miten erottaa alakulo ja masennus toisistaan?

Nukutko kuitenkin suhteellisen normaalisti? Entä ruokahalu? Koetko mielihyvää? Nämä mielestäni ovat asioita, jotka kertovat alakulosi syvyydestä. Jos saat nukutuksi edes 6-7 tuntia yössä, syöt melko tavallisesti ja tunnet asioista mielihyvää, niin en usko että olet masentunut, vaan murehdit ja sressaat liikaa, vaikkakin sinulla on siihen ihan järkeenkäypä syy. Yritä liikkua enemmän tai saada muulla tavoin ajatuksesi välillä pois tuosta ongelmastasi, työttömyys on ainakin asia, jossa et tässä maassa ole kovinkaan yksin...tsemppiä!

Testaa tätä. Samaa testiä lääkäritkin käyttävät, eivät diagnoosin tekoon, mutta keskustelun pohjaksi jne. Tästä näkee aika hyvin, millaisia eri asioita masennukseen voi kuulua ja pystyt ehkä vähän itsekin arvioimaan omaa tilannettasi. (Tämä on itse asiassa ns. vanha testi, uudemmassa on tuossa syömiskohdassa myös vaihtoehdot: syön selvästi enemmän ja painoni on noussut). https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Itsearviointi/Pages/BDI.aspx

Ap tässä, tein testin, jota ehdotettiin. Pisteeni oli 11 eli mieliala alentunut, lieviä masennuksen merkkejä....joo, niin mä vähän arvelinkin. Miten nyt tästä noustaan? Itsehoitovinkkejä? Auttaiskohan jos tekisin päivittäin pyörä tai kävelylenkin?

Kun ajat autoa, mietitkö, miltä tuntuisi, jos vaikka kääntäisi rattia ihan hiukan, kun vastaan on tulossa rekka?

[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 00:05"]Ap tässä, tein testin, jota ehdotettiin. Pisteeni oli 11 eli mieliala alentunut, lieviä masennuksen merkkejä....joo, niin mä vähän arvelinkin. Miten nyt tästä noustaan? Itsehoitovinkkejä? Auttaiskohan jos tekisin päivittäin pyörä tai kävelylenkin?

[/quote]

Liikunta on melkeinpä parasta lääkettä. Lisäksi ala tekemään jotain mistä saat mielihyvää.

E-Epa valmiste voisi auttaa. Itse söin sitä vakavan depression aikana ja oli minulla tietysti oikea lääkityskin.

Mulla ei autoa, ja mulla ei ole mitään sellaista itsetuhoisuutta. On vain jotenkin haaleaa ja tympeää, nauru on tiukemmassa, ei vaan ilo pääse niin herkästi pintaan kuin ennen. Liikunnan lisääminen olis hyvä, mutta kun se ei ole koskaan ollut mun juttu, mutta nyt varmaan täytyy aloittaa...ap

Varmista riittävä yöuni eli anna itsellesi mahdollisuus nukkua kunnolla. Hyvä, monipuolinen ruoka. Ja sitten liikunta, mielellään ulkona - on ihan tutkittu, että lievään ja jopa keskivaikeaan (tuossa testissä n. 19-29 pistettä) masennukseen liikunta auttaa paremmin kuin mitkään lääkkeet tms.

T: testin linkittänyt, itselläni pisteet jossain 40-50 välillä päivästä riippuen, mutta mulla toki lääkityskin - ja silti liikunta on ihan ykkösjuttu aina, jos vain jaksaa lähteä

Testin linkittäjä jatkaa vielä: ei itsetuhoisuus ja masennus aina kulje käsi kädessä. Tai joo, kyllähän mullakin elämänilo ja -halu on tosi vähissä ja paljon on kuolemantoiveita, mutta ei ikinä, kertaakaan ole ollut mitään itsetuhoisia ajatuksia. Ja mä olen kuitenkin diagnoosilla vakava masennus....

huomenna menen pyöräilemään. Aloitan rauhallisesti. Ja tarkoitus on leipoa pullaa, se on aina tuonut mulle ja muulle perheelle hyvän mielen, siis perjantaipullapäivä! Vielä tuosta elämänilosta-ja halusta, halu elämään on kova, mutta ilo on jotenkin latistunut, kun en löydä ratkaisua tähän työttömyysongelmaan ja analyyttisenä ihmisenä pohdin mielessäni lähes kokoajan eri tapoja ratkaista tää ongelma...jotain ylikierroksilla oloa...ap

Nyrkkisääntönä alakulon ja masennuksen erotukseen, masentunut mieliala suurimman osan ajasta pidemmän aikaa. En nyt muista tarkkaa aikaa - ehkä pari kk? Lisäksi tietysti oirekiva.

Lisätietoa saat käypähoitosuosituksista.

[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 00:06"]Kun ajat autoa, mietitkö, miltä tuntuisi, jos vaikka kääntäisi rattia ihan hiukan, kun vastaan on tulossa rekka?

[/quote]

Tämä on itse asiassa normaalia, eikä viittaa esimerkiksi masennukseen. Sille on joku hieno nimikin, jota en nyt muista.

Kauanko alakulosi on jatkunut? Itse ehkä päättelisin siitä onko kyseessä alakulo vai masennus.