Miten eläkeläisen elämä voi olla elämisen arvoista?
Ei mitään tehtävää elämässä enää. PItää täytellä päiviä joutavalla tekemisellä, kahvinkeitolla, toisten kurppien tapaamisella, jutustelulla säästä tai lastenlapsista tai sairauksista.
Kommentit (19)
Kerropa ap, mitkä asiat sinulle elämässä ovat merkittäviä? Se joutava kahvinkeittokin saattaa olla sosiaalista toimintaa, jos kutsuu sen naapurin vielä vanhemman mummon kahville. Naapurilla ei käy koskaan ketää, kun lapset ja lapsenlapset juoksevat vain rahan perässä, kun ovat huomanneet, ettei mummolta liikene perintöjä. Se mummo ilahtuu todella, kun naapuri kutsuu parvekepartyyn ja keittää hyvät pullakhvit ja kuuntelee mummon huolia ja lasten ikävää.
Odotapas kun olet itse eläkkeellä. Vaikka sinulla olisi kuinka kiva työ, jossa viihtyisit vaikka satavuotiaaksi, niin työnantaja saattaa olla eri mieltä ja alkaa osoitella ovea viimeistään kun olet seitsenkymppinen. Ehkä joudutkin lähtemään jo paljon aikaisemmin. Voit saada kumppaniksi herra Parkinsonin tai herra Alzheimerin etkä pysty pian edes sitä joutavanpäiväistä kahvia keittämään. Hoitaja käy aamuin illoin pari-kolme minuuttia. Siinä sitä sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa. Olisit iloinen, jos joku toinen kurppa poikkeaisi silloin tällöin tervehtimässä.
No mummi ainakin on elämäniloa täynnä. Kohta 80v ja reipas kuin mikä. Käy uimassa, marjastamassa, mökkeilemässä jne jne. Ja lapsenlapset käyvät usein katsomassa ja ihan innoissaan aina tekee ruoat jne.
Mun mies pääsi vuosi sitten eläkkeelle. Paiski hommia laivalla 15v lähtien. Rahtilaivoissa ja kaislikkokiitäjissä.
Näyttää nauttivan todella. Nautittavaa onkin, kun on hyväkuntoinen 56vuotias. Palkka oli sen verran hyvä, että eläkkeen suuruus on melkein sama, kuin jonkun palkka, joten ei tarvitse millään parilla huntilla kituutella. Olen kyllä suoraan sanottuna kade. Itseni täytyy vääntää vielä vuosikaudet.
Ja unohdin itse pääasian, eli kysyn minäkin, että mikä kurppa? Vois iän puolesta vielä perustaa vaikka perheen, ja saada lapsia. Siis haloo, kokonainen uusi elämä! ja paljon on alle 60v eläkeläisiä muutenkin. Vanhuus on siirtynyt aivan eri vuosikymmenille. Eläkkeestä ehtii nykyään jopa nauttia, ennen kaikkea terveenä, eikä terveyskeskuksen vuodeosastolla, jos hyvin menee.
Älä sure. Sitten kun meikäläiset on eläkeiässä, on jo voimassa laki että jokainen yli 60-vuotias joutuu syömään kuolemanpillerin koska ei eläkeläisillä mitään arvoa ole, aiheuttavat kuluja ja kustannuksia eikä niillä ole elämässä mitään tekemistä.
Minusta on ihan oikein, että eläkeikää nostetaan. Yhteiskunta ei toimi siten, että toimintakykyiset kuuskymppiset vetää lonkkaa ja vetoaa niihin raskaisiin työvuosiin ja sitten päivät täytetään joutavalla paskapuuhalla kuten senioritansseilla ja ristikoiden täytöllä. Mä pyrin ainakin omalta osaltani tekemään työtä niin kauan kunnes mut potkaistaan pihalle.
Jos vain palkkatyö on elämässä tärkeää ja tekee elämästä arvokasta, olet oikeassa. Itse en tuota mieltä ole. Miksi muuten yrität loukata eläkeläisiä kurppa-nimittelyllä? Tuleeko siitä hyvä mieli?
Otatteko huomioon, että nykyään ne, jotka ovat 60v ovat aloittaneet työnteon huomattavasti nuoerempina mitä nykyään aloitetaan? Harva saa enää yhtä paljon työvuosia taakseen, mitä nykyeläkeläiset. Tämä on yksi syys siihen, että ovat ansainneet jo eläkkeelle pääsyn.
Mielestäni eläkkeelle pitäisi päästä kun on tehnyt 40 v töitä ja kartuttanut veroilla tätä yhteiskuntaa sen aikaa eli eläkkeelle työvuosein eikä iän mukaan.
Ei. IHmisten pitäisi etsiä sellaisia työtehtäviä, josta ei halua lähteä pois. Ei työ ole mikään rasite ja pakkopulla, josta ansaitaan poispääsy x vuosilla töissä. Loppua kohti voisi vaikka vähentää tunteja, tai sitten vaihtaa helpompiin hommiin. En ymmärrä, miksi kuusikymppinen hyvässä vireessä oleva ihminen hyppelehtii jenkan tahtiin keskellä päivää tai kököttää bingossa kun voisi tehdä jotain järkevää. Hoitaisi edes lapsenlapsiaan niin, ettei niitä tarvitsisis laittaa päiväkotiin, mutta ei, ei nykyajan eläkeläiset, pitää olla omaa aikaa.
Kaikki tuntemani eläkeläiset näyttävät tuntevan jonkinlaista tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä eläköitymisen jälkeen. Uskon että minua odottaa sama kohtalo, jos en pidä varaani.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 12:20"]
Minusta on ihan oikein, että eläkeikää nostetaan. Yhteiskunta ei toimi siten, että toimintakykyiset kuuskymppiset vetää lonkkaa ja vetoaa niihin raskaisiin työvuosiin ja sitten päivät täytetään joutavalla paskapuuhalla kuten senioritansseilla ja ristikoiden täytöllä. Mä pyrin ainakin omalta osaltani tekemään työtä niin kauan kunnes mut potkaistaan pihalle.
[/quote]
Jos on kuule yli 30 vuotta paiskinu töitä, kyllä sen vapaa-ajan on ansainnut. Jos yhteiskunta rapistuu, syy on päättäjissä, ei työntekijöissä. Ja ainakaan mun elämä ei kuulu valtiolle vaan ainoastaan minulle.
Kyllä työhön kuuluu loma-ajat, viikonloput ja huom. 2/3 päivästä on työstä vapaata. Niin että kyllä sitä jaksaa jos on hyvä työntekijä, pidempäänkin.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 12:33"]
Ei. IHmisten pitäisi etsiä sellaisia työtehtäviä, josta ei halua lähteä pois. Ei työ ole mikään rasite ja pakkopulla, josta ansaitaan poispääsy x vuosilla töissä. Loppua kohti voisi vaikka vähentää tunteja, tai sitten vaihtaa helpompiin hommiin. En ymmärrä, miksi kuusikymppinen hyvässä vireessä oleva ihminen hyppelehtii jenkan tahtiin keskellä päivää tai kököttää bingossa kun voisi tehdä jotain järkevää. Hoitaisi edes lapsenlapsiaan niin, ettei niitä tarvitsisis laittaa päiväkotiin, mutta ei, ei nykyajan eläkeläiset, pitää olla omaa aikaa.
[/quote] Kuka tekee ne välttämättömät paskahommat, jos kaikki vain hakeutuvat kivoihin hommiin? Mahtaako joku oikeasti tykätä aivan hirveästi liukuhihnahommista tai vessojen siivoamisesta, niin ettei millään malttaisi lopettaa? Ja tiedätkö, että on olemassa töitä, jotka kuluttavat ihan fyysisestikin ihmistä niin, että joutuvat jopa ennenaikaiselle (sairas)eläkkeelle? Tulepas pois sieltä pilvilinnoista ja tutustu reaalielämään...
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 12:05"]
Ei mitään tehtävää elämässä enää. PItää täytellä päiviä joutavalla tekemisellä, kahvinkeitolla, toisten kurppien tapaamisella, jutustelulla säästä tai lastenlapsista tai sairauksista.
Miten tuo eroaa äitiyslomalaisen elämästä? Tai lomalaisen...
Purjehtivat ilman aikarajoituksia, tapaavat ystäviään niin merellä kuin maissa, ovat jokapäiväisesti läsnä lapsensa ja tämän perheen kanssa, nauttivat elämästään. Heitä, eikä ystäviään voi luonnehtia "kurpiksi" kuten ap kuvaili, vaan elävät sellaista vaihetta, kuin itsekin toivon aikanani voivan elää. Toiset parit matkustavat ympäri maailmaa, käyvät kulttuuritapahtumissa jne..
Ovat fyysisesti ja psyykkisesti hyväkuntoisia ja ajan hermolla, kiinnostuneita kaikesta. Hallitsevat tietotekniikan ym uudet elektroniikka ym pelitja vempeleet loistavasti, käyttävät erilaisia ohjelmistoja ja hankkivat lisätietoa.
Ulkoiselta ominaisuudeltaankin ovat 20v numeroikäänsä nuoremman näköisiä ja oloisia, sitä kuitenkaan yrittämättä/korostamatta.
Mä elän jo nyt ihan eläkeläisen elämää. Aivan parasta. Saa puuhastella lepposasti omaan tahtiin ilman mitään ulkoapäin tulevia paineita tai vaatimuksia. Eläkeläiset eivät kiinnosta ketään, joten aika rauhassahan sitä saa olla.
No.. Mun isä. Viettää aikaansa mökillä, puuhastelee siellä kaikkea, tapaa naapureita. kalastelee yms. Kaupungissa tapaa ystäviä yms. Hoitaa iäkkäitä vanhempiaan, Viettää aikaansa veljiensä kanssa käy mun ja siskoni luona (harmi että hänen vaimonsa kuoli pari vuotta sitten juuri ennenkuin pääsivät eläkkeelle joten varmaan välillä on yksinäistä) ja sitten se matkustelee meidän kanssa.
Fyysesesti voi hyvin ja jaksaa lähteä fudaamaan lasteni kanssa, vie niitä uimaan ja kalastamaan, leipoo ja kokkaa :) Ihana iskä.
Mä meinaan eläkkeellä pitää yhteyksiä lapsenlapsiin ja hoitaa niitä (jos vaan sellaisia saan) ja matkustella ja matkustella ja matkustella. Vietetään suurin osa talvesta palmun alla ja kesät Suomessa jossain mökillä järven rannalla.
ääh..mä ainakin odotan eläkeikää. ja sitä pitäs vielä yli 20 vuotta odottaa.
Onnellinen se, joka pääsee eläkkeelle. Meikäläinen saa varmaan tehdä töitä 70-vuotiaaksi. En kyllä ymmärrä, miten ei ole tekemistä eläkkeellä?
Ja ne, jotka pääsisivät eläkkeelle, mutta eivät halua: heillä ei ole muuta elämää, kuin työ!
Minun vanhempani ovat 65-vuotiaita, molemmat eläkkeellä. Täysissä sielun ja ruumiin voimissa, harrastavat, matkustelevat, kyläilevät, rakentavat uutta taloa, tekevät kaikkia niitä asioita, joista aiemmin kiireiltään vain unelmoivat. Ihan hyvältä tuollainen elämä minusta tuntuu.