Kärttyiset keski-ikäiset ja vanhukset: ovatko he olleet aina tuollaisia vai onko kaikki iän syytä?
Ovatko tuollaiset ihmiset itse nuorena ihmetelleet kiukuttelevia mummoja ja pappoja? Isästäni on tullut kuudenkympin kieppeillä aivan sietämätön kaikille tiuskija, jopa tuntemattomat saavat osansa tästä.
Kommentit (8)
Alkaa ottaa päähän, kun ei enää ymmärrä kaikkea. Muistisairaudetkin tekevät kärttyiseksi. Osa on tietty kärttyisiä jo nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Me muutumme kaikki ajan mittaan heidän kaltaisekseen.
Ei kaikki iäkkäämmät ole kärttyisiä.
Kun tiedon ja ymmärryksen määrä kasvaa, kasvaa myös ärtymys. Nuoret on vielä autuaan tietämättömiä.
Jos on vähääkään pitkävihaista tyyppiä niin vihan määrä kasvaa vuosi vuodelta. Vihattavia henkilöitä on niin paljon. Lopulta sitä alkaa heräillä yöllä siihen vitutukseen.
Luultavasti isäsi on masentunut, silloin ihminen on ärtyisä. Myös kipuja voi hänellä olla. Huoli tai pelko sairaudesta, jonka salaa? Alkava muistisairaus alkaa muuttaa luonnetta?
Itse olen 64 enkä vielä kärttyinen, mutta täytyy todeta, että kehon hyvän toimintakyvyn ylläpito vaatii jatkuvia toimia. Myös nivelkipuja yms on enemmän kuin ennen eikä jaksa enää paahtaa koko päivää fyysisiä hommia kuten ennen. Myös jäljellä olevan ajan lyhyys kammottaa, ajatelkaa nelikymppiset, jos teillä olisi laskennallisesti 10-15 v elinaikaa kuten kuusikymppisellä. Kyllä se laittaa miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti isäsi on masentunut, silloin ihminen on ärtyisä. Myös kipuja voi hänellä olla. Huoli tai pelko sairaudesta, jonka salaa? Alkava muistisairaus alkaa muuttaa luonnetta?
Itse olen 64 enkä vielä kärttyinen, mutta täytyy todeta, että kehon hyvän toimintakyvyn ylläpito vaatii jatkuvia toimia. Myös nivelkipuja yms on enemmän kuin ennen eikä jaksa enää paahtaa koko päivää fyysisiä hommia kuten ennen. Myös jäljellä olevan ajan lyhyys kammottaa, ajatelkaa nelikymppiset, jos teillä olisi laskennallisesti 10-15 v elinaikaa kuten kuusikymppisellä. Kyllä se laittaa miettimään.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö aiheuttaa hänellä kyllä näitä mielialan muutoksia, mutta viime aikoina nämä vihanpuuskat ovat olleet paljon rajumpia. Varmasti myös kognitiiviset kyvyt heikkenevät koko ajan. AP
Ollaan viettämässä aikaa kesämökillä isän kanssa, täällä on lisäkseni minun mies, meidän kaksi koiraa ja 2kk ikäinen vauvamme. Tässä muutaman päivän aikana olen pistänyt merkille, ettei isä tosiaan osaa nauttia yhtään vapaa-ajasta tai mistään muustakaan. On ollut sairaseläkkeellä työtapaturman vuoksi yli 10 vuotta, kuitenkin täysin toimintakykyinen ihminen, ei ole liikuntavammaa tms. mikä rajoittaisi tekemisiä. Ei ole toivoakaan, että voitaisiin viettää edes yksi ilta mukavan yhdessäolon merkeissä esimerkiksi grillaten, koska satavarmaa on että isä stressaa joko sitä että kello on liian paljon tai liian vähän, grilli on liian kuuma tai sen lämpiämisessä kestää, ei halua pitää vauvaa sylissä, ei halua silittää koiria vaikka tulevat häntä tervehtimään (vanhoja kilttejä seurakoiria), puheenaiheina lähinnä muiden haukkuminen.
Eniten yllättää se miten vähän ensimmäinen lapsenlapsi kiinnostaa. Kun vauva syntyi, isäni oli onnensa kukkuloilla, mutta lyhyeen loppui sekin kiinnostus. AP
Me muutumme kaikki ajan mittaan heidän kaltaisekseen.