Lapset ei vietä ollenkaan aikaa omissa huoneissaan
muilla samaa? Venytään ja vanutaan koko ajan olohuoneessa ja tapellaan, ja raijataan romut ja lelut pitkin huushollia. Kyse kuitenkin jo kouluikäisistä.
Kommentit (18)
Haluavat olla lähellä vanhempia. Tuo turvallisuuden ja yhteilöllisyyden tunnetta. Miten nyt kohtelet lapsiasi niin se vaikuttaa miten he suhtautuvat sinuun aikuisina.
Teininä ne on omissa huoneissaan ovi kiinni, hyvä kun sanan sanovat päivässä. Joten nauti nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykymakkareissa ole tilaa levitellä leluja.
Kyllä heillä on, toisen huone on sitäpaitsi yhtä iso kuin meidän olkkari (joka on hyvin pieni ja siellä on minun sänky vieläpä). Menee järki kun kaikki on samassa sumpussa koko ajan toistensa kurkussa vaikka tilaa olisi.
Teinejä et sitten saakaan enää ulos huoneistaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykymakkareissa ole tilaa levitellä leluja.
Kertoiko ap minkälainen koti heillä on?
Vierailija kirjoitti:
Haluavat olla lähellä vanhempia. Tuo turvallisuuden ja yhteilöllisyyden tunnetta. Miten nyt kohtelet lapsiasi niin se vaikuttaa miten he suhtautuvat sinuun aikuisina.
Nojoo. Yritän kyllä parhaani mutta olen hyvin väsynyt ja kuormittunut koko ajan. He imee minusta kyllä KAIKEN energian ja ylikin.
Juu, eivät mullakaan. Eivät edes nuku, vaan pitkin kämppää: terassilla, eteisessä, ruokailuhuoneessa jne
Eivät edes nuku siellä? Hmm... laita lapset nukkumaan yhteen huoneeseen, ja tee toisesta yhteinen leikkihuone heille.
Vierailija kirjoitti:
Eivät edes nuku siellä? Hmm... laita lapset nukkumaan yhteen huoneeseen, ja tee toisesta yhteinen leikkihuone heille.
Tai laita lapset yhteen huoneeseen nukkumaan, ja tee toisesta oma huone itsellesi. Lapset voivat vallata olohuoneen, mutta nyt sulla on oma huone, johon voit linnoittautua.
Vierailija kirjoitti:
Eivät edes nuku siellä? Hmm... laita lapset nukkumaan yhteen huoneeseen, ja tee toisesta yhteinen leikkihuone heille.
Heillä oli ennen yhteinen lastenhuone, mutta eivät ikinä leikkineet siellä, tai jos leikkivät, niin se oli samaa tappelua ja nujakointia. Toinen nukkuu pääosin omassa huoneessaan sentään yöt, toinen ei vaan tunkee aina viereen tai sohvalle.
OOta ku alkaa murrosikä. Et tuu näkee niitä,kun ovat vaan omissa huoneissaan tai jossain.
Vierailija kirjoitti:
OOta ku alkaa murrosikä. Et tuu näkee niitä,kun ovat vaan omissa huoneissaan tai jossain.
No niin kuule hieman jo odotankin. Ei enää aamu kuudelta heräämistä ja sitä että koko ajan joku hönkii niskaan ja on kyljessä kiinni, joka on jatkunut jo 9 vuotta.
Älä valita. Ole läsnä lapsillesi nyt. Tulee aika että haluavat olla omissa oloissan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OOta ku alkaa murrosikä. Et tuu näkee niitä,kun ovat vaan omissa huoneissaan tai jossain.
No niin kuule hieman jo odotankin. Ei enää aamu kuudelta heräämistä ja sitä että koko ajan joku hönkii niskaan ja on kyljessä kiinni, joka on jatkunut jo 9 vuotta.
No sitten on eri ongelmat. Keskimääräsesti isommat kuin pienempien kanssa. Ei tarvi tosiaan herätä aamukuudelta, hyvä jos joskus puolen päivän jälkeen kömpivät luolistaan. Sen sijaan saa valvoa aamuyöhön odotellessaan nuorisoa kotiin. Itse en ainakaan osaa nukkua niin kauan kun ovat omilla teillään vaikka jo lähes täysikäisiä ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OOta ku alkaa murrosikä. Et tuu näkee niitä,kun ovat vaan omissa huoneissaan tai jossain.
No niin kuule hieman jo odotankin. Ei enää aamu kuudelta heräämistä ja sitä että koko ajan joku hönkii niskaan ja on kyljessä kiinni, joka on jatkunut jo 9 vuotta.
No sitten on eri ongelmat. Keskimääräsesti isommat kuin pienempien kanssa. Ei tarvi tosiaan herätä aamukuudelta, hyvä jos joskus puolen päivän jälkeen kömpivät luolistaan. Sen sijaan saa valvoa aamuyöhön odotellessaan nuorisoa kotiin. Itse en ainakaan osaa nukkua niin kauan kun ovat omilla teillään vaikka jo lähes täysikäisiä ovatkin.
Ei kaikki huini ulkona yömyöhään. Ja joo, tottakai on eri iässä eri ongelmat. En ymmärrä miksi pitää vähätellä toisen arjen raskautta. Jos se vaihe on toiselle raskas niin se on. Jonkun muun mielestä tuo vaihe ei ole ollenkaan raskas kun nuoriso alkaa elää omaa elämäänsä ja voi olla hyvä luotto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluavat olla lähellä vanhempia. Tuo turvallisuuden ja yhteilöllisyyden tunnetta. Miten nyt kohtelet lapsiasi niin se vaikuttaa miten he suhtautuvat sinuun aikuisina.
Nojoo. Yritän kyllä parhaani mutta olen hyvin väsynyt ja kuormittunut koko ajan. He imee minusta kyllä KAIKEN energian ja ylikin.
Tuo on noidankehä. He vaistoavat ettet ole kunnossa, ja änkevät siksi lähemmäs. Kuin koira, joka haistaa että olet sairas. Kun alat voida paremmin, he rentoutuvat ja alkavat leikkiä rauhassa omiaan.
Mitä voisit tehdä jotta elämäsi kevenisi?
Jos sun mielestä omat lapsesi "hönkii niskaan" ja odotat jo aikaa, kun ovat itsenäisempiä, niin kyllähän lapsi sen vaistoaa. Lähelle pyrkiminen on lapsen todistelua itselleen, että rakastathan minua pyyteettömästi.
Vanhemmuus hukassa -termi ei taida enää edes riittää nykyvanhempien käytöksen selittämiseksi. Mistä lie johtuu.
Ei nykymakkareissa ole tilaa levitellä leluja.