Kuinka kauan keskimäärin nainen uskoo juoppomiehen lupailuja?

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 12:00"]

Lämmin kiitos 16! Olen ollut ystävälleni tukena juuri niin, etten syyllistä häntä! Muuten hänellä ei olisi ketään. Muutkin ystävämme kyllä tarkoittavat parasta, mutta tulee usein syyllistäviä lauseita, kuten "huomasin jo 10 vuotta sitten että miehesi on täys juoppo" yms, mihin en itse todellakaan sorru, vaikka niin ajattelisinkin! Pidän nyt tärkempänä, että hänellä on minut, jonka luo voi aina tulla ja joka ei syyllistä, vaikka samat asiat käydään läpi jo miljoonatta kertaa. Ymmärrän kuitenkin, ettei ero ole helppo missään tilanteessa, ja juopot ovat usein silti hyviä suustaan.

Suurin toiveeni tällä hetkellä on, että se ukko painuisi helvettiin, löytäisi jonkun toisen naisen, jolle kelpaisi itselleenkin se viinan juonti, näin ystäväni olisi helppo päästä eroon. Vaan viinan ryydyttänyttä nelikymppistä juoppoukkoa ei ihan sentään käsistä viedä markkinoilla.  Toivossa oin hyvä elää...

[/quote]

Kun on muutenkin alkoholistin aivopesemä että on kamala ihminen, niin sitä uskoo "ystäviä" ja ajattelee että itsepä olen tähän jamaan hankkiutunut, ei minulla ole oikeutta valittaa tai pyytää apua.

Jossain vaiheessa ystäväsi toivottavastihuomaa että on ihan sama mitä hän tekee, jos hän on kiltti, juodaan, jos hän on kamala, juodaan - ei siinä hänestä ole kyse, se on ihan miehen ja alkoholin välinen suhde.

Hienoa että olet ystävä, ja vain tuollaiset ihmiset kantaa lopulta niin että sitä jaksaa uskoa että ei ole huono ihminen vaan ansaitsee normaalin elämän ja ihan tavallisen rakastavan kumppanin.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 10:39"]alku kuulostaa juuri noin harmittomalta teillä kuin se oli meilläkin.

nro 5

[/quote]

En voi käsittää, että sinusta nr. 6:n kertomus kuulostaa harmittomalta. Jos asenteesi on kaiken kokemasi jälkeen noinkin ymmärtävä ja salliva, niin en ihmettelisi, jos sortuisit uudelleen alkolistin pauloihin.

Minusta 6:n juttu on (ellei provo) niin aivan tarpeeksi kauhea ymmärtääkseni, että hänen miehensä on alkoholisti, vaikka yrittää itselleen uskotella toisin.

Minä luulen, että riippuu naisen omasta asenteesta alkoholiin, kuinka kauan tuollaista miestä katselee.

6 ei ole provo. mielestäni voi sanoa alkoholistiksi kun ei enää voi olla juomatta! mieheni siis voi, ja vielä parempi esimerkki on ettei viikolla juo kuin 2-3 jos saunassa käydään ja pystyy sen jättämään siihen. alkoholisti ei pysty. olemme myös nuoria, reilusti alle kolmekymppisiä eikä lapsia, joten viikonloppu juominen ei ole ongelma ja se loppuu jos tulee lapsia(tämä ollut alusta asti selvää molemmille).

ainoa mikä minua mietityttää on se yhtäkkinen juominen jos tulee vastoinkäymisiä. elikkä nyt on lomautettu ja viinaa meni vitutukseen melkeen viikko, en edes tiedä missä oli välill'. mutta tuli kotiin ja puhuttiin asiat halki, ymmärrän toisaalta että on rankkaa ja epävarmaa mm työ tilanne. koitan keksiä keinoja, että mies oppisi muulla tavoin käsittelemään tunteita, jos tulee vastoinkäymisiä, isänsä on samanllainen eli opittu tapa. olen pettynyt usein, liian usein, mutta uskon että mies pystyy lopettamaan koska haluaa 100-varmasti lapsia ja naimisiin yms.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 12:48"]

6 ei ole provo. mielestäni voi sanoa alkoholistiksi kun ei enää voi olla juomatta! mieheni siis voi, ja vielä parempi esimerkki on ettei viikolla juo kuin 2-3 jos saunassa käydään ja pystyy sen jättämään siihen. alkoholisti ei pysty. olemme myös nuoria, reilusti alle kolmekymppisiä eikä lapsia, joten viikonloppu juominen ei ole ongelma ja se loppuu jos tulee lapsia(tämä ollut alusta asti selvää molemmille).

ainoa mikä minua mietityttää on se yhtäkkinen juominen jos tulee vastoinkäymisiä. elikkä nyt on lomautettu ja viinaa meni vitutukseen melkeen viikko, en edes tiedä missä oli välill'. mutta tuli kotiin ja puhuttiin asiat halki, ymmärrän toisaalta että on rankkaa ja epävarmaa mm työ tilanne. koitan keksiä keinoja, että mies oppisi muulla tavoin käsittelemään tunteita, jos tulee vastoinkäymisiä, isänsä on samanllainen eli opittu tapa. olen pettynyt usein, liian usein, mutta uskon että mies pystyy lopettamaan koska haluaa 100-varmasti lapsia ja naimisiin yms.

[/quote]

Toivon todella sinun itsesi takia, että lopetat tuon itsellesi valehtelun ja miehesi alkoholismin vähättelyn ja hankkiudut AJOISSA eroon juoposta ukostasi. Muista nämä sanat; tuosta ei seuraa mitään hyvää. Ystävälläni vuosia jatkunut helvetti alkoi täysin samoin kuin sinulla asiat nyt ovat. Sitä paskaa en toivo kellekään. Lähde heti tänään.

T. Juopon uhrin ystävä

minun mies oli samanlainen, oli sitten raittiina sen aikaa että mentiin naimisiin ja saatiin lapsia. Sitten alkoi uudestaan. Alkoi taas raittiiksi kun sanoin että lähden. Kun en lähtenyt sama alkoi uudestaan. Ero tuli lopulta. Sinä voit vielä valita toisin.

Sitä on niin kovin vaikea ymmärtää ulkopuolelta. Mieheni ei ole alkoholisti mutta alkoholin suurkulutus on välillä osa elämäämme. Näin ei ole aina ollut. En mennyt naimisiin tissuttelevan ukon kanssa Vaan 10 vuotta oli eletty suht normaalia arkea. Toki opiskeluaikoina oli molemmat bilettäneet huolella. Se vaihe päättyi minun elämästäni perheen myötä ja sitä uskoo, että niin toisellekin tapahtuisi, mutta ei tapahtunutkaan. 

Mies on tunnollinen työntekijä, usein hyvä isä ja puoliso. On kuukausia jollon meillä on aivan rauhallista ja on kuukausia, kuten kesä, jollon kissanristiäisissä  istutaan huolella. Vielä minä jaksan tätä, mutta jos käyttö lisääntyy, niin en sitten.

ihmettelijöille voisin sanoa, että harva menee naimisiin juopon kanssa vaan tilanteeseen liusutaan pikkihiljaa, vähän samalla tavalla kuin ylipainoa kertyy vuosien saatossa ja jossain vaiheessa huomaa olevansa todella ylipainoinen, ei pikkuisen paksu. Kuitenkin siinä puolison paikalla on sama aviopuoliso jota on rakastanut ja rakastaa. Siksi pettymyksiä saa tulla aika monta ennen kuin saa tarpeekseen. toisen kanssa on koettu paljon hyvää ja kaunista. Elämä alkoholiongelmaisen kanssa ei ole pelkästään kurjaa. Ystäville tilitetään päiväkirjan tavoin usein huonot asiat

Mä uskoin pari kuukautta ja koko suhde jäikin tapailuasteelle. Kai nuo juoppojen vaimot kärsivät jostain läheisriippuvuudesta eivätkä usko, että yksin on parempi kuin huonossa suhteessa.

On myytti, että elämä alkoholistin kanssa olisi kurjaa. Kun toisella on ryyppyputki päällä on kurjaa, mutta on alkoholisteja, jotka ovat kuukausia ja vuosia juomatta. 

Jossain vaiheessa tilanne on liusunut jo niin monta vuotta, että se vieressä kiukutteleva on jo niin kaukana siitä johon rakastuit, että ei ole sama enää.

Tuo on totta, mitä 27 kirjoitti ja mitä 30 kommentoi. Siksi itsellänikin kesti lähteä, ja siksi lähtö monesta kestää liian kauan. Sitä vain yhtenä päivänä huomasi,ettei sitä ihmistä johon rakastui ollut enää olemassa aan tyhjiä lupauksia. 

18v

Minä olen tyytyväinen etten lähtenyt. Mieheni on ollut selvä 6 vuotta ja suhteemme on paras ikinä. Alkoholisti hän on silti aina.

up