Lue keskustelun säännöt.
Muita joilla ei ketään tärkeitä ihmisiä elämässä?
23.06.2014 |
En voi puhua mistään minua vaivaavista asioista kenellekään, koska kukaan ei ole kiinnostunut. Kukaan ei rakasta minua, ei suutele, ei nuku vieressä. Seksiä en voi harrastaa kenenkään kanssa. Ei ole ystäviä joiden kanssa voisin pitää hauskaa. Mietin kuka vaivautuu tulemaan hautajaisiini..voiko niitä edes pitää jos ei ole yhtään vierasta?
Kommentit (14)
Mulla on lapsi ja pari ystävää. Mutta todella usein olen yksin. Nytkin lomalla olen ollut jo useamman päivän yksin ja täysin hiljaa. No, kaupassa sanotaan kiitos ja hei!
Etsiskelen miestä netistä - huonoin tuloksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
P.S. Sukulaisia ei ole tai heitä ei tapaa, ystävät lomailevat, ovat mökillä tai matkoilla tai perheidensä parissa. Minua rajoittaa vähävaraisuus ja varmaan ns. turvaverkkojen puutekin. Ei ole esim. mökkiä eikä matkustelumahdollisuuksia. Keksin kyllä tekemistä ilmankin, mutta aina ei jaksa yksikseen.
Tapaan ystäviä sentään ehkä kerran viikossa, joskus harvemmin, joskus useammin. Mutta ketään läheistä ei ole, paitsi lapsi silloin, kun hän ei ole isänsä luona.
12
Miksi meidänkaltaiset yksinäiset ei ikinä törmää toisiinsa...
Niin, pitäisi olla joku lonely hearts club. Minne se pitäisi perustaa?
12
Miten olet tuossa tilanteessa? Surullista:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miten olen tässä tilanteessa..En ehkä ole kovin hyvä sosiaalisissa tilanteissa ja näin on elämä vaan mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vain lapseni. 1-2 × vuodessa joulu-synttärivieraat: pari sukulaista. Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaisista ei ainakaan tarvitse huolestua. Jotkut ihmiset harrastavat hautajaisia, varsinkin iäkkäämmät. Aina löytyy joku tuntematon, joka tulee toisen tuntemattoman hautajaisiin. Kokemusta on. Jos haluat, voisit itsekin liittyä tähän rinkiin. Jätät yhteystietosi seurakuntaan, että olet vapaaehtoinen hautajaisvieraaksi. Toinen vaihtoehto on vain mennä hautajaisiin ja muistotilaisuuteen. Jos joku jotain kysyy, niin kerrot vain tunteneesi vainajan.
Minulla on vain lapset, joten minulla on joku jota rakastaa, vaikka asunkin yksin. Mutta minulla ei ole ketään joka välittäisi minusta tai voisin tosiaan puhua, ja joka kuuntelisi ja yrittäisi ymmärtää, eikä vain tuomitsisi.
Tiedän kyllä että seksiä olisi tarjolla ainakin neljästä suunnasta jos haluaisin. En kuitenkaan halua, koska minusta ei haluta muuta tai minua ei arvosteta ja rakasteta, mutta seksi kyllä kelpaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös olen ihan yksin. Vanhemmat ja veli asuvat kaukana, ollaan hyvin harvoin yhteydessä. 40 häämöttää, jostain syystä en vaan ikinä onnistu miesten kanssa vaikka ulkonäöllä saan kyllä houkuteltua seksin tarjoajia (joista en ole kiinnostunut).
Vapaaehtoiset hautajaisvieraat..enpä ole kuullutkaan että joku haluaisi mennä ventovieraan monttubileisiin vapaaehtoisesti. Hyvä tietää.
Itse vielä nuori pian 20 vuotta täyttävä, ei ole yhtään ystävää jonka kanssa voisi aikaa viettää tai kertoa murheista. Yritän kyllä vanhoille koulukavereille soitella ja sitten pikaisesti nähdään ja sovitaan että pitää nähdä pian uudestaan. Mutta aina vain minun pitäisi ottaa yhteyttä. Ei se ole reilua. Ja siskolle jos yritä kertoa murheista hän vaan lääntää asiat niin että alkaa omista murheista kertomaan eikä kommentoi mitään omiini. Poikaystävä taas kirmaa ulkona kavereidensa kanssa. Itseäni ei huvita yksin mennä ulos istumaan, joten vietä aikani töissä ja 4 seinän sisällä. Jos poikaystävä kysyy miksi on paha mieli ja sanon koska ei ole kavereita hän ihmettelee miten ennen ku tutustuttiin ei haitannu olla yksin. Joho vaan totean että miten niin ei haitannut oonko mä niin sanonut ? Muut sisarukset pitävät tiukasti yhteyttä, näen vain facebook päivityksistä kun he ovat taas viettäneet kivaa iltaa keskenään. :-(