Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ei katso silmiin puhuessaan
27.06.2021 |
Mistä syystä joillakin on sellainen tapa että eivät katso silmiin puhuessaan. Meillä oli miehen tuttava kylässä, jota en ollut aiemmin tavannut ja kun juttelin hänelle ja kysyin jotakin ihan small talk puhetta niin hän katsoi miestäni silmiin kun vastasi sinun kysymykseen. Tuli erikoinen tunne että eikö hän sitten oikein tykännyt minusta vai oliko vain ujo eikä uskaltanut naiselle oikein puhua vai mistä tuollainen johtuu. Tuntuu oudolta jutella ihmiselle jos ei saa katsekontaktia.
Kommentit (11)
Ei kaikki tykkää vaan katsoa silmiin. Ei sen kummempaa syytä tarvita :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autismi
Aääspurker
Ahistus
Krapula
Valehtelee
Sä et kiinnosta sitä
Ei jaksa
Karsastaa
On ujopiimä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ruskeet silmät eikä ne tissitkään ollut nyt katseen kohteena. Muuten kyllä olen nyt ihan ok ulkonäöltäni, en mikään ultramega kaunis mutta en nyt rumimmastakaan päästä. Eikä ole mitään luomia tai arpia tms minkä takia katsetta pitäisi yrittää vältellä. Kai se varmaan jotakin ujoutta on kun mieheen kanssa ihan normaalisti puhui. On noita tuollaisia miehiä joskus aikaisemminkin tullut vastaan jotka tuntuvat jotenkin tosi aroilta.
Hirveän vaikea kysymys ja vaikea vastata.Jokaisella varmasti asiaan eri mielipide ja eroaa vahvasti toisistaan.Minulla vanhalla jäynällä mielipide,voi olla väärä? Jos kohtaan ihmisen ei katso minua silmiin puhuessa,tulkitsen hänet epäreheliseksi!Jos kotini esim.puhuu henkilö kuin ruuneberi ja tuijotaa seinään,kysenalaistan hänet täysin.Paras on ollut henkilö,joka päin näköä valehteli ei läppärissä kamera.Vai miksi tuota sanotaan? Syy kun ei kameraa:Ei siis näytä häntä Sype puhelujen aikana.Kerran sillä jäänyt se kamera päälle tai peittämättä ja naama näky livenä pitkään.Ilman kasvoja tai ilman silmiä ,jotka katsovat toista: Voi puhua ihan mitä vaan.Vaikka vetää hautusta ne jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpompi puhua, kun ei tarvitse keskittyä silmiin katsomiseen (katsonko liian kauan, liian vähän aikaa, liian intensiivisesti jne.).
En ole ollenkaan ujo enkä ahdistunut, mutta ajattelen todella visuaalisesti. Eli ajatukseni tulevat "ympärilleni" katseltavaksi. Joten kun ajattelen, saatan katsella niitä mielessäni enkä välttämättä katso silloin suoraa eteeni, eli sinne missä keskustelukumppani on. Riippuu toki aiheestakin, kaikkea ei tarvi ajatella kovin syvällisesti, joten silloin katse saattaa viipyä pitempään keskustelukumppanissa.
Koulussa sain todella huonoa palautetta juuri tästä ominaisuudesta. Eräskin ääliö opettaja valitti ala-asteella, että "eivät ne vastaukset sieltä seiniltä löydy". Kylläpä löytyvät, ne vain "näkyvät" ainoastaan minulle.
En osaa selittää sitä sen paremmin, mutta jos jollain on samoja kokemuksia, luen mielelläni ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua suunnattomasti ahdistaa aikuiset ihmiset, joilla ei ole kanttia edes vilkaista silmiin keskustellessaan toisen kanssa. Se on epäkohteliasta ja antaa jotenkin luihun, välinpitämättömän ja epäluotettavan kuvan.
Jos on niin helvetin ujo, niin sitten kannattaa pysytellä kotona.
Ja näitä tisseille puhujia ja tissien tervehtijöitä kohtaan jopa työssäni. Tosi säälittävää. Pitäisköhän itse ruveta tuijottamaan peeeeeeeeenistä (tai oletettua kohtaa missä sen kuuluisi olla) samalla kun puhuu miehille?!?
Introvertti.. Ahdistunut, ujo..