Miksiköhän thaimaalaiset on niin omaa etua tavoittelevia kusipäitä?

Ihmettelen niiden kulttuuria. Anteeksi vaan, mutta sivistymätöntä. Hymyillään ja ollaan mieliksi, mikä on täyttä huijausta, kun oikeasti tarkoituksena on vaan hyötyä toisista ja taistella omasta toimeentulosta. Kukaan ei luota keneenkään, vaan perusolettamus on, että jos joku on mukava niin se haluaa vain jollain tavalla - siis luultavasti taloudellisesti - hyväksikäyttää. Jopa oman perheen sisällä laitetaan lapset elättämään perseellään makoilevia vanhempia, jotka tuskin neljääkymmentä täyttäneet! Tuttu thaimaalainen paheksuu minua, kun en anna rahaa säännöllisesti vanhemmilleni. Sanoin, että Suomessa on kulttuuri, jossa asia menee toisinpäin lähinnä. Apu tarkoittaa oikeasti apua jonkinlaisessa hädässä ja yleensä vanhemmat tukevat taloudellisesti lapsiaan ja se on ihan normaalia. Ja pääsääntöisesti tehdään töitä rahan eteen, ei mietitä keneltä sitä seuraavaksi kusettaisi.

Miten hitossa tossa kulttuurissa voi luottaa keneenkään, onko kukaan kenenkään ystävä aidosti? Aika raskasta. Varmaan johtuu alemmasta elintasosta ja siitä, että oikeasti täytyy siitä perustoimeentulosta taistella, mutta voi että olen onnellinen kun olen suomalainen!