Lue keskustelun säännöt.
Minulla on ihan tajuton ikävä lasta
24.06.2014 |
Lapsi (7v. pian 8v.) lähti äitini kanssa ulkomaille pariksi viikoksi (läheisiä sukulaisia tapaamaan) ja hän on ollut poissa vasta pari päivää ja jo nyt kauhea ikävä.
Ei ole eka kerta kun lapsi on ollut pidemmän aikaa pois kotoa. Siskoni asuu naapuritalossa ja siellä viihdytään helposti viikkokin (loma-aikana) mutta kyllä me tuossa välissä nähdään monestikin. Ja aina on voinut tulla kotiin jos siltä tuntuu.
Nyt lapsi on toisessa maassa eikä sieltä tosiaan tulla kotiin kuin vasta parin viikon kuluttua. Ja juu, Skype sekä puhelin on keksitty.
Tosin minusta tuntuu että tämä tilanne tekee enemmän tiukkaa kuin minulle. Lapsi oli innoissaan reissusta vaikka itsekin mietti entäs jos tulee ikävä äitiä ja isää sekä siskoa. Siinä vaiheessa kerroin esim. Skypesta. Mutta ei se vastaa halaamista tms.
Nyt koko reissu alkoi tuntua virheeltä vaikka itsekin sen tiedän, että ulkomaille lapsi olisi tuskin päässyt ennen kuin on yläkouluiässä.
Eivätkä he ole sen pidemmällä kuin Norja.
Kommentit (6)
Hahah, voin samaistua tähän. Lapseni oli 12 v kun lähti pidemmälle ulkomaanmatkalle äitini kanssa, siihen asti pisimmillään olimme olleet erossa yhden viikonlopun ja silloinkin ikävä oli kamala. Ensimmäiset päivät oli vaikeita ja huoletti kaikki mahdollinen, sitten kun loma oli ohi ja lapsi palasi kotiin niin tuntuikin oikeasti siltä että nytkö se aika jo meni.
Ikävöi siis rauhassa mutta anna lapsen nauttia, kyllä se sieltä kotiin palaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mullekin tulee hirvee ikävä äitiä kun menen 300m päähän kaverille yöksi.. naurettavaa ehkä jonkun mielestä mutta en välitä :) itken salaa yöllä t. 16v
Ap taas
Kakkonen, kyllä olen tosissani
Kolmoselle, tuo lohdutti ja paljon. Nyt on juuri sellainen olo kun ei saa lasta kotiin vaikka itse haluaisi tai jos lapsi haluaisi niin. Tiedän, että lapsi nauttii reissusta ja luultavasti hänen ikävänsä on pienempi kuin omani (joo tuossa välissä tuli kirjotushärö, siis aloitusviestissä). Minä täällä kotona menen rutiinilla ja lapsi kokee kaikkea uutta ja kivaa (ja pelkästään se lentomatka oli kuulemma ihan älyttömän jännittävä, näin kuulin äidiltäni. Oli siis eka lentomatka lapselle). Ei siinä ehdi miettiä äitiä tai isää saati sitten muka ärsyttävää pikkusiskoa :D
Miehestä en tiedä mutta itselläni jo kova ikävä. Enkkä tosiaan hakua "häiriköidä" joka päivä Norjan suuntaan etten tosiaan aiheuta lapselle ikävää sen takia. Skypesta puhuttiin siskoni kanssa (jonka luokse siis äitini ja lapsi lähtivät9 että jos tulee tosi ikävä. Heilläkin oli tiedossa se, että lapsi saattaa alkaa kaivata paljon vanhempiaan niin sitten voidaan tuota kautta jutella.
Toisaalta voi olla ikävän ruokkimistakin, jos skypetetään jatkuvasti. Anna lapsen nauttia matkasta ja uusista elämyksistä "rauhassa".
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 07:04"]
Toisaalta voi olla ikävän ruokkimistakin, jos skypetetään jatkuvasti. Anna lapsen nauttia matkasta ja uusista elämyksistä "rauhassa".
[/quote]
Juu, tähän pyritään (siskoni kanssa olen jutellut aiheesta ennen ja jälkeen matkan). Eli vain kuin oikeasti tuntuu siltä, että lapsen on pakko jutella minun tai miehen (tai miksen vaikka siskon kanssa) niin otetaan yhteyttä sen kautta. Juuri tuon mainitsemasi syyn takia. Siskoni kyllä sanoi näin parin päivän jälkeen että äitiä kaivattiin vain nukkumaan mennessä. Tietysti tilanne voi muuttua mutta mitä vähääkään lastani tunnen, ei hän halua kotiin kun pitäisi lähteä :D
Minulle (äidille) tämä tuntuu olevan vaikeampaa vaikka on kulunut vasta pari päivää eli 13 päivää vielä jäljellä. Jotenkin vaan sen tajuaa, että kotiin ei tulla kuin tiettynä päivänä kun aikaisemmin, pidemmillä vierailuilla kotiin pääsee milloin vain.
-ap-
No haloo!!?? Et oo tosissas.