Te, joillaon sekä rakkaita ja läheisiä ystäviä että puoliso ja lapsia
Miten romanttinen rakkaus ja äidinrakkaus eroaa rakkaudesta omiin vanhempiin, sisaruksiin ja ystäviin? En ole ikinä rakastunut, mutta rakastan ystäviäni niin äärettömästi, etten voi kuvitella pakahduttavampaa tunnetta. Tekisin mitä vain heidän puolestaan. Miltä vielä vahvempi rakkaus tuntuu?
Kommentit (3)
En oikeastaan rakasta ystäviäni. He ovat tietysti tärkeitä ihmisiä, mutta harhakuvat ystävistä rikkoutuivat aikanaan. Ehkä nuorena kuvittelin heitä rakkaiksi, mutta kun huomasin, etten ollut heille yhtä tärkeä kuin luulin heidän olevan minulle, silmäni avautuivat.
Romanttinen rakkaus on riippuvuutta aiheuttava huumaava tunne. Se on ihanaa ja nostaa jalat ilmaan. Kuljen pää pilvissä.
Rakkaus vanhempiin on luottamusta siihen, että teemme parhaamme toistemme eteen ja huolehdimme toisistamme. Nykyään myös rakkaus puolisoon tuntuu tältä.
Äidinrakkaus tuntui ainakin minusta satuttavalta. Minua suoraan sanoen kauhistutti, miten pieneltä ja hauraalta oma lapsi näytti heti syntymän jälkeen, niin avuttomalta ja suojattomalta ja liikuttavalta. Lapsen kasvaessa huolen ja pelon tunne onneksi lieventyi. Oma lapsi näyttää kauniimmalta kuin muiden lapset.
Omien lasten rakastamisesta ei ole omakohtaista kokemusta, joten en koe kuuluvani kysymyksen kohderyhmään siltä osin.
Romanttinen rakkaus on paljon suurempaa kuin tavallinen kiintymys. Ei silti kannata olla kovin pahoillaan, jos sitä ei ole kokenut, koska se myös aiheuttaa paljon enemmän tuskaa.
Ja heti kirjoitusvirhe otsikkoon. Äh.
- ap