esikoinen mukaan ultraan kättärille?
kyselin jo tätä av:lta. kiinnostaisi tietää, mitä mieltä hieman täyspäisemmät ihmiset ovat. mulla on siis 4-vuotias esikoinen flunssassa ja huomenna olis rakenneultra. mies ei pääse mukaan jos ei oteta esikoista mukaan, koska häntä ei voi viedä päiväkotiin eikä meillä ole tähän hätään muuta hoitajaa. kättärin kutsussa luki, että lapsia ei saa ottaa mukaan, mutta... ainakin käytäntö on melko uusi koska tuttavani on muutama vuosi sitten käynyt lastensa kanssa siellä ultrassa ja oli kehuttu miten viisasta on ottaa sisaruksetkin mukaan! haluaisin ottaa esikoisen mukaan, uskon että hänelle olisi kiva ja hyvä kokemus nähdä vauva. samoin miehelleni. olen jopa harkinnut etten mene koko ultraan jos en saa perhettä mukaani. kyse EI siis ole mistään vauvan tirkistelystä niin kuin eräät viisaat siellä av:lla sanailivat, vaan siitä, että jos vauvalla on jokin vamma tai sairaus, sille tuskin mitään mahdetaan ennen kuin vauva syntyy, ja en myöskään aio ruveta kirkumaan jos kuulen niin olevan. olen selviytynyt esikoisen kanssani paljon järkyttävämmistäkin tilanteista ilman että hänen tarvitsi tietää asiasta mitään.
Kommentit (16)
OYS:n ohjeistuksissa ei lukenut saako vai ei, joten kysyin sitten siinä, kun kutsu kävi ultraan. Lääkäri tuumasi, että hänen puolestaan saa.
Meillä kokemus oli tosi positiivinen :) akka oli ihan innossaan, ku sai kuulla mikä masussa on ja näki sen omin silmin.
ja sehän on vain toive. Jos ei muuta mahdollisuutta ole niin sinne vaan!
kunnioittasin kyllä kieltoa. Voisitkohan soittaa ja selittää tilanteen ? Jos löytyisi vaikka joku toinen aika ?
Naapurissa olivat np-ultraan saaneet ottaa reilu 1-vuotiaan mukaan, mutta rakenneultraan eivät (mies oli joutunut odottamaan sitten ulkopuolella). Eli kätilöstä oli ollut kiinni...
Coe rv 31+4 (ultrattiin niinikään Kättärillä mutta mummu oli hoitamassa esikoista)
näinkin tilanteen, jossa lapsi otettu mukaan. isin kanssa jäi huoneen ulkopuolelle. Ymmärrän kyllä, että lapsi mahdollisesti häiritsee ultrausta.
Kyllä siellä on laput joka ovessa " ei lapsia tutkimushuoneeseen" .
Ultraa ei enää voi siirtää koska sitä on siirretty jo monta kertaa ja kaikki mahdolliset ajat käyty läpi eikä mikään sovi. Mietittyäni asiaa ja luettuani nämä vastaukset päätin jättää miehen ja lapsen huomenna kotiin. En todellakaan halua raahata flunssaista lasta sinne turhaan odottamaan jos ei sitten pääsekään mukaan. Luultavasti menemmekin erikseen siihen 4d-ultraan yksityiselle, en ollut tullut ajatelleeksi sitä mahdollisuutta ja tänään sopivasti luin juttuja missä kerrottiin että siinä saatetaan huomata monia juttuja jotka tavallisessa ultrassa eivät näy, sukupuolikin on alkanut kiinnostaa ja sitäkään eivät kuulemma kättärillä kerro.
Onpas kumma kun sairaala kuvittelee omistavansa potilaan. Potilas on kuitenkin asiakas. Minä otin vanhemman lapsen rakenneultraan enkä tasan kysynyt sopiiko se! Jossainhan se hoitajien ja lääkärienkin määräysvalta menee. Meillä kokemus oli hieno. Kestihän se hitusen kauemmin kun lapsi kyseli koko ajan, mutta eipä siitä kukaan ärsyyntynyt. Oli vielä sellainen tilanne että oli uusi ultra koekäytössä ja huoneessa oli melkein kymmenen lääkäriä ja kätilöitä. Ja vaikka olisi tullut huonojakin uutisia, eihän se isompi siitä mitään ikuisia vammoja saa.
Sitä paitsi nykyään pyritään kaikissa potilas/asiakassuhteissa ottamaan koko perhe huomioon, eikös se uusi tulokas koske ihan koko perhettä. Mielestäni tällainen asia pitäisi olla äidin ja perheen päätännässä. Kas kun eivät käske äitiäkin oven ulkopuolelle ja pelkkä maha sisään...
Mun oli pakko ottaa 3-vuotias tyttö rakenneultraan mukaan, kun en saanut hoitoa järjestymään. Kutsussa toivottiin, ettei lapsia otettaisi mukaan, mutta kun selitin paikan päällä tilanteen, ihan positiivisesti suhtauduttiin.
Mutta toisaalta ymmärrän myös toiveen olla ottamatta lapsia mukaan. Joskus ultrassa paljastuu ei-toivottavia asioita vauvasta tai äidistä, ja vanhempien reaktiot voivat tuntua lapsesta pelottavilta. Kaikki äidit (toisin kuin AP) eivät tule tätä ajatelleeksi.
Niin kyllä sille taitaa ihan syynsäkin olla, ettei isompia lapsia haluta huoneeseen, eikä se ole mikään kontrolli vaan se että lapset voivat häiritä ultratutkimusta ja jopa rikkoa laitteita. En minäkään haluaisi tehdä omaa työtäni niin, että lapsi tai kaksi koko ajan pyörii vieressä (no, välillä kyllä teen mutta se on oma lapsi).
Kaikki lapset kun eivät malta vaan kysellä, vaan monet juoksevat ympäri ultraushuonetta tai itkevät tms. Eikä sitä oikein pärstäkertoimen perusteella voi päätellä, että kenet päästää sisään ja kenet ei, niin kyllä mä ymmärrän nollatoleranssin ihan hyvin.
Coe
ilman lapsia itse, mutta edellisellä asiakkaalla oli mies ja noin 1v lapsi mukana. Isä tuli lapsen kanssa jo aikaisemmin pois, aika vilkas tapaus tuntui tämä olevan eli varmaan siksi siirtyivät odottelemaan toiselle puolelle, ultraaja sai tehdä työnsä rauhassa, mutta myös isä osallistua ultraan. Oletan, ettei noin pienelle hoitopaikka ollut järjestynyt ja siksi mukana, tuskin olivat tarkoituksella ottaneet mukaan katsomaan vauvaa kun ei tuon ikäinen sitä ultrakuvasta oikein vielä tajua :)
Mayella rv 35
En työskentele juuri näissä hommissa, mutta sairaalamaailmassa kylläkin ja väittäsin että sille on hyvät perusteet miksi vanhempia lapsia ei toivota mukaan ultraan. Kokemusta on esimerkiksi perinnöllisyysneuvonnasta ja siellä lapsia ei vastaanottohuoneeseen huolita asioiden luonteen vuoksi. Asiat joita ultrassakin voi tulla eteen on sellaisia joita lapsen kuullen ei välttämättä tarvitse pohtia joten todennäköisesti siksi kielteinen kanta. Lapsi voi myös häiritä tutkimusta ja äidin keskittymistä ja siten jotain oleellistakin voi mennä ohi. Ymmärrän närkästyksen mutta kieltoon on ihan varmasti hyvä syy. Kaikki paikat eivät myöskään ole sellaisia joissa mielestäni lasten kannattaa olla mukana. Varmasti on myös hyviä kokemuksia molemmin puolin, mutta jos tällaiseen päätökseen on tutkimuksensuorittajan taholta päädytty on todennäiköisesti havaittu lapset läsnä tutkimusta hankaloittavaksi. Nämä toiveet/kiellot eivät ole potilaiden kiusaksi vaan potilaiden turvaksi. Kaikesta voi neuvotella ja tilannetta selittää, usein ollaan kyllä ymmärtäväisiä.
Np-ultran aikana lapsi oli ihan normaalisti päiväkodissa. Koska ultra tehtiin alakautta, en olisi halunnut lasta siihen hämmentymään.
Rakenneultra tehtiin sitten kesäloman aikana eikä mahdollisia hoitajia tuntunut löytyvän mistään. Mietimme sitä, että menen yksin tai sitten menemme kaikki kolme. Jos lapsi ei olisi päässyt mukaan tutkimushuoneeseen, olisin tietenkin mennyt yksin sinne. Lopulta asiat järjestyivätkin viime tingassa ja lapsi pääsi naapuriin hoitoon siksi aikaa.
Juttelin asiasta rakenneultran tehneen kätilön kanssa. Hänen mielestään np-ultra on vähän eri asia, koska se tehdään (ainakin NKL:lla) alakautta. Rakenneultran kohdalla taas ymmärsin, että lapsi olisi voinut päästä.
Itse ymmärrän oikein hyvin tuon pointin, että ultrassa voidaan tehdä sellaisia löydöksiä, että on parempi, että muu jälkikasvu ei ole niitä siinä paikalla todistamassa. Tottakai sitä luottaa ja täytyykin luottaa, että kaikki menee hyvin omalla kohdalla, mutta koskaan ei voi tietää etukäteen varmasti.
Minä olen miettinyt ihan samaa, että ultraaja tarvitsee ihan oikeasti työrauhan. Hänen tehtävänään on todella huolella katsoa sikiön mittoja ja etsiä viitteitä mahdollisista poikkeamista. Liikkuvaisesta sikiöstä voi olla vaikea saada mittoja ja rakenteita katsottua ja pitää olla nopea että saa pystäytyskuvan juuri oikealla sekunnin sadasosalla. Toisekseen ultraajan on suhteutettava eri löydöksiä toisiinsa, kuten painettava mieleensä esim. päänmitta ja mitattava samaan aikaan raajojen mittaa. Se vaatii keskittymistä ja pieni lapsi voi häiritä tilannetta.
Toisekseen tutkimukset tehdään usein huoneissa, joissa on jos minkäkinlaista laitetta, purkkia ja purnukkaa sekä aineita, jotka voivat olla vaarallisia nautittuna. Kun äiti ja ultraaja keskittyvät ultraamiseen, voi pikkuinen vahingoittaa itseään.
Vaikka varmasti suurin osa lapsista käyttäytyykin hyvin, yksikin vahinko on liikaa. Uskon että säännöt perustuvat ihan näihin asioihin, ei siellä mitään hirmuvaltaa harrasteta.
mutta hyvä niin. Selvennykseksi vielä että pointtini ei koskaan ollutkaan se että lapsen pitäisi päästä mukaan, normaalisti hän olisi päiväkodissa enkä olisi tullut koko asiaa ajatelleeksi mutta nyt hänen ollessaan flunssassa isä joutuu jäämään häntä hoitamaan eikä pääse ultraan mukaan. Sen takia päädyin tähän ratkaisuun että menemme myöhemmin yksityiselle, koska mielestäni on valtavan tärkeää että isä pääsee ultraan mukaan kun hän ei mitenkään muuten tässä vaiheessa saa mitään " kosketusta" vauvaan. En myöskään edes harkitsisi ottavani lasta mukaan alakautta tehtävään ultraan, kyseessähän oli rakenneultra. Minäkin kallistun vähän sille kannalle, että perheen kuuluisi kyllä saada itse päättää tästä asiasta. Yleensähän isä on mukana pitämässä lapsia aloillaan, ja toisaalta jos ei, niin mihinkäs lapset pitäisi laittaa hoitoon siksi aikaa. Kaikilla ei ole turvaverkkoa eikä mitään muutakaan. Jos ikäviä uutisia tulisikin, ja jos äiti vaikka siitä hieman kyynelehtisikin, niin mitä sitten, lapsia suojellaan liikaa nykyään, elämän tosiasiat on kohdattava jossain vaiheessa kaikkien, pienet vastoinkäymiset vain valmistavat suurempiin, esim jos perheessä tai lähipiirissä sattuu kuolemantapaus. Ehkä voisi vähän ajatella sitä raskaana olevaa äitiäkin jonka tunteet ovat herkässä - aika ikävää ne huonot uutiset on kohdata yksinkin, minkä nyt joudun kokemaan jos huonoja uutisia tulee, en edes miestäni saa mukaan tueksi. Lisäksi nuo ultrakäynnit ovat niitä ikimuistoisia hetkiä perheen elämässä, no siksipä menemme myöhemmin yksityiselle, mutta kaikilla ei siihen ehkä ole varaa.
Se lienee itsestäänselvyys kaikille, eikös vaan? Ymmärrän tuon kiellon muutenkin hyvin, jos tosiaan tutkimuksessa löydetään jotakin poikkeavaa. Harva äiti ja isä pystyy ennakoimaan omaa reaktiotaan äkillisessä kriisitilanteessa. Lisäksi äidin pitäisi pysytä keskittymään varsinaiseen tutkimukseen, mahdollisiin kysymyksiin ja ohjeisiin. Lisäksi missään alateitse tehtävissä tutkimuksissa ei lapsia pitäisi olla paikalla, koska tilanne on lapselle erittäin ahdistava, mutta tässähän ei sellaisesta ultrasta ollut kyse. Lapsia on monenlaisia, mutta ainakaan omani ei pystyisi keskittymään tutkimushuoneessa rauhallisesti olemiseen ja tärkeintä kaikesta, olemaan häiritsemättä tarkan tutkimuksen suorittajaa. Isän koko huomio menisi lapsesta huolehtimiseen ja siinä mielessä olisi kaikille parempi, että he odottaisivat ulkona. Mutta siis näin meidän vilkkaan ykkösen kanssa. Kunnioittaisin kyllä hoitohenkilökunnan ohjeita, jotka heillä kuitenkin perustellusti annetaan. Ei ole kyse vaan saairaalan mielivallasta vaan varmasti tarkkaan pohditusta asiasta. Jos lapsen mukaantulo kielletään, ei lasta tosiaan voi mukaan ottaa.
Lappeenrannan keskussairaalan äitiyspolilla on ainakin sellainen kyltti missä kielletään lasten tulo ultraushuoneeseen.