Voiko koulukiusaaminen johtaa radikalisoitumiseen?

Koulukiusaamisella ja siihen puuttumattomuudella menetetään enemmän yhteiskuntakelpoisten nuorten työpanosta kuin millään talouden osaoptimoinnilla.

Yksinäinen ja heikko itsetuntoinen nuori on helppo värvätä ja aivopestä, joten tavallaan.

Mä luulen, että kaikki kokemukset, missä joku jollain tavalla traumatisoituu, ja sitten se trauma jätetään hoitamatta, johtaa jonkun sortin radikalisoitumiseen ainakin ajatusten tasolla. Vähintään tekee muihin ihmisiin luottamisen hankalaksi.  

En ihmettele yhtään jos jollakin tosi rankasti ja erittäin herkällä koulukiusatulla lapsella jossakin vaiheessa napsahtaa nupissa. Varsinkin jos sille on sanottu että tapa itsesi tai että olisit parempi jos olisit kuollut.

Kyllä. Koulusurmien yksi motiivi voi olla koulukiusaaminen.

ennemminkin ne tekee itelleen jotaa,itsari jne

Ei välttämättä se kiusaaminen itsessään vaan se sivustakatsova enemmistö, joka vuodesta toiseen antaa kaiken tapahtua tekemättä mitään. Vaikka heillä olisi riittävästi sosiaalista valtaa tehdä koko paskalle loppu.

Hiljainen enemmistö tosiaan ratkaisee sen, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Riittävästi rohkeita yksilöitä tässä joukossa saa kyllä kiusaamisen loppumaan. Heitä ei vain useinkaan tuossa joukossa ole...

Mestari Halla-aho oli koulukiusattu.

Hiljaisessa enemmistössä ei haluta itse joutua jonkun öykkärin silmätikuksi. Siitä se hiljaisuus johtuu.

Kyllä. Kiusaaja saattaa radikalisoitua ja ulottaa siten kiusaamisensa seuraavalle tasolle.

Harvinaista, mutta voi. Oli molempien kotimaisten kouluampumisten taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Hiljaisessa enemmistössä ei haluta itse joutua jonkun öykkärin silmätikuksi. Siitä se hiljaisuus johtuu.

Niin tai siitä että eivät halua leimautua tosikoiksi

Vierailija kirjoitti:

Hiljainen enemmistö tosiaan ratkaisee sen, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Riittävästi rohkeita yksilöitä tässä joukossa saa kyllä kiusaamisen loppumaan. Heitä ei vain useinkaan tuossa joukossa ole...

En syytä hiljaista enemmistöä, mutta tässä on mielestäni ratkaisun ydin, jos ratkaisua ylipäänsä on. Kaikilla ei ole varaa olla rohkeita, mutta ne, joilla on, pitäisi jotenkin saada ohjattua tekemään se oikea valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiljainen enemmistö tosiaan ratkaisee sen, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Riittävästi rohkeita yksilöitä tässä joukossa saa kyllä kiusaamisen loppumaan. Heitä ei vain useinkaan tuossa joukossa ole...

En syytä hiljaista enemmistöä, mutta tässä on mielestäni ratkaisun ydin, jos ratkaisua ylipäänsä on. Kaikilla ei ole varaa olla rohkeita, mutta ne, joilla on, pitäisi jotenkin saada ohjattua tekemään se oikea valinta.

Jatkan vielä tuosta aiemmasta kommentistani.

Kiusaajan puolelle asettuminen on rohkeillekin helppo ja lyhytnäköinen tie pönkittää omaa arvoa kanssanuorten silmissä. Ajan saatossa tarkasteltuna tämä on tietysti pelkkää idiotismia, joka vanhemmiten nähdään lähinnä lammasmaisena laumakäyttäytymisenä.

Sen sijaan kiusatun puolelle asettuminen edes kerran voi säilyä koko loppuelämän meriittinä, johon aina aikuisiälläkin muistetaan palata henkilön syvintä luonnetta arvioidessa. Tämän tosiasian kun saisi niille rohkeille nuorille ajoissa myytyä.

Vierailija kirjoitti:

ennemminkin ne tekee itelleen jotaa,itsari jne

Joskus se on laajennettu.

Mä en oo ikinä tajunnu miks hiljasia, rauhallisia, hyvinkäyttäytyviä ja koulunkäyntinsä vakavasti ottavia lapsia ja nuoria pitää mennä kiusaamaan? Kauteusko ajaa ne kiusaajat rääkkäämään näitä kiusattavia?

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo ikinä tajunnu miks hiljasia, rauhallisia, hyvinkäyttäytyviä ja koulunkäyntinsä vakavasti ottavia lapsia ja nuoria pitää mennä kiusaamaan? Kauteusko ajaa ne kiusaajat rääkkäämään näitä kiusattavia?

Kilpailu resursseista, olkoonkin abstrakteja koulukiusaamistapauksissa (hyväksyntä, status t. nokkimisjärjestys).

Mutta mitenkäs sitten, kun kilpailu ja sen lopputulema aletaan näkemään jonakin lopullisena? Eivätkös kaikki ml. läheisetkin ole tällöin 'kilpailijoita'? Sota kaikkia vastaan, koska kilpailu?

Kyllä voi, varsin helpostikin vielä.

Itselläni rankka koulukiusaustausta ja ymmärrän varsin hyvin minkä takia joku tekee joukkosurman. Itsekin syvimmissä alhoissa ollessani miettinyt tuollaista, valitsin kuitenkin itseni kuntouttamisen. Tarvitsemaani apua en kuitenkaan ole vieläkään saanut, seitsemän vuotta tässä yrittänyt päästä traumaterapiaan. Ongelma on, että tässä valtiossa traumatisoituneet eivät helposti saa sitä tukea ja apua mitä tarvitsisivat. Tämä tietenkin johtaa siihen, että ei kuntouduta takaisin työelämään. Tästä olen todella katkera tälle yhteiskunnalle. Enää en jaksa yrittää, saatte maksaa sen mitä olette minulle aiheuttaneet eli oma mokanne. Omaa rahaa ei ole, jotta voisin hoitaa tämän asian kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo ikinä tajunnu miks hiljasia, rauhallisia, hyvinkäyttäytyviä ja koulunkäyntinsä vakavasti ottavia lapsia ja nuoria pitää mennä kiusaamaan? Kauteusko ajaa ne kiusaajat rääkkäämään näitä kiusattavia?

Kilpailu resursseista, olkoonkin abstrakteja koulukiusaamistapauksissa (hyväksyntä, status t. nokkimisjärjestys).

Mutta mitenkäs sitten, kun kilpailu ja sen lopputulema aletaan näkemään jonakin lopullisena? Eivätkös kaikki ml. läheisetkin ole tällöin 'kilpailijoita'? Sota kaikkia vastaan, koska kilpailu?

Kilpailu resursseista? Mitä vittua lässytät? Miten vaikeaa on joillekkin ymmärtää, että mahdollisimman monen voidessa hyvin, yhteiskuntakin toimii paremmin ja rahaa säästyy.