Lapseton, kadutko lapsettomuutta?

Olen jo lähes 33 v. eikä raskaus ole minulle todennäköistä. Pelkään synnytystä, vaikken ole edes raskaana. Vastuunotto ei pelota. Tulen siis tod.näk. jäämään lapsettomaksi, vaikka lapsen haluaisin. Aika loppuu, mutta en ole valmis. Viimeiset kaksi iltaa ja yötä olen lukenut synnytyksistä. Tunnen, että minusta ei ole siihen hommaan. Suru on iso, mutten voi poistaa tuntojani.

Miten te lapsettomat olette sopeutuneet siihen, ettette saa tai halua lapsia?

Asiallisia vastauksia kiitos.