkaan saa käyttäytyä niin.
Kirjoitan tässä nyt omien kokemusteni pohjalta.
Lässynlässyn... mitäpä jos seuraavan kerran itse ojentaisit niitä naapurin lapsia lässyttämällä, jos se tehoaisi paremmin. Jos lapsi tekee ilkeyksiä ja äiti kieltää, miksi et tue äitiä sanomalla saman asian ihan vaan rauhallisesti? Lapsi näkee nyt että vain äiti huutaa ja muut eivät sano mitään siitä huonosta käytöksestä eli vain äiti on tätä mieltä. Istut vaan ja paheksut äitiä vaiti. Luuletko etteivät lapset vaistoa sitä että oikeastaan sinä hyväksyt huonon käytöksen olemalla vaiti. Oletko sitä mieltä että äiti suuttuu turhasta? Sanopa se ääneen lasten kuullen niim helvetti on irti. Lapset tunnetusti tottelevat vierasta aikuista paremmin kuin omaa vanhempaansa. Ei tarvitse kuin mulkaista niin johan juoksevat äidin luo turvaan. Jos lapsi käyttäytyy huonosti niin tehokkainta on että myös sinä sanot että ei saa tehdä niin ja näin.
Siitä vaan tekemään ls-ilmoa. Mitä kuvittelet niiden tekevän? Tarjoavat lastenhoitopalvelua kireälle äidille kun äidin laiskapersemukaystävät eivät halua tehdä mitään. Älä sitten ihmettele, jos äidillä napsahtaa vielä pahemmin. Siitä ei kuulu välttämättä ääniä enää jatkossa.
Minä karjun useinkin lapselleni ja minua raivostuttaa se, että lapsi manipuloi muut ihmiset puolelleen minua vastaan. Pahimmillaan isä ja muut sallivat naureskellen mitä tahansa. Älä ikinä ala esittää omia lastenkasvatusvinkkejäsi lasten kuullen varsinkin jos ne poikkeavat äidin mielipiteistä. Jos on pakko sanoa niin ei lasten kuullen. Teet niistä lapsista entistä pirullisempia.
Taas aivan järkyttävä ketju. Ap on huolissaan ilmeisen toistuvasta kaltoinkohtelevasta äidin käyttäytymisestä lapsia kohtaan. Liuta vastaajia taas liudentaa ap:n havainnot vääriksi, suhtautumisen (huolen lapsista) vääräksi, syyttää lähes kyttääjäksi ja petolliseksi ystäväksi, pelottelee lastenkodilla jne.
On ihan oikein olla huolissaan, jos toistuvasti huomaa äidin kaltoinkohtelevan lapsia. Kaltoinkohtelu nimittäin on vahingollista lapsille.
Ap, asian voi ottaa puheeksi äidin kanssa. Voi kertoa, että perheneuvolasta voi saada apua. Voi tehdä ls-ilmoituksen, jolloin perhe voi saada esim. perhetyötä tai tukiperheen, jos tarve havaitaan. Lastensuojelun viimeinen keino on sijoitus. Viimeinen.
Menkää naiset itseenne. Äidit eivät aina toimi lastensa parhaaksi. Aikuisten tehtävänä on auttaa lapsia, ei selitellä jonkun äidin turmelevaa vuorovaikutustapaa.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 18:16"]
Lastenkoti on pahin paikka jonne lapsi voi joutua. Perhekodeissa voi oikeasti olla jopa väkivaltas ja nöyryyttämistä ja lapsia ei kuunnella. Ihan hirveitä laitoksia. Oma mies kasvanut laitoksessa ja lapsia on jopa pidetty kaulasta jos ei tottele.
Ihan oikeasti älkää tehkä niitä ilmoituksia turhaan. Miettikää kumpi paha...äiti joskus tukistaa kun että koko lapsen elämä mener todennäköisesti laitoksessa pilalle? Tunnen paljon laitoslapsia nyt aikuisena ja suurinosa ei pärjää elämässään.
[/quote]
Olen aivan samaa mieltä. Itse laitoksessa asuneena ja monta muuta tapausta nähneenä sanoisin, että yli puolella laitoslapsista menee aikuisena tosi huonosti. Sillä toisella puolella meneekin sitten "vaan" huonosti. Haluatteko te todella laittaa ne lapset sinne raiskattavaksi ja pahoinpideltäväksi ja heidän mielensä tuhottavaksi? Miettikää sitä.
Lisäisin vielä ap:lle, että siellä laitoksessa on meno juurikin tuon kuuloista, kuin aloitusviestissä kuvailet.
Onko olemassa vanhempia, keillä ei koskaan pala pinna. Varsinkin, jos lapset ovat villimmän puoleisia.
Miksi te olette koko ajan tekemässä ls-ilmoituksia? Kunnat ja kaupungit säästävät koko ajan eikä palveluja juuri ole. Pahimmassa tapauksessa suistatte koko perheen lopullisesti raiteiltaan. Ls-ilmoitus roikkuu tiedoissa hamaan tulevaisuuteen asti. Luuletteko oikeasti, että ilmoituksen tekeminen muuttaa kuin taikaiskusta perheen elämän auvoisaksi? Perhetyötä, terapiaa, perheneuvolaa, ja -psykologiaa kyllä mainostetaan, mutta niitä palveluja on todella vähän.
Itselleni on tullut käsittämätön pelko, että joku tekee perheestämme ilmoituksen. Esikoinen uhmaa jatkuvasti ja olemme vähän väliä törmäyskurssilla. Itse kärsin taas synnytyksenjälkeisestä masennuksesta. Tukiverkkoja ei ole ja mies on viime aikoina joutunut tekemään pitkää päivää. Menisin aivan tolaltani, jos joku "hyväntahtoinen" av-mamma tekisi meistä ilmoituksen. Ystävälläni oli muutama vuosi sitten vaikea tilanne ja hän yritti saada perhetyöntekijää kotiinsa. Hänelle sanottiin, että he joutuisivat jonottamaan ainakin puoli vuotta. Mitään apua ei ole, mutta merkinnän kyllä saisi.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 17:57"]Meillä on puhuttu huutamalla ja usein raivotaan muttei se mitään ihmeempää ole. Sisarusten tappeluihin on pakko mennä jossain vaiheessa myös väliin vaikkei yhtään huvittaisi. Ihmiset saa helposti ihan väärän käsityksen sen olen huomannut. Ovien paiskominen ja hakkaaminen tekee aika paljon ääntä ja samaten tavaroiden heittely. Tapan sut ei tarkoita oikeasti tappamista ja mäkin olen laittanut vaikka viestillä että kun tuut kotiin niin tapan sut. Se tarkottaa että asiaa jatketaan kotona. Tytöt vastaa yleensä aina että ja mä tapan sut.
[/quote]
No joo, tuo nyt on jo aika mautonta pilaa. Täällä voi joku uskoa että tuollaisia ihmisiä ja perheitä on oikeasti olemassa
Minusta on hienoa että olet sanonut ystävällesi huutamisesta. Itsekin huudan lapsilleni välillä ja yksi ystäväni ei yhtään ymmärrä sellaista vulgaaria käytöstä... No, eihän huutaminen ei ole mitenkään ylevää, mutta välillä siihen alennun, saatan myöskin lapsen aika napakasti välillä nostaa pois ruokapöydästä tai sohvalta jos riehuu. Äiditkin on ihmisiä, enkä jaksa esittää parempaa mitä olen, vaan olen samanlainen joka paikassa. Huudan taloyhtiön pihalla omilleni ja myös naapurin lapsille jos ei kiellot ja neuvot mene perille.
Ystäväni on hillitty, ei huuda tms, mutta tekee hallaa lapselleen muulla tavoin, mm. rajoittamalla syömistä liikaa. Uskon että jokaisella vanhemmalla on omat vajavuutensa, mutta on tärkeää tiedostaa puutteensa ja yrittää pyrkiä parempaan niin että lapsilla olisi mahdollisimman hyvä kasvuympäristö. Aivan varmasti on parempiakin äitejä kuin mitä itse olen, mutta mielestäni olen riittävän hyvä.