Onko perinnemenetelmin talon kunnostaminen hankalampaa kuin ns. nykymenetelmin?

Ikkunapokat, hitaasti kasvanutta havupuuta et ainakaan saa tehometsätalouden aikana jos et itse osallistu suoraan hankintaketjuun. Punamulta-tason perinnekäsittelyyn voi onnistua omatoimisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ikkunapokat, hitaasti kasvanutta havupuuta et ainakaan saa tehometsätalouden aikana jos et itse osallistu suoraan hankintaketjuun. Punamulta-tason perinnekäsittelyyn voi onnistua omatoimisesti.

Mikä on punamultatason perinnekäsittely? Mihin tuo liittyy? Ap

Maalia seinään!

Nykymaalit ovat helpompia, ja työtavat muutenkin. Aikaa menee toisaalta siihen, että vanhoissa työtavoissa korostuu se, että kerroksia seinässä on vähän. Enemmän sellasta yksiaineista rakentamista. Eihän nykyikkunoita tosin enää ikinä huoltomaalata tai kitata, että nykyjutut ovat huoltovapaampia, kunnes ne tehdään kokonaan uusiksi. 

Että mitä haluat. 

Remontointi on aina hankalaa :)

Jos menee perinnelinjalla, niin materiaalit on usein halpoja.

Ikkunoita osaa kittailla kuka vaan. Hidastahan se on, mutta ihan mukavaa.

Rakenteiden korjauksessa pitää tietysti olla vähän enemmän tietotaitoa.

Maalit ja muut materiaalit pitää olla muovittomia, eli pellavaöljyä, punamultaa, pellavaöljymaalia, puukuitulevyä, pinkopahvia jne.

Kannattaa ihan ensin hyväksyä se, että talo on vanha ja että siitä ei remontoimalla tule "uutta". Siistin ja nätin siitä kyllä saa.

Museovirastolla oli ainakin ennen sellainen "korjauskorttisarja", mikähän sen virallinen nimi nyt olikaan. Siis ilmainen ohjesarja erilaisiin kunnostusvaiheisiin. Ehkä teillä onkin jo ne hankittuna?

Vierailija kirjoitti:

Remontointi on aina hankalaa :)

Jos menee perinnelinjalla, niin materiaalit on usein halpoja.

Ikkunoita osaa kittailla kuka vaan. Hidastahan se on, mutta ihan mukavaa.

Rakenteiden korjauksessa pitää tietysti olla vähän enemmän tietotaitoa.

Maalit ja muut materiaalit pitää olla muovittomia, eli pellavaöljyä, punamultaa, pellavaöljymaalia, puukuitulevyä, pinkopahvia jne.

Kannattaa ihan ensin hyväksyä se, että talo on vanha ja että siitä ei remontoimalla tule "uutta". Siistin ja nätin siitä kyllä saa.

Museovirastolla oli ainakin ennen sellainen "korjauskorttisarja", mikähän sen virallinen nimi nyt olikaan. Siis ilmainen ohjesarja erilaisiin kunnostusvaiheisiin. Ehkä teillä onkin jo ne hankittuna?

Noista ikkunoista, ne on osittain joskus ehkä 70-l tai niillä main vaihdettu ja ovat ihan eri tyyliä kuin taloon kuuluisi. Lisäksi ovat aika huonokuntoiset siksi vaihto. Uutta ei yritetä eikä välttämättä edes haluta. Juu, noita korjauskortistoja olen katsellut mutta teoriassa kaikki on aina niin yksioikoista ja helppoa, pohdin vaan että mikähän se käytäntö näissä asioissa on. Tarkoitan juuri näitä materiaalin etsimisiä, muovin välttämistä kun tuntuu että sitä joka paikassa on yms

Perinnemenetelmin oikeastaan aika simppeliä ja helppoa.

Suosittelen facebookista seuraavia ryhmiä:

Pelastetaan vanhat talot, Pelastetaan vanhojen talojen naiset, Vanhojen talojen korjausneuvonta, sisustetaan vanhoja taloja

Näitä kun lueskelet läpi muutaman viikon niin alat olemaan vähän kuusalla aiheesta.

Mutta pikaisesti jos kerron niin ensin kaikki olemassa oleva materiaali pois, eli pinkopahvikerrokset jne. Sitten kun paljastuu hirsiseinä niin moran kanssa tökkimään, mistä kohtaa menee läpi, todennäköisesti eteläseinällä ja ikkunoiden yläpuolella/alapuolella sekä kulmissa koska rännit. Hirsi on yllättävän helppo vaihtaa uuteen, vaikeampaa on löytää vanhoja hirsiä. Vanha lattia pois, mieti tarkkaan haluatko pitää vanhat lattialaudat vai vaihdatko uuteen. Vanhat eristeet pois ja alapohjan tarkistus. Suosittelen verkottamista (hiiret ym.). Puhallusvilla on nopein (Ekovilla).

Seinille koolaukset 60 cm välein kakkoskakkosilla. Sitten märkäpuhallusvillaa max 5 cm. Annetaan kuivua. Lattiaan kuivapuhallusvilla. Ilmansulkupaperit (Ekovilla X5) ja teippaukset (höyrynsulkuteippi) h u o l e l l i s e s t i. Jopa pistorasiasta vetää, jos teippaus huono. Sitte voi lyödä lattialaudat kiinni. Seiniin on monenlaista. Pitää tietää laittaako pinkopahvia, tapeettia, paneelia... On huokoleijonaa ym.

Väliseiniin äänieristeeksi Huntonin puukuitulevy on nopea laittaa.

Ulkoseinälle sitten ensin koolaukset laudoilla ja näin saadaan pieni ilmarako hirren ja ulkovuorauslaudan väliin.

Ikkunat kannattaa miettiä myös. Jos seinän paksuus muuttuu, ikkunat voivat jäädä esim. seinän sisäänpäin (eivät ole siis ulkoseinän kanssa tasalla).

Kaikkiin näihin työvaiheisiin on olemassa omat "aineet". Ja tavat. Ja oikeita tapoja on tuplasti enemmän (tai vähemmän) mitä on kysyjiä ja vastaajia. Pitää siis osata suodattaa, päättää, valita omalle kohteelle se paras vaihtoehto.

Meillä on myös vanhan hirsitalon korjaus juuri alkanut. Sitä on myös korjailtu pari vuotta sitten uusilla ikkunoilla, mutta tässä kohti ei aiota olla kovin ortodoksisia. Peltikatto on myös uusittu kymmenisen vuotta sitten. Mutta pellavaöljymaalia ym. hirrelle sopivia materiaaleja tulemme käyttämään pintaremonteissa.

Eilen saatiin iso rapistunut ja lämmityskelvoton leivinuuni purettua loppuun, siihen muurataan uusi leivari tilalle. Uskomattoman laadukkaita on olleet esim. Arabian leimalla lyödyt tulitiilet ennen, purkaessa ihan pakasta reväisty näköisiä. Ne käytetään uudelleen, samoin kokonaiset ehjät tiilet.

Rintamamiestalofoorumilla on hyviä vinkkejä miten seinät saa eristettyä/pinnoitettua ilman muovia.

Tsemppiä urakkaan, on näissä aina kova työ, toivottavasti lopputulos palkitsee. :)

Miten tuollainen on mahdollista kunnostaa muuten kuin perinnemenetelmin? Olettaen ettei haluta tehdä rakennusvirheitä.

Vierailija kirjoitti:

Perinnemenetelmin oikeastaan aika simppeliä ja helppoa.

Suosittelen facebookista seuraavia ryhmiä:

Pelastetaan vanhat talot, Pelastetaan vanhojen talojen naiset, Vanhojen talojen korjausneuvonta, sisustetaan vanhoja taloja

Näitä kun lueskelet läpi muutaman viikon niin alat olemaan vähän kuusalla aiheesta.

Mutta pikaisesti jos kerron niin ensin kaikki olemassa oleva materiaali pois, eli pinkopahvikerrokset jne. Sitten kun paljastuu hirsiseinä niin moran kanssa tökkimään, mistä kohtaa menee läpi, todennäköisesti eteläseinällä ja ikkunoiden yläpuolella/alapuolella sekä kulmissa koska rännit. Hirsi on yllättävän helppo vaihtaa uuteen, vaikeampaa on löytää vanhoja hirsiä. Vanha lattia pois, mieti tarkkaan haluatko pitää vanhat lattialaudat vai vaihdatko uuteen. Vanhat eristeet pois ja alapohjan tarkistus. Suosittelen verkottamista (hiiret ym.). Puhallusvilla on nopein (Ekovilla).

Seinille koolaukset 60 cm välein kakkoskakkosilla. Sitten märkäpuhallusvillaa max 5 cm. Annetaan kuivua. Lattiaan kuivapuhallusvilla. Ilmansulkupaperit (Ekovilla X5) ja teippaukset (höyrynsulkuteippi) h u o l e l l i s e s t i. Jopa pistorasiasta vetää, jos teippaus huono. Sitte voi lyödä lattialaudat kiinni. Seiniin on monenlaista. Pitää tietää laittaako pinkopahvia, tapeettia, paneelia... On huokoleijonaa ym.

Väliseiniin äänieristeeksi Huntonin puukuitulevy on nopea laittaa.

Ulkoseinälle sitten ensin koolaukset laudoilla ja näin saadaan pieni ilmarako hirren ja ulkovuorauslaudan väliin.

Ikkunat kannattaa miettiä myös. Jos seinän paksuus muuttuu, ikkunat voivat jäädä esim. seinän sisäänpäin (eivät ole siis ulkoseinän kanssa tasalla).

Kaikkiin näihin työvaiheisiin on olemassa omat "aineet". Ja tavat. Ja oikeita tapoja on tuplasti enemmän (tai vähemmän) mitä on kysyjiä ja vastaajia. Pitää siis osata suodattaa, päättää, valita omalle kohteelle se paras vaihtoehto.

Sitten ensimmäisenä unohdat tämän kaiken. Suunnitelma tehdään kohdekohtaisesti, ei vauva-palstan "asiantuntijan" "yleispätevillä" "ohjeilla."

Suosittelen liittymään FB-ryhmään Pelastetaan vanhat talot.

Ensimmäinen ja tärkein vinkki on, että hankit rakennesuunnittelijan joka tekee sinulle suunnitelmat. Tätä ennen selvität rakennusvalvonnasta mitä lupia tarvitset. Kaikki tuntuu kuvittelevan, että rakentaa osaa kuka vaan. Sitten ihmetellään kun on kosteusvaurioita ja hometta. Rakennusinsinöörikoulutuksessa ei istuta turhaan neljää vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen ja tärkein vinkki on, että hankit rakennesuunnittelijan joka tekee sinulle suunnitelmat. Tätä ennen selvität rakennusvalvonnasta mitä lupia tarvitset. Kaikki tuntuu kuvittelevan, että rakentaa osaa kuka vaan. Sitten ihmetellään kun on kosteusvaurioita ja hometta. Rakennusinsinöörikoulutuksessa ei istuta turhaan neljää vuotta.

Sitten myös noudatat niitä suunnitelmia ja jos jostain syystä on tarvetta poiketa niistä niin kysyt tuolta suunnittelijalta kuinka tehdään etkä sovella itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen ja tärkein vinkki on, että hankit rakennesuunnittelijan joka tekee sinulle suunnitelmat. Tätä ennen selvität rakennusvalvonnasta mitä lupia tarvitset. Kaikki tuntuu kuvittelevan, että rakentaa osaa kuka vaan. Sitten ihmetellään kun on kosteusvaurioita ja hometta. Rakennusinsinöörikoulutuksessa ei istuta turhaan neljää vuotta.

Sitten myös noudatat niitä suunnitelmia ja jos jostain syystä on tarvetta poiketa niistä niin kysyt tuolta suunnittelijalta kuinka tehdään etkä sovella itse.

En vielä ole tutustunut rakennusinsinööriin, joka ymmärtäisi vanhojen hirsirakennuksien kokonaiskuvaa. Mutta ehkä sellaisia on olemassa. Luvat tarvitaan vain, jos tulee uusia rakenteita, lisätään neliöitä tai korjataan esim. portaita.

Muovia on tosiaan joka paikassa, mutta toisaalta kaikki "perinteiset" materiaalit taas on muovivapaita, yleensä...

Tapeteissa on muovia järjestään ja pellavaöljymaali on usein "pellavaöljymaalia" eli se perinne on pelkästään siinä nimessä. Mutta sitten on näitä toimittajia, kuten Uula ja muitakin löytyy. Tapettejakin löytyy ilman muovia, mutta ovat usein aika hintavia. Ehkä se kompensoituu, kun muut materiaalit on sitten halvempia usein, en tiedä.

Tuosta en osaa sanoa, miten vaikeita nuo hommat on käytännössä. Varmaan kaikkea pitää opetella ensin...Riippuu tietenkin siitäkin, miten paljon on kokemusta remonttihommista yleensä.

Itse tykkään esim. maalata pellavaöljymaalilla (en ole muilla oikeastaan koskaan maalannutkaan). En jotenkin osaa olettaa, että maalin pitää kuivua tunnissa yms.  Pinkopahvin asennus on meiltä onnistunut ihan ummikkoina. Aloitettiin ihan pienestä huoneesta, ettei ole isoja pintoja heti alkuun. Ei siinä isoa rahallista häviötä tule, jos pari ensimmäistä seinää menee pieleen. Eikä ne remonttihommat uusillakaan materiaaleilla aina putkeen mene.

Ja tosiaan, piti lisätä jo tuo mainittu rintamamiestalofoorumi, sinne se google meikäläisenkin aina tuuppaa, kun jotain kysyn.

Vierailija kirjoitti:

Nykymaalit ovat helpompia, ja työtavat muutenkin. Aikaa menee toisaalta siihen, että vanhoissa työtavoissa korostuu se, että kerroksia seinässä on vähän. Enemmän sellasta yksiaineista rakentamista. Eihän nykyikkunoita tosin enää ikinä huoltomaalata tai kitata, että nykyjutut ovat huoltovapaampia, kunnes ne tehdään kokonaan uusiksi. 

Että mitä haluat. 

Nykyaikaiset maalit vaativat nykyaikaiset rakenteet. Jos erehdyt maalaamaan akrylaattimaalilla ulkoverhoilun, jonka takana ei ole tuuletusväliä - saati hirsiseinän - niin ongelmia seuraa.

Pellavaöljymaalilla ei mene vikaan missään tapauksessa. Kunhan puu on tarpeeksi kuivaa. Muuten siitäkin saa hirveän painajaisen.

Suosittelen myös alan ammattilaisten kirjoja, mm. Panu Kailan Talotohtori ja Hannu Rinteen Perinnemestarin remonttikirja.Tieto ei lisää tuskaa, vaan vähentää virheratkaisuja.

Perinnemenetelmiä on oikeastaan kahta lajia. Kauhean työläitä ja huonoja. Nämä leikkaavat osin. Perinteet ovat muodostuneet aikana, jolloin oltiin köyhiä ja kaikki tehtiin itse alkeellisin tavoin ilman tietoa, tai oli varaa palkata iso joukko ammattimaisia taitavia käsityöläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Perinnemenetelmiä on oikeastaan kahta lajia. Kauhean työläitä ja huonoja. Nämä leikkaavat osin. Perinteet ovat muodostuneet aikana, jolloin oltiin köyhiä ja kaikki tehtiin itse alkeellisin tavoin ilman tietoa, tai oli varaa palkata iso joukko ammattimaisia taitavia käsityöläisiä.

Ei ole oma kokemus lainkaan, päinvastoin. Tai sitten en ole vain törmännyt noihin kauhean työläisiin ja huonoihin menetelmiin. Annatko joitain esimerkkejä, jäi vähän irralliseksi kommenttisi.

Se on varmaan totta, että kaikki tehtiin itse "alkeellisin" menetelmin. Mutta samat "alkeelliset" menetelmät ovat nykyäänkin käytössä. Lastalla levitellään laasteja jne. laastit vaan on muuttuneet ja maalit ja levyjen materiaalit. Kyllä yhtälailla työlästä on akryylimaalinkin sutiminen kuin pellavaöljymaalinkin.

Hirsitalon hyvä puoli on kai juuri siinä, että hirsikertoja voi vaihtaa ym. Ja onhan nuo työläitä juttuja, mutta en nyt ihan allekirjoita sitä, että uusilla materiaaleilla remonttityö kävisi jotenkin itsestään..