Lapset haluavat äitin leikkimään kanssaan..

Uuh. Tänään taas harmi olo itsellä illasta. Lähdin töihin klo 6.45 ja mies oli aamupalalla lasten kanssa ja vei hoitoon, illalla kotona oltiin klo 17 ja ruokailut siinä. Sen jälkeen lapset tyhjensi konetta ja me siivottiin keittiö muuten. Lapset päiväkoti-ikäisiä. Välissä haalittiin ja suukoteltiin ja juteltiin kuulumiset. Lapset katsoi pikkakakkosta 15min. Sitten mies meni tekemään piharemonttia, meistä tuntui ettei enää jaksa ulos. Lapset halusivat että äitimtulee mukaan pelaamaan tai kotileikkiin, sovittiin sitten että leikitään hetki legoilla. Lapset kinastelivat kaikesta, kumpikin olisi tahtonut määrätä ja saada äidin jakamattoman huomion. Lopulta mä sanoin, että nyt riittää tämä menen tekemään iltapuuroa. Lapset oli harmistuneina ja vielä siinä puurolla sähelsivät ja kivahdin että nyt pestille ja mennään lukemaan iltasatu, onneksi on ilta ja pääsee nukkumaan. Kun pienet uinuivat tuli surku:lyhyt ilta, äiti ei leikkinyt juuri, kivahteli turhasta ja vielä osoitti että on onneksi nukkumisaKia kun ei muu kiinnosta (lasten kanssa puuhaaminen). Surku ja paha olo...liian usein illat näin. Itse väsynyt, haluaisi vaan rauhaa ja lepoa. Lapset hirmu rakkaita ja ymmärrän vanhemman kaipuun! Samalla ärsyttää, kun eivät osaa kahdestaan leikkivä vaan haöuavat aikuisen siihen, se vaan niin ylivoimaista iltasella...puuronkeittoon jne menee kyllä. Lapset myös saavat osallistua, mutta kun juurikin leikkimiseen halusisivat aina aikuisen mukaan! Ja sitten pettyvät, itselle jää huono äiti olo.