Miehen exän häiritsevät soitot

Oletan, että hankalaa tässä on ehkä se, että et oikeasti ole niin tyly, ettetkö voisi jotakin lasten asiaa joskus satunnaisesti hoitaa, mutta pelkäät, että ex vyöryttää isälle kuuluvan vastuun sinulle kokonaan, miltä tämä vähän kuulostaa. Joskus on vaan oltava tiukempi kuin mitä luonnollisesti ja kohteliaisuuden rajoissa voisi olla. Sinuna aloittaisin miehestä ja kertoisin ystävällisesti, mutta napakasti mitä olen huomannut ja mitä pidän kaikkien kannalta hyvänä. Jos se ei auttaisi, kertoisin exälle. Jos sekään ei auttaisi, lopettaisin kertakaikkiaan asioiden hoitelemisen, puhelimeen vastaamisen jne. Hoida joku asia joskus, jos haluat ja itse niin päättät. Minusta on lasten ja isän välien kannaltakin tärkeää, että isä huolehtii lapsistaan, eikä isä voi takaraivossaan ajatella, että joku nainen varmaan jossakin päässä tietää ja toimii.

Siis eihän sinun ole mikään pakko vastata puhelimeen. Jos soittaa tai tekstaa niin laita viesti takaisin, että mies voi hoitaa nuo asiat, että kysyy häneltä. Omat rajat pitäisi osata pitää. 

Se, mikä on myös tosi ärsyttävää on, että tiedän, että miehen ex puhuu musta selän takana aivan varmasti vaikka mitä asiatonta mm. miehen lähisukulaisille. Kääntää nämä asiat ihan omituisesti. Että minä en muka halua toimia yhteistyössä jne., etten vastaa puheluihinsa tosiaan ja en yhtään naisena katso, tuleeko kaikki vaatteet mukaan. Etten ollenkaan välitä. Mikä ei sinänsä ole totta!

Juuri vähän aikaa sitten TAAS piti naisen soitella miehelle jostain vaatteesta, joka oli jäänyt tänne. Miksei voi hoitaa asiaa tekstarilla? Olisi parempi siksikin, että olisi kirjallisessa muodossa ja kun välit ovat tuollaiset kuin ovat...Voisi rauhoittaa tilannetta. Miksi on pakko soittaa? Meneehän se viesti perille tekstarillakin. Mies laittoi viestiä jo, että parempi, että lähettää tekstarin esim. miehen luo jääneistä vaatteista hänelle ja minulle ei tarvitse mitään viestitellä. Uskon, että tuo on hyväksi tosiaan heidän väliensäkin kannalta. Heidän on pakko opetella tapoja tulla toimeen.

Ja siis muuten kyllähän tämä sama nainen oli sitä mieltä, että mun täytyis omien lomieni aikana hoitaa myös miehen lapsia, kun kerran olemme yhdessä! Mies teki kyllä asian aika selväksi silloinkin, että asia ei todellakaan ole näin. Naisella on kädet täynnä työtä kun lapsia tullut uuden kanssa tiheään tahtiin - koko ajan on työntämässä näitä vanhempia lapsia jonnekin hoitoon. Minä en hänen lastenhoitajakseen ole kyllä ajatellut ryhtyä. Oman soppansa on ihan keittänyt tietoisesti, kantakoon vastuun asiasta myös.

Ap

Olen vastannut varmaan puheluhinsa siksi, että olen yksinkertaisesti ollut liian kiltti, ehkä miettinyt, mitä kaikkea p....a musta puhuu ympäriinsä, jos en vastaa puhelimeen. Mutta nyt saa riittää; olen muuten laittanut tuon estonkin puhelimeen, eli hänen puhelunsa eivät enää minulle tule.

Ap

> Olet kuitenkin tehnyt jo alusta alkaen suuren valinnan päättäessäsi jakaa yhdessä miehesi kanssa uusioperheen arkea, eikös?

Olen valinnut miehen, ja olemme valinneet tämän asumismuodon, että mies pitää oman asuntonsa, minulla on oma asuntoni. Emme ole mikään varsinainen uusperhe. Hän voi olla lastensa kanssa joko omalla asunnollaan viikonlopun tai sitten minun luonani. Mies on minunkin lapsilleni äidin miesystävä, kuten sanoin, emme todellakaan ole ryhtyneet mitään kotia leikkimään.

Ja puhelut olisivat tosiaan pitkiä, jos se miehen eksästä olisi kiinni. Aina jos hän ja mieheni eivät saa asioitaan hoidettua sopuisasti, ja vaikka mies lyö luurin kiinni, soittaa minulle. No, nyt se on loppu. Saavat miettiä uusia toimintatapoja. Ja miksi mulla on sellainen tunne, että asiat alkaa hoitumaan heidän välillään paremmin nyt.

Ap

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 10:01"]

Voisihan laittaa viestinkin, että nyt puuttuu ne ja ne vaatteet, ei oo aina pakko soittaa.

Sivumennen sanoen, käsittämätöntä tässä kuviossa on sekin, että lapsilla tuntuu olevan ainoastaan yhdet kappaleet ulkovaatteita. Esim. takkeja tuntuu todellakin olevan vain se yksi, ja jos se vahingossa jää tänne, niin sepäs onkin katastrofi, tai siltä se tuntuu exän juttelemana; sitä joutuu lähteä mies n. 50 km päähän uudestaan kuljettamaan. Joskus on joutunut kaksi kertaa peräkanaa ajamaan tuon välin. Mun mielestä aika kohtuutonta.

Ja tämä nainen saa sisaruksiltaan ja tutuiltaan lapsilleen suunnilleen kaikki vaatteet käytettynä, joten hänen ei tarvi laittaa vaatteisiin juurikaan rahaa (toisin kuin esim. minun, joka en saa vaatteita mistään, joudun kaikki ostamaan itse).

Itse olen kirpparilta saanut lapsille tarvittavat, siistit takit. Molemmilla on 2-3 ulkotakkia.

Ja se takki, mikä tännekin on jäänyt, ei oo mikään "parempi" takki todellakaan ollut. Just sellaisia, mitä oon itse noin vitosella jostain kirpparilta löytänyt.

Mutta täytyy varmaan ostaa heille omat takit tänne, niin ei ainakaan takit tänne sitten enää jää.

Ap

[/quote]

no meillä ei ole kyllä kasvavalla lapsella kuin yksi ns. koulutakki, yksi goretex-ulkoilutakki jne. Eli samanlaista ei ole montaa kappaletta ja ongelmia tulisi jos esim. se ulkoilutakki jäisi jonnekin eikä olisi käytössä yli viikkoon (lapset teillä ilmeisesti joka toinen vkonloppu jos kerran 4 päivää kuukaudessa?).

Aika omituista ja kohtuutonta olisi myös vaatia äitiä hommaamaan varavaatteita, koska osa vaatteista unohtuu teille.

Jos kerran teille unohtuu toistuvasti lasten vaatteita niin eikö olisi jonkinlaisen pohdinnan paikka siinä, miten jatkossa huolehditte ne kaikki vaatteet mukaan? (isä ei ilmeisesti ole ostanut lapsille omaan kotiinsa mitään vaatteita?). Jos lapset ovat liian pieniä huolehtimaan asiasta niin aikuisen on siitä huolehdittava - sekä miehen että sinun, jos kerran se toinen aikuinen saman katon alla olet.

Olen itse lähivanhempi ja etävanhemman luokse unohtuneet vaatteet ovat ongelma, varsinkin jos kyse jostain sellaisesta vaatteesta, jota ei ole montaa kappaletta. Toisekseen meillä on tapaamisia sen verran harvemmin, että vaatteet ehtivät myös käydä äkkiä pieniksi jos lojuvat etävanhemman luona kuukausikaupalla.