Onko sosiaalisuus yliarvostettua?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:32"]

Täytyy sanoa etten ymmärrä miksi sellaisia tyhjänkälättäjiä suositaan? Juu ovat todella reilun ja reippaan oloisia, mutta totuus on yleensä ihan muu. Ryhmähaastatteluissa on kiva käydä noiden kanssa jotka ei anna toisille edes suunvuoroa, luulisi ettei sellaista henkilöä oteta töihin, mutta kyllä vaan otetaan. Huoh!

[/quote]

Kuulemma hoitoalan ryhmähaastatteluissa pääsykokeissa suositaan kälättäjiä. Juuri siinä hommassa kuitenkin vaaditaan nimenomaan kuuntelijoita! 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:33"]Kyky kuunnella on myös hyvää sosiaalista taitoa. Jos ei osaa kuunnella muita, ei ole sosiaalisesti taitava. Sosiaalista taitoa on myös kyky olla nauramatta kirkossa tai ottaa osaa läheisen suruun. 

[/quote]

Onko vain introverteilla näitä taitoja? Onko ekstrovertti väistämättä kuuntelukyvyton kirkossa nauraja?

[/quote]

Kuka sanoi ettei olisi? Kuka tahansa voi olla, mutta peruskohteliaisuus on sosiaalista taitavuutta ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko sosiaalinen vai ei. Sitä paitsi, kyllä vaan mulle on tullut vastaan puheliaita ihmisiä, jotka eivät edes tervehdi. Esim. ihminen, yhteistyökumppani, jota näen lähes päivittäin työssäni, ei ulkona ole näkevinäänkään, vaikka on hyvin sosiaalisen oloinen. Sen lisäski on ihmisiä, jotka eivät puhelimessakaan tervehdi, mutta tiedän heidät hyvinkin meneviksi ja suurissa joukoissa viihtyviksi. 

miks nää keskustelut menee aina siihen että määrittele sosiaaliset taidot ja sosiaalinen lahjakkuus vaikka se ei ole mitenkään oleellista sen kannalta, mikä on aloitusviestin pääpointti. menkää asiaan. 

vastauksena ap:n kysymykseen: kyllä.

t: bubbo

Palaan asiaan: Minua entisillä työpaikoilla ahdisti nuo kahvipöytäjutut kun juoruiluahan ne lähinnä sisälsi, tai sitten olemattoman kiireen valittamista. KAi sitä haetaan jonkinlaista ryhmähenkeä, mutta mulle ei sovi ryhmässä valittaminen. Nykyään teen töitä yksin ja olen onnellinen. Pomo mulla on, mutta on paljon pois paikalta. 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:24"]Sosiaaliset taidot ja seurallisuus sekoitetaan liian usein keskenään. Ne eivät välttämättä yhdisty samassa henkilössä. Voi olla seurallinen ilman erityisiä sosiaalisia taitoja tai voi olla hyvät sosiaaliset taidot olematta silti erityisen seurallinen.

[/quote]

Tämä on palstalla usein esiin tuotu näkökanta. Kerro miten epäseurallinen mutta sosiaalisesti taitava käyttäytyy.

[/quote]

Käyttäytyy kohteliaasti, tervehtii, ottaa muut ihmiset huomioon. Toisaalta ei käytä työaikaa kollegoiden kanssa seurusteluun, vaan töiden tekemiseen.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 20:44"]

Palaan asiaan: Minua entisillä työpaikoilla ahdisti nuo kahvipöytäjutut kun juoruiluahan ne lähinnä sisälsi, tai sitten olemattoman kiireen valittamista. KAi sitä haetaan jonkinlaista ryhmähenkeä, mutta mulle ei sovi ryhmässä valittaminen. Nykyään teen töitä yksin ja olen onnellinen. Pomo mulla on, mutta on paljon pois paikalta. 

[/quote]

Mulla on ihan sama vaiva tuon porukassa valittamisen kanssa. Minusta se vaan pahentaa oloa jos jauhetaan negatiiviseen sävyyn kiireestä ja siitä kuinka vaikeaa on. Miksi sitä ryhmähenkeä ei voi kohottaa positiiviseen sävyyn, siten "että onpa kiireinen päivä mutta kyllä me tästä hyvin suoriudutaan" tjsp. Nostaisi enemmän sitä ammattiylpeyttä ja kokemusta siitä että jokaisen panos merkitsee toiminnassa. 

Meillä on taksissa sosiaalinen työympäristö

. Tämä tarkoittaa sitä että muutaman kuskin kanssa juorutaan niistä työkavereista kaikkea mahdollista paskaa jotka eivät sillä hetkellä ole juoruringissä paikalla. Kun kyseinen henkilö saapuu paikalle niin puheen aihetta vaihdetaan..Sitten taas naureskellaan kun hän poistuu paikalta..Muut tietävät aina paremmin omat kuulumiset. Itse pysyttelen omissa oloissani, koska ei ole tarvetta jauhaa muista paskaa. Sen takia olen saanut leuhkan maineen. Lisäksi joillakin on helvetin kova kisa siitä kuka kertoo parhaimmat jutut, ne jotka naurattaa kaikkia. Yleensä ne ovat keksittyjä, esim.tyyliin : Äsken helvetin isotissinen strippari asiakas maksoi kyydin luonnossa, otti hyvin suihin..Todellisuudessa kyseinen kuljettaja ajoi mua vastaan tapahtumahetkellä ihan yksin. Ei vaan huomannut mua. Miksi ei saisi pysytellä omissa oloissaan jos useimmat työkaverit on helvetin leuhkia Spedejä jotka keksii mitä ihmeellisimpiä juttuja. Siitä puhe mistä puute, todellakin !. Tyhmät apinat eivät vain tajua että muut naureskelevat heille selän takana.

Minäkään en pidä porukassa valittamisesta tai muista seläntakana pahanpuhumisesta. Välttelen tällaisia ihmisiä tai pyrin kääntämään puheen muuhun. Osaan kuunnella ja olla tilanteen mukaan myös hiljaa. Olen silti sosiaalinen ja perusluonteeltani ekstrovertti, pidän ihmiskontakteista ja avaan myös helposti keskustelun ennestään tuntemattoman kanssa.

Kyllä on ihan normaalia olla ystävällinen ja huomioonottava muita ihmisiä kohtaan. Mekaanisesti hommat voi hoitaa vaikka robotti, mutta ihmiseltä odotetaan jonkinlaista muiden ihmisten huomioon ottamista...