Työttömät haluavat töihin

Mä olen ollut 2v työttömänä. Onneksi tähän tulee muutos. Sain töitä.

On ollut rankkaa ollaa kotona. Olen aina tottunut tekemään töitä ja lusmuilu ei ole kuulunut mun ajatuksiin.

Lukuisia työhakemuksia laitettu. Ei tämä mennyt parin vuoden jakso ole ollut mitään herkkua. EIkä tunnu kivalta, kun joku sanoo et mee töihin. Niin menishän sitä jos töitä olisi.

Onneksi tulee muutos. Tuntui lottovoitolta kuulla, että olen valittu.

No tietenkin! Työttömät haluavat töihin niin paljon, että jos voisivat viedä jonkun nyt työssäolevan työpaikan he tekisivät sen riemusta kiljuen.

Sillä 15 %:lla voi olla joku hyvä syy olla työttömänä. Usein on pieniä lapsia, eli lapsikorotettu työttömyyskorvaus antaa paremman toimeentulon ja jopa elintason, varsinkin elämisen tason kuin matalapalkkaisessa työssä käyminen.

Toinen syy voi varsinkin ikääntyvillä olla terveys ja se, että kokevat tehneensä työtä jo tarpeeksi, jos ovat teini-iässä aloittaneet. Nostetaan tässä sitten eläkeikää, pidetään jo 40 vuotta työtä tehneet edelleen työelämässä (= ikäsyrjittyinä työttöminä) ja jätetään nuoret, työkykyiset ja -haluiset syrjäytymään!

Kannattaa muistaa, miten kysely tehtiin. Työttömän ON PAKKO olla työhaluinen tai koulutushakuinen, muuten katkeaa päiväraha. Ei kannata sanoa, että en halua töitä: tulee karenssi!

AV-mammat jotka kitisette ettei työttömät halua töihin, antakaa työpaikkanne kaikille halukkaille työttömille. He ovat valmiita tekemään töitä kitisemättä.

Olen työtön. Haluan töihin.

Nuo kaksi lausetta menevät kuin kuuroille korville ja ne jotka kuulevat vastaavat että "Eihän se ole kuin mennä vain".

Itse toivon että jokainen saisi kokea tämän työttömyyden sellaisena kuin se nykyään on.

Juuri näin kun 4 sanoo, monet näistä "työtävieroksuvista" ihmisistä eivät ole työkykyisiä, työttömänä ei useinkaan haeta kuitenkaan sairaslomaa, vaan sairastetaan sillä työttömyyskorvauksella, kaikki on laskettava sen mukaan kuinka parhaiten saisi itsensä ja perheensä elätettyä. Kyllä se on erittäin pieni prosentti jotka eivät laiskuuttaan halua töihin, ne esimerkit vaan halutaan nostaa edustamaan koko työttömien ihmisten joukkoa.

Ja toiseksi, suurin osa työttömistä on vähän aikaa työttömänä, en usko että ne työhalut häviää 3kk työttömyysjakson aikana, kun tunnen paljon pitkäaikastyöttömiä jotka tekevät kaikkensa päästäkseen töihin.

Minä olen yksi esimerkki siitä, olen ollut kotona kaksosten kanssa kolme vuotta, ja sitten työttömänä yli kaksi vuotta, olen ollut uupunut pahasti lasten syntymän jälkeen, kaikenlaista fyysistä vaivaa on tullut. Joka päivä hoidan lapseni ja pakolliset kotityöt, ja teen kaikkeni että pääsisin töihin, vaikka en ole todellakaan varma onko minusta siihen. Haluan että tienaisin niin paljon että olisi varaa laittaa lapset päiväkotiin, että oppisivat olemaan ryhmässä ennen kouluun menoa. Haluaisin myös helpottaa sekä omaani että mieheni stressiä taloudellisen tilanteen suhteen, nyt mennään miinuksella koko ajan. Tottakai myös mielekäs työ kiinnostaa myös oman mielenterveyden takia, ja kuten useimmille ihmisille palkan jälkeen tärkein asia on työyhteisö, työkaverit, se että kuuluu johonkin ryhmään.

Haetaan, haetaan ... Juuri tämän päivän postissa tuli tieto hakemuksesta, jossa 3 paikkaan oli tullut 16 hakemusta. Ei valittu, ei edes haastateltu, joskaan minulle ei ole edes kelpoisuutta niihin töihin. Ensi viikolla on sentään tiedossa yksi haastattelu, ja pari hakemusta taas tekeillä syksyllä alkaviin töihin.

Mutta hätäkö tässä, valmiissa maailmassa. Korvauspäiviä riittää vielä pariksi vuodeksi, ja toivottavasti tänäkin kesänä tulee hyvä marjasato. Siellä pääsen yhtä hyville palkoille kuin ulkomaalaiset, vaikka suurimman osan saaliista syön itse enkä myy.