'Heikkolahjaiset' ketjussa monet kuvailevat lukihairioisia
Ennen ei osattu tukea lukihairioisia niin kuin nykyaan. Tai ei tietenkaan osattu tukea, kun koko asiasta ei tiedetty, oltiin vaan 'heikkolahjaisia' ja apukoulussa sitten, eika siellakaan osattu auttaa. Joku kertoo kuinka veli ei osannut 6-luokalla viela lukea. Voi poika parkaa, ei alykkyydessa mitaan vikaan varmaan. Ja tuon takia ei sitten ole hyvat tulevaisuuden nakymat. Onneksi nykyaan puututaan oppimisvaikeuksiin aikaisin, etteivat ne pilaa koko elamaa.
Kommentit (6)
Toki jotkut, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Oppimisvaikeuksia voi olla kuinka älykkäällä ihmisellä tahansa, mutta käytännössä kaikilla heikkolahjaisilla on vaikeuksia oppimisessa. Ja heikkolahjaiset ovat aivan yhtä olemassaoleva ihmisryhmä kuin kehitysvammaiset tai kognitiivisesti lahjakkaatkin.
Ongelmallisen ryhmän heistä tekee se, että he melkein pystyvät siihen mihin muutkin ja heille on vaikeampi saada apua ja tukea kuin kehitysvammaisen puolelle jääville ja toisaalta he itse ovat alttiimpia pettymään itseensä, koska omatkin odotukset ovat korkeampia.
Vaikka oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelun ja elämän helpottamiseen keksittä8isiin mitä vain keinoja, ei heikkolahjaisten oppimisvaikeuksistakin kärsivien heikkolahjaisuus ja siitä johtuvat ongelmat häviä mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2014 klo 18:05"]Ei se nykyäänkään kovin ruusuista ole. Pojallani on lukihäiriö ja sen takia ei todellakaan pääse lähellekään kognitiivisen kapasiteettinsa suorituksia (juu, on testattu moneenkin kertaan, joten tiedetään, että tyhmä ei olisi), eikä sillä perusteella saa mitään tukea koulussa esim kieltenopinnoissa. Päinvastoin, tuntuu siltä, että lukihäiriö on opettajillle lupa lakata yrittämästä.
[/quote]
No itse sain jo 90-luvulla ja 2000-luvun alussa kiitettävästi tukea lukihäiriööni. Toki koulusta kiinni ja resursseista
Mun oppimishäiriöinen sukulainen on ainakin täysin syrjäytynyt. Eli kyllä, niitä syrjäytyneitä on jotka ei tilastoissa näy.
Ja sukulainen syntynyt 90-luvun puolivälissä
Sukulaidesi on siis alle kahdenkymmenen. Voiko sen ikäisestä todella jo sanoa, että on syrjäytynyt?
Ei se nykyäänkään kovin ruusuista ole. Pojallani on lukihäiriö ja sen takia ei todellakaan pääse lähellekään kognitiivisen kapasiteettinsa suorituksia (juu, on testattu moneenkin kertaan, joten tiedetään, että tyhmä ei olisi), eikä sillä perusteella saa mitään tukea koulussa esim kieltenopinnoissa. Päinvastoin, tuntuu siltä, että lukihäiriö on opettajillle lupa lakata yrittämästä.