Annabella ja mies lähti sitten Afrikkaan safarille ilman 7kk vauvaansa
Ihmetyttää kovasti tämä Suomiäiti Annabella. Ensin palaa töihin kun vauva-raasu on vasta 2kk vanha, nyt lähti miehen kanssa reissuun pariksi viikoksi ja jätti vauvan isoäidille, jonka kanssa vauvalla ei ole kiintymyssuhdetta (perhe asuu Nykissä ja isoäiti Suomessa), oisko peräti ensimmäinen kerta kun ylipäänsä hoitaa lapsenlastaan! Kyllä on joillain vanhemmilla erikoiset ajatukset lapsen jättämisestä muiden hoidettavaksi. Itse ei tulisi mieleenkään jättää meidän puolivuotiasta KENELLEKÄÄN hoitoon pidemmäksi aikaa kun korkeintaan yhdeksi yöksi! Mielipiteitä??
Kommentit (108)
Ja minä kun luulin Suomitytöt New Yorkissa ohjelmaa katsoessa pari vuotta sitten että tämä Annabella olisi ollut näistä naisista ekotietoisin, vähäongelmaisin ja viisain! Vaan pahasti sitä voikin ihminen erehtyä, etenkin kun kyseessä on eri maassa asuva isoäiti ja lapsi vasta niin pieni, kahelia touhua
Tässä ei selvästi ole nyt kyse siitä etteikö
1. ihminen saisi lomailla, saa kyllä jos on lomalla lyhyen aikaa ja hoitaja asuu samassa maassa missä itse asuu tai ottaa hoitajan mukaan matkalle 2. Kyse ei ollut siitä että lomailu ilman lasta olisi väärin, vaan väärin on se jos jättää vauvansa isoäidille hoitoon toiseen maahan. En tiedä millainen isoäiti Annabellalla on mutta joskus lasten ja lemmikkien hoito saattaa olla aika rasittavaa vanhalle ihmiselle, riippuen kuinka vanha on ja onko isoäiti terve vai sairas. 3. Ilmeisesti tähän liittyy kyllä jotenkin Amerikan kiireinen kulttuuri ja honeymoon -lomailu että kahdestaan mennään lomalle vaan kuten sinkut tekee. 4. Luulisi että empaattinen ihminen kaipaisi aivan kamalasti omaa pientä vauvaansa lomalla eikä pystyisi täysin nauttimaan lomastaan noin.
Minustakin vähän outoa. Toisaalta en ole yllättynyt, tämän henkilön blogia seuranneena. Tuntuu että hänellä ja miehellä on prioriteettilistalla korkeimmalla se, että haluavat elää samanlaista elämää kuin ennen vauvaa, eivätkä ole valmiita lapsen takia tekemään asioita eri lailla... Tuntuu että syynä Annabellan töihin menoonkin oli tarve säilyttää perheen luxus elintaso, ei niinkään se, etteivätkö olisi miehen palkalla pärjänneet. Tyypillistä, nykyään niin yleistä minäkeskeisyyttä ja materialismia.
Minusta ne selitykset että miksi meni töihin niin pian syntymän jälkeen oli aika läpinäkyviä tekosyitä. Oikea syy oli varmaan se, että pelkäsi tippuvansa työelämässä kärryiltä (jenkeissä lienee kova kilpailu hänen alallaan) sekä perheen elintaso, joka on kyllä meikäläisen mittarin mukaan tosi korkea. Varmasti olisivat pärjänneet miehen palkalla vuoden, meneehän heillä nyt rahaa nannyynkin. Kuka oikeasti haluaa oman lapsen kiintyvän enemmän nannyyn kuin itseensä?? Ja sulaa hulluutta tuo lapsen jättäminen puolituntemattoman mummon hoiviin loman ajaksi! Miten joku edes pystyy nauttimaan lomasta tuossa tilanteessa???
Ne safarireissut sun muut reissut pitää tehdä ennen vauvoja, bailata ja bilettää, matkustella rinkkaturistina jne. Järkyttävää jos äiti lähtee 2 viikoksi ja jättää vauvan mummulle. Voi hyvät hyssykät.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 14:22"]
Ei ole pahasta!
Noi vuosi/vrk-lässytyksen on ihan soopaa. Ei vauva todellakaan tiedä myöhemmin, kuka sitä on hoitanut!
[/quote]
Ei tiedä ei, mutta kivasti saa turvattomuuden tunteen rakennettua ja kiintymyssuhteeseen säröjä tuollaisella touhulla.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 13:26"]
7kk vauvaa en missään nimessä jättäisi pitkäksi aikaa ilman vanhempiaan tai muuta yhtä tuttua hoitajaa (harvemmilla sellaista on, jos ei asu vanhempiensa tai jonkun muun kanssa), sillä tuon ikäisellä voi olla jo vahva vierastamiskausi päällä, jolloin lapsi kaipaa tukea läheiseltä ihmiseltä, johon on muodostunut vahva kiintymyssuhde. Kyllä tuo voi herkällä hyvinkin aiheuttaa ainakin jonkin asteista traumaa.
Lisäksi 2vkoa on pitkä aika tuon ikäiselle ja saattaa hyvinkin jo unohtaakin vanhempansa. Luin aikanaan artikkelin jostakin lapsi/perhelehdestä, jossa kerrottiin, miten luottamusta heikentävää ja turvattomuutta luovaa voi olla jo sekin, kun pienen (alle 2v) lapsen vanhemmat ovat eronneet ja sopineet viikko-viikko -huoltajuudesta. Siinä kun lapsi ehtii jollain tasolla jo unohtaa toisen vanhempansa ja joutuu näin ollen aina "vieraalle" ihmiselle hoitoon seuraavaksi viikoksi.
Saati sitten tuollainen 7kk vauva, joka on käytännössä tuntemattomalla hoidossa sen pari viikkoa.
[/quote]
Muistan itse, kun olin 3 viikkoa ulkomailla lapseni ollessa 2-vuotias ja kun palasin kotiin, poika ei edes vilkaissut minuun auton takapenkillä. Eikä se ollut mitään loukkaantunutta esittämistä, hän ei vaan ollut missään määrin kiinnostunut lähes oudosta naisesta.
suora lainaus annabellan facebook sivulta:
PS. Tämä on vähän niinkuin matka beibien välissä (joo, olisi ihanaa saada lisää!) ja ennenkuin tulee "separation anxiety".
Tuo Annabella ei kyllä ymmärrä vanhemmuudesta yhtään mitään... ihan käsittämätöntä toimintaa, onkohan tuollainen jenkeissä ihan normimeininkiä?
Eivätkö nämä ihmiset perehdy kehityspsykologiaan? Luulisi hyvin menestyvillä ihmisillä olevan älliä enemmän päässään.
Minä en ole tämmöisiä blogeja ja niiden ihmisiä koskaan seurannut, mutta vilkaisin näitä kuvia ja blogia. Onpahan vaan harvinaisen itsekkään ja pinnallisen oloinen eukko. Hyi kauhia. :( Kyllä siinä saa lapsiparka laihat eväät äitiltään maailmaa varten, jospa sitten muut kasvattaa, vaikkei se koskaan äidinrakkautta, joka toisinaan vaatii epäitsekkyyttäkin, korvaakaan.
Tuo Annabella tarvitsisi äitiltään läimäyksen takalistoon eikä mitään lapsenvahtipalveluita. Sopii hyvin kuvaan, että äiti on ensin hemmotellut tyttärensä piloille ja jatkaa ilmeisesti samalla linjalla hamaan hautaan "kun Annabellalta ei voi mitään kieltää".
Kukin tehköön miten itse lystää, mutta mua on aina ihmetyttänyt se, miten jotkut on hysteerisen tarkkoja vauvan/lapsen fyyaisestä turvallisuudesta (tarkoitan siis, etteivät varmasti ota pienintäkään riskiä sen kustannuksella) mutta ovat täysin valmiita ottamaan riskejä liittyen vauvan emotionaaliseen turvallisuuteen ja kehitykseen. Siis, eihän kukaan voi varmasti sanoa vaikuttaako tuo ero vauvaan, mutta onhan se nykytiedon valossa riski.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 17:08"]
Kukin tehköön miten itse lystää, mutta mua on aina ihmetyttänyt se, miten jotkut on hysteerisen tarkkoja vauvan/lapsen fyyaisestä turvallisuudesta (tarkoitan siis, etteivät varmasti ota pienintäkään riskiä sen kustannuksella) mutta ovat täysin valmiita ottamaan riskejä liittyen vauvan emotionaaliseen turvallisuuteen ja kehitykseen. Siis, eihän kukaan voi varmasti sanoa vaikuttaako tuo ero vauvaan, mutta onhan se nykytiedon valossa riski.
[/quote]
Niinpä. Tuntuu, että nykyinen vanhemmuus on jonkinlaista kuluttajavanhemmuutta: ollaan valmiita taloudellisesti tiettyyn pisteeseen asti panostamaan lapseen. Omaa mukavuudenhalua eli itsekästä vapautta ei tietyn rajan jälkeen haluta kuitenkaan uhrata lapsen takia.
Toivottavasti isoäiti saa pitää vauvan kokonaan, ettei tule pienelle taas uutta eroa eteen tällä kertaa tutuksi käyneestä isoäidistä, kun vieras pariskunta tulee viemään pois.
en ymmärrä mikseivät ottaneet vauvaa mukaansa reissuun..Eihän lapsi koskaan opi tuntemaan vanhempiansa..mutta amerikassa monesti lastenhoitajat on lapsille tärkeimpiä kuin vanhemmat
Töihinpaluun ymmärrän, sillä Jenkeissä ei ole äitiyslomia Suomen tyyliin. Varmaan vaihtoehtona olisi ollut jäädä kotiinkin, mutta jos talous joutuu siitä kuralle tai tulevat työmahdollisuudet menee tykkänään muusiksi, niin kyllä se työelämä varmasti houkuttelee siinä mielessä. Onhan Annabella tästä asiasta puhunut blogissaankin. Totta kai tuo aika näin suomalaiseen korvaan kuulostaa kamalan lyhyeltä, itse en missään nimessä olisi valmis noin pientä vauvaa viemään hoitoon, mutta olosuhteet nyt tuolla Jenkeissä on näiltä osin mitkä on ja pakko on pakko.
Tuota Safari-asiaa ihmettelen jokseenkin. Voihan sitä matkalla käydä, mutta tuntuu kyllä aika pitkältä ajalta se pari viikkoa, ja kuitenkin noin pieni lapsi... Kertoo kyllä jotakin asianomaisen ajatusmaailmasta, äitiyteen itseensä en ota kantaa. Itse en kyllä toimisi samoin, mutta kukin tyylillään. Ehkä se on Annabellalle eri juttu jollain tapaa, kun vauvakin on kuitenkin jäänyt niin pienenä toisen hoitoon työpäivien ajaksi. Kiintymyssuhteen muodostumisesta haluaisin itse ihan faktatietoa; vaikuttaako tuollainen siihen?
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 12:57"]
Ja minä stressasin siitä, kun 1v4kk joutuu hoitoon osapäiväksi läheiseen pienryhmään...
[/quote] itselle lapsi oli niin tärkeä että en voinut ajatellakaan että veisin lapseni päiväkotiin alle 3 v tai antaisin kenenkään hoidettavaksi.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 14:57"]Mistä tiedätte, ettei lapselle jää traumoja? minä ainakin huomaan meidän lapsesta joka joutui olemaan eri sairaalassa kuin vanhempansa 3 yötä 7kk iässä, että jollakin tapaa varmasti vaikutti häneen. Lapsi nyt jo kumminkin 3v.
Ja oli todella vaikeaa kun kotiin päästiin niin pitkän aikaa. Enkä yhtään ihmettele. Itkin ja syyllistin itseäni varmaan vuoden. Enkä olisi kyllä mitenkään asiaan voinut vaikuttaa, mutta tuskastelin silti.
Lapsi raasu. Vaikka kuinka on mummo, mutta jos nähnyt kerran kaksi, tuon ikäinen ei muista häntä.
[/quote] tuon ikäinen ei muista kuka on sitä hoitanut!