Ihminen joka sanoo että vihaa tai inhoaa lapsia

Jotkut huonosti sanojaan valitsevat käyttävät "vihata" sanaa synonyyminä sille että eivät pidä jostain.

Idioottimaisen kuuloista kun joku vihaa vaikka yksittäistä ruokalajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain siis ensimmäistä kertaa kuulla tuollaisen inho/viha kommentin hetki sitten tutultani, jonka miehellä on lapsia edellisestä suhteesta. En ymmärrä miksi lapsia inhoava ihminen on yhdessä ihmisen kanssa, jolla on lapsia. Kokee kuulemma tosi raskaaksi katsoa niitä lapsia, enkä yhtään ihmettele jos kerta vihaa niitä. Omituista ja häiritsevää, uskon että ne lapset aistii sen hänestä.

-Ap

Niin siis inhoaako hän lapsia ylipäätänsä vai vaan noita miehen lapsia? Voi myös olla, että käytti vähän turhan rankkaa sanavalintaa, koska lasten ja miehen exän kanssa on jotain jatkuvaa ongelmaa? Jos sitten taas vihaa vain siksi, että miehelle lapset ovat tärkeämpiä, kuin hän, niin jotain vikaa on päässä.

Hän sanoi että yleisestikin inhoaa lapsia eikä koskaan halua omia. Sanoi ettei haluaisi joutua katsomaan miehensä "mukuloita" hetkeäkään. En ymmärrä miten tuo yhtälö voi toimia, mutta lapset asuu pääsääntöisesti äidillään ja käyvät isällä kai tietyin väliajoin.

-Ap

Vähän kummallista kyllä. Itse en inhoa lapsia, mutta en olisi kuitenkaan ikinä valinnut miestä, jolla on ennestään lapsia. Joten tuo vaikuttaa kyllä täysin pimahtaneelta naiselta.

Todennäköisesti hän vain käyttää turhan voimakasta ilmaisua. ”En pidä” on ehkä se mitä hän todellisuudessa tarkoittaa.

Jos sanavalinta on harkittu niin ehkä hän haluaa vähän olla erikoinen ja huomionhakuisesti järkyttää kuulijoitaan.

Viha on hyvin voimakas tunne. Yleensä viha kohdistuu vain tiettyihin henkilöihin, jotka vihaaja jotenkin tuntee. On epätodennäköistä, että henkilö tuntee vihaa suurta ihmisjoukkoa kohtaan.

Mä sanoin ennen noin. Sitten tajusin, että en vihaa lapsia, en edes niitä huonosti käyttäytyviä.

Vihaan niitä vanhempia, jotka eivät ole kasvattaneet lastaan kunnolla tai jotka ovat pesueineen täysin kyvyttömiä  ottamaan kanssaihmiset huomioon.

Huono muotoilu. Sanovathan ihmiset esim. että "vihaan parsakaalia" vaikka usein tarkoittavat että vihaavat parsakaalin makua ja hajua, eivät parsakaalia sinänsä.

Tiedän itse asiassa samanlaisen naisen. On muutenkin todella temperamenttinen ja puhuu mitä sylki suuhun tuo eikä kuitenkaan aina tarkoita sitä mitä sanoo, koska käyttää turhan voimakkaita sanavalintoja, kun on tuohtunut jostain. Hänellä on mies, jolla on pieniä lapsia edellisestä liitosta ja nämä lapset käyvät isällään melko harvoin, niin hän on ihan järkyttävän vihainen ja kateellinen siitä. Käyttää juurikin sanavalintaa, että vihaa, vaikka kuitenkin muuten esimerkiksi veljensä lasten kanssa touhuaa paljon ja rakastaa heitä. Kyllähän siellä jotain ongelmia on esimerkiksi sen miehen exän puolelta, joten ei se vika ole pelkästään tässä "vihaavassa" naisessa.

En tiedä, jos tunnetaan sama tyyppi :D

Vierailija kirjoitti:

Jotkut huonosti sanojaan valitsevat käyttävät "vihata" sanaa synonyyminä sille että eivät pidä jostain.

Idioottimaisen kuuloista kun joku vihaa vaikka yksittäistä ruokalajia.

Joo. Teinit mustavalkoisuudessaan ”vihaavat” asioita ja ihmisiä. Aikuisten soisi käyttävät sanaa harkitummin, koska se antaa helposti henkilöstä yksisilmäisen, mustavalkoisen ja keskenkasvuisen mielikuvan.

Oikeasti kukaan ei _vihaa_ tomaattia.

Yllättävän moni ei ole lapsirakas, vaikka omia lapsia onkin ja heitä rakastaa.

Iso osa ihmisistä ei voisi kuvitellakaan työskentelevänsä päiväkodissa.

Sanoisin vihaavani melkein jokaista ihmistä. Ihmisten tyhmyys tuntuu olevan tarttuvaa.

Milloin sitten saa käyttää sanaa vihata? Esim itse haluan pysyä mahdollisimman kaukana kaikesta lapsiin liittyvästä. Olisin täydellisen onnellinen jos en koskaan näkisi enkä etenkään kuulisi yhtä ainoaa lasta. En ole koskaan tavannut miellyttävää lasta, ja neutraaleja ne on vain jos en huomaa niitä. Lasten käytös on hyvin stereotyyppistä - jokainen niistä meluaa, ääntelee, on levoton, vaatii huomiota, jne. Käytöstä, josta haluan pysyä kaukana.

En pidä esim perunasta, mutta minua ei häiritse jo muut syövät perunaa tai näen perunoita. Lapsia kohtaan tunne ei-pitämisestä on vahvempi, koska en halua nähdä niitä enkä "hyväksy" muidenkaan lisääntymistä (koska jokainen lisälapsi maailmaan on negatiivinen asia monestakin syystä).

"Saanko" siis sanoa vihaavani lapsia ja jos en, niin miksi? Miksi viha-sanan käyttäminen herättää niin vahvoja tunteita?

Ikävä kyllä joillakin ihmisillä on vajaatoimintaa aivoissa, eivätkä kykene saavuttamaan hormonihumalaa minkä evoluutio on kehittänyt nimenomaan lasten sekoilujen sietämiseen. Uroksillahan tätä hormonia ei erity ollenkaan, tai vain hyvin lyhyen ajan poikasen saannin jälkeen, mistä syystä se humala haetaan muualta.