Kokopäivätyöt, pienet lapset - ajankäyttö?

Oletko uusavuton?

Meillä ei paljonkaan tehdä remppoja tms. Jos jotain on pakko tehdä, niin viikonloppuna toinen vie lapset jonnekin ja toinen tekee tehokkaasti. Samalla tavalla siivotaan la tai su. Olen kotona lasten kanssa n.17, mies n.18.30, joten pyrin usein tekemään seuraavan päivän ruuan lämmityskuntoon edellisenä iltana. Ruokaa tilaan nukuttaessa i-padilla netiipalvelusta kerran viikossa. Samalla suunnittelen koko viikon ruokalistan. Viikonloppuna ostetaan tuoretta ja täydennystä. Laskuja maksan lasten mentyä nukkumaan tv:n ääressä, samoin teen silloin pienet vaatekorjaukset, nimikoinnit yms. Puutarhaa hoidan lasten pihatouhujen ohessa (ja se näyttää siltä). 

Kannattaa oikeasti miettiä, minkä tarvitsee olla viimeisen päälle tässä haastamassa elämänvaiheessa. Naistenlehtien unelmakodin ja luomuruokaa ennättää laittaa kun lapset kasvavat.

Ulkopuolisen on vähän vaikea aikatauluttaa muita... meillä mentiin aikanaan ekat kuukaudet niin, että aina sunnuntai-iltana käytiin seuraavan viikon kalenteri läpi? Siinä oli paitsi aikuisten työ-ja harrastemenot, niin myös sovittu lasten viemiset ja hakemiset ja se, kumpi tekee pakolliset kotityöt (kuten ruuanlaitto, kaupassakäynti ja pyykkäys).

Sitten, kun rytmi oli taas muokkautunut uuteen elämäntilanteeseen, noita etukäteen sopimisia ei ole niin paljon enää tarvittu.

Ehkä olen - tai sitten realisti itseni suhteen. Olen erittäin hyvä lykkäämään asioita, mutta jotenkin kaikki asiat on tullut hoidettua kun hoitovapaalla sitä aikaa on enemmän omassa käytössä. Nyt se aika viedään käytännössä kokonaan pois ja mä haluaisin ajatella asiaa hiukan jo etukäteen etten ajaudu hallitsemattomaan kaaokseen syksyllä. On niin paljon muutakin uutta omaksuttavaa syksyllä että olen ihan varma että lopputulos on tosi sekava jos en organisoidu kunnolla.

ap

Wau, kiitos kolmonen, kiinnostava vastaus!

Mua kiinnostais kolmosen ammatti, kuulostaa vertaansa vailla olevalta organisoijalta :)

Minä teen aika monet asiat silloin, kun lapset nukkuvat. Meillä lasten unentarve kasvoi, kun aloittivat päiväkodin ja iltakahdeksan jälkeen jo uinailivat (nykyään vasta yhdeksän jälkeen). Siinä ripustin pyykit, laitoin tiskikoneen pyörimään, maksoin laskut ja klikkailin netistä ne puuttuvat vaatteet ja varusteet lapsille. Joskus vielä lähdin ostoskeskukseen mattimyöhäisenä ostamaan niitä puuttuvia juttuja, kun lapset jo nukkuivat.

Isot kauppaostokset ja siivouksen teimme viikonloppuna, samoin useimmat kyläilyt. Joitakin lapsiperhetuttuja läheltä kutsuttiin arki-iltanakin hetkeksi mutta useimmilla alkoi iltatoimet klo 19, niin ei sekään onnistunut kuin joskus satunnaisesti. Meillä minä tulin aiemmin kotiin (klo 16), joten monesti lähdettiin lasten kanssa vielä kirjastoon, leikkipuistoon, mummolaan tai kummitädille kylään, kun molemmat olivat vielä pieniä. Kun isommalla alkoivat harrastukset ja koulukin, niin ei enää olla ehditty tehdä mitään näistä. Arki-illat menevät harrastuksiin, koululäksyihin ja ruoanlaittoon.

Joskus ihan naurattaa, miten paljon aikaa arki-iltoisin olikaan, kun lasten aika oli omaani ja saatoin itse päättää, mitä he tekevät ja milloin. Nyt harrastusten, kaverisynttäreiden, kaveritapaamisten ja läksyjen viidakossa kaiholla muistelen noita iltoja, jolloin kerättiin syksyisiä vaahteran lehtiä ja tehtiin lehtitauluja sukulaisille tai askarreltiin tonttuja, väännettiin lumilyhtyjä ja lumiukkoja jne. Nyt ne kaikki toimet jäävät viikonlopulle, kun arkena on liian kiire.

Kiitos 8, tuli pala kurkkuun tuosta viimeisestä kappaleestasi... ap

Kun vinkki: siivooja pari kertaa kuussa. Ensinnäkin tulee rytmi kaiken tavaran järjestämiseen -siivooja hoitaa pinnat- eikä kaaos pääse milloinkaan kauheaksi.

Meillä pesukone pyörii aina yöllä ja aamulla laitan pyykit kuivumaan. Kaupassakäynti max 2krt/vko ja laatikko- ja keittoruokia, joita voi lämmittää parina päivänä. Ei ole helppoa moneen vuoteen varsinkin jos jompikumpi vanhemmista tekee pitkää päivää/ matkustaa/ harrastaa aktiivisesti mutta pikku hiljaa elämä helpottuu kun lapset alkavat olla yli 10-vuotiaita.

Mä mietin tätä kun aina ihmiset sanovat ei oo helppoo, ei oo helppoo. Mitä jos siitä onkin mahdollista tehdä hyvää, toimivaa, mukavaa arkea hyvällä suunnittelulla? Ihan vaan tällainen random heitto. Onko ihan pakko maalata aina piruja seinille?

[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 18:45"]

laskujen maksut, rempat, suursiivot, yhteydenpito ystäviin, kaikenlaiset askartelut, näpräykset, nikkaroinnit..

[/quote]

Laskujen maksuun menee vartti kerran kuussa, rempat ja suursiivot (kerran vuodessa) teetetään ammattilaisilla, yhteydenpito ja menojen sopiminen kännykällä vaikka bussissa istuessa ja askartelua ja nikkarointia ei harrasteta. Ei meillä ainakaan ole mitään säännöllisiä pakollisia menoja aikataulutettavaksi asti.

[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 19:15"]

Ei ole helppoa moneen vuoteen varsinkin jos jompikumpi vanhemmista tekee pitkää päivää/ matkustaa/ harrastaa aktiivisesti mutta pikku hiljaa elämä helpottuu kun lapset alkavat olla yli 10-vuotiaita.

[/quote]

Miksi vaikeuttaa elämäänsä tarkoituksella kymmeneksi vuodeksi? Tätä en vain ole koskaan ymmärtänyt.

up

[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 19:18"]

Mä mietin tätä kun aina ihmiset sanovat ei oo helppoo, ei oo helppoo. Mitä jos siitä onkin mahdollista tehdä hyvää, toimivaa, mukavaa arkea hyvällä suunnittelulla?[/quote]

se on hyvä jos onnistuu, mutta kyllä mulla/meillä on ollut rankkaa. Koko valveillaoloaika on ohjelmoitua ja siltikään et tee tarpeeksi. Lasten sairastumista ei voi suunnitella ja vaikka sairaudet on olleet helppoja ja tavallisia virustauteja, koko paketti on sekaisin vähintään viikon. Samoin auton huolto tai korjaus, myöhästynyt lentokone yms. aiheuttaa vähintään päänvaivaa jos ei muuta. Lapsia näkee hereillä arkisin aamulla alle tunnin ja illalla noin klo17-20:30, jolloin myös pitää laittaa ruoka ja tehdä pakolliset kotihommat. "Kaikki muut" ehtii ja jaksaa harrastaa liikuntaa 1h/pv mutta se onnistuu joko ennen klo7 aamulla tai klo21 jälkeen. Entäpä kunolet ihminen, joka tarvitsee yli 8h/yö unta? Ja rästityöt pitää tehdä joskus ( yöllä) ja joskus olisi kiva vaan olla ja löhötä sohvassa/ netissä. Jotkut pystyy touhuamaan koko valveillaoloaikansa, minä en pysty. Ehkä apkin pystyy mutta kaikki eivät pysty