Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua lapsen jännittämiseen / vatsakipuun? Huolestunut äiti kysyy
22.06.2021 |
Herkkä lapsi. Mistä löytää hänelle apua jännittämisen vähentämiseen ja vatsakipuiluun? Joku terapia? Joku hoito, mikä?
Taustaa: Meillä on kohta kuukausi takana lapsen vatsakipuilua. Olemme käyneet useasti lääkärissä ja verikokeilla, pissanäytteillä sekä ultralla on suljettu pois lähtökohtaisesti mahdollisia aiheuttajia.
Kipuilu on ns. Aaltomaista, välillä sattuu, mutta muutoin ei. Syö, juo normaalisti. Leikkii, liikkuu jne. Vatsa toimii normaalisti, ei löysää/ummetusta. Viittaa lääkäreiden mukaan toiminnalliseen vatsakipuun.
No. Tämähän on alkanut jo rajoittaa elämäämme, sillä nykyään vatsakipukohtauksen pelossa lapsi ei haluaisi mennä esimerkiksi päiväkotiin, kylään tms. Varsinkin, jos hänen pitää olla ilman vanhempia.
Ollaan järjestetty paljon vapaata, pidetty pekkasia, palkattomia ja lapsi on ollut välillä etäpäivinä kotonakin. Mutta, ei tämä voi näin jatkua loputtomiin ja koulun alku on edessä kesäloman jälkeen.
Lapsen kipu on todellista, ja lohdutamme/autamme kivun tultaessa. mutta tästä on ehkä jo tullut tai tulossa hankala kierre, mikä pitäisi saada katkaistua, sillä ei meillä ole mahdollisuutta loputtomiin olla vain kotona siksi, että lapsella välillä sattuu mahaan. Välillä vatsaan kertyy ilmaa ja se tietysti kipristää, välillä teemme ns. Pierujumppaa ja se toisinaan helpottaa. Olemme keskustelleet lapsen kanssa hänen muutamasta huolestaan, mutta millään ei ole ollut vaikutusta vatsakipuihin tai jännittämiseen.
Mitä kummaa voin enää kokeilla? Lääkärin suosituksesta karsimme nyt ruokavaliosta pois kaasua muodostavat/huonosti sulavat ainesosat, vaikka ruokavalio on pysynyt samanlaisena koko kevään. Päiväkotia on vielä Tai olisi 10 hoitopäivää, siellä ei voi karsia ruoka-aineita, mutta kotona ja sitten myös lomalla voi.
Akupunktio, vyöhyketerapia, psykologi ? Mihin suunnata tai mitä tehdä? Vertaistukea?
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mm. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi on testattu verikokeilla, ei sen perusteella löydöstä. Pitäisikö vaatia jokin muu koe, onko se sitten tähystys vai mikä?
Minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Ja onko päiväkodissa tai jossakin muualla sattunut jotakin, jos tämä on alkanut näin yhtäkkiä näin voimakkaasti?
Vierailija kirjoitti:
Mm. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi on testattu verikokeilla, ei sen perusteella löydöstä. Pitäisikö vaatia jokin muu koe, onko se sitten tähystys vai mikä?
No mulla löydettiin tähystyksellä, eikä mulla kovin kummoisia oireita ollut. Joskus vatsa kipeä ja hemoglobiini huono. Entä umpisuoli? Mulla puhkesi se ja se aiheutti n 6kk ennen puhkeamista kipua. Pystyykö hyppimään ilman, että sattuu alavatsaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on 7 vuotta, aloittaa koulun syksyllä. Ei tiedossa mitään sattunutta tapahtumaa, mikä selittäisi asiaa. Ainoa muutos, mikä on tiedossa, on koulun alkaminen ja loppuvuonna joulukuussa syntyvä toinen pikkusisarus. Lapsi nukkuu nykyään meidän huoneessa ja hänen kanssaan vietetään aikaa. Vauvan syntymästä on kerrottu huhtikuussa ja on aiemmin toivonut vauvaa sekä oli innoissaan uutisesta.
Äitinä haluaisin uskoa, että kyseessä Ei ole mitään vakavaa, mutta jotenkin tälle olisi saatava selvyys/loppu että kipuilu loppuisi. Esim hoitoon vieminen on pakollista joinakin päivinä, tietysti hänet haetaan pois jos kipu tulee siellä kovana, mutta on muutaman päivän tänä aikana ollut hoidossa ja kertonut sitten illalla, että "minua sattui mahaan nukkarissa, mutta siellä ei saa puhua, enkä halua hoitoon jos kipu tulee taas " :,(
Hän siis kodin ulkopuolella yrittää olla kivun kanssa reipas, mutta sydäntä särkee, että hänellä on kipua ja joutuu kestämään sitä. Siksi pakko löytää jokin keino, millä auttaa. Mutta mikä se keino on :s _ap
En tiedä, onko tästä apua, musta vähän kuulostaisi siltä, että jos vatsakipu on ainakin osittain henkistä laatua, niin kannattaisi ehkä pitää taukoa lääkärillä juoksemisesta kun mitään "oikeaa syytä" ei näytä olevan, ja koittaisit mieluummin auttaa lasta ymmärtämään ja vähän sietämäänkin sitä kipua. Ymmärtääkseni kivun pelko saa sen kivunkin tuntumaan kovemmalta kuin oikeasti onkaan.
Muistan omasta lapsuudestani sellaisen vaiheen, jossa vatsa oli aamuisin päiväkotiin lähtiessä tosi kipeä – oon kova jännittämään uusia asioita ja maha reagoi nyt aikuisenakin siihen herkästi. Lapsena sitä kipua pelkäsi ja halusin jäädä kotiin, mut mua ainakin auttoi ja rauhoitti, kun äiti selitti, ettei se kipu ole vaarallinen ja että se menisi aikanaan ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyppii normaalisti ilman kipua, pelaa pihalla jalkapalloa , hyppii trampalla, juoksee jne. Kipu ei näy tai ole hänen elämässään muuta kuin kohtauksen aikana
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on 7 vuotta, aloittaa koulun syksyllä. Ei tiedossa mitään sattunutta tapahtumaa, mikä selittäisi asiaa. Ainoa muutos, mikä on tiedossa, on koulun alkaminen ja loppuvuonna joulukuussa syntyvä toinen pikkusisarus. Lapsi nukkuu nykyään meidän huoneessa ja hänen kanssaan vietetään aikaa. Vauvan syntymästä on kerrottu huhtikuussa ja on aiemmin toivonut vauvaa sekä oli innoissaan uutisesta.
Äitinä haluaisin uskoa, että kyseessä Ei ole mitään vakavaa, mutta jotenkin tälle olisi saatava selvyys/loppu että kipuilu loppuisi. Esim hoitoon vieminen on pakollista joinakin päivinä, tietysti hänet haetaan pois jos kipu tulee siellä kovana, mutta on muutaman päivän tänä aikana ollut hoidossa ja kertonut sitten illalla, että "minua sattui mahaan nukkarissa, mutta siellä ei saa puhua, enkä halua hoitoon jos kipu tulee taas " :,(
Hän siis kodin ulkopuolella yrittää olla kivun kanssa reipas, mutta sydäntä särkee, että hänellä on kipua ja joutuu kestämään sitä. Siksi pakko löytää jokin keino, millä auttaa. Mutta mikä se keino on :s _ap
No mitä lääkärit ovat sanoneet noiden tutkimusten jälkeen? Onko tulossa uusia tutkimuksia? Ovatko lääkärit ottaneet huomioon mahdollisuuden, että kyse on psyykkisestä oireilusta ja lapsi tarvitsisi sen mukaista hoitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpön löpö provo.
Helle hiostanut tämän tunnetun provoilijan pään kokonaan muusiksi.
Nyt vetää jo lapsetkin provoihinsa, kun parisuhde provot ja erot on loppuun kaluttu.
Hullun on, se joka tuonkin provon tosissaan ottaa.
Tämän provoilijan tunnistaa taatusti aina.
Aina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on 7 vuotta, aloittaa koulun syksyllä. Ei tiedossa mitään sattunutta tapahtumaa, mikä selittäisi asiaa. Ainoa muutos, mikä on tiedossa, on koulun alkaminen ja loppuvuonna joulukuussa syntyvä toinen pikkusisarus. Lapsi nukkuu nykyään meidän huoneessa ja hänen kanssaan vietetään aikaa. Vauvan syntymästä on kerrottu huhtikuussa ja on aiemmin toivonut vauvaa sekä oli innoissaan uutisesta.
Äitinä haluaisin uskoa, että kyseessä Ei ole mitään vakavaa, mutta jotenkin tälle olisi saatava selvyys/loppu että kipuilu loppuisi. Esim hoitoon vieminen on pakollista joinakin päivinä, tietysti hänet haetaan pois jos kipu tulee siellä kovana, mutta on muutaman päivän tänä aikana ollut hoidossa ja kertonut sitten illalla, että "minua sattui mahaan nukkarissa, mutta siellä ei saa puhua, enkä halua hoitoon jos kipu tulee taas " :,(
Hän siis kodin ulkopuolella yrittää olla kivun kanssa reipas, mutta sydäntä särkee, että hänellä on kipua ja joutuu kestämään sitä. Siksi pakko löytää jokin keino, millä auttaa. Mutta mikä se keino on :s _ap
No mitä lääkärit ovat sanoneet noiden tutkimusten jälkeen? Onko tulossa uusia tutkimuksia? Ovatko lääkärit ottaneet huomioon mahdollisuuden, että kyse on psyykkisestä oireilusta ja lapsi tarvitsisi sen mukaista hoitoa?
Lääkärit sanovat, ettei ole syytä epäillä mitään aiheuttajaa, vaan viittaa toiminnalliseen vatsakipuun. On saatu ohjeiksi karsia joitain aineita pois ruokavaliosta ettei ilmaa kertyisi vatsaan ja seurata tilannetta + olla yhteydessä jos tilanne hankaloituu. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olipa taas semmoista sontaa kuin vaan voi olla😤
Et nyt sitten parempaa keksinyt.
Ja toiset uskoo tän skeidan
Voi luoja sentään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoija 11, helle on ilmeisesti sekoittanut sinun pääsi. Hienoa ettet itse ole törmännyt epäselviin vatsakipuihin tai joutunut auttamaan vatsakipuilusta kärsivää läheistä. Minä yritän sentään auttaa lasta, enkä aiemmin ole edes tänne kirjoittanut - ap
Hankala tilanne. Ettei kuitenkin olisi jokin ruoka-aine tuon takana, jos lapsen perusluonne kuitenkin on aktiivinen ja sosiaalinen.
Missä tilanteissa kipu tulee? Kuinka liittyy ruokailuun? Ennen vai jälkeen? Esim nukkariin mennään lounaan jälkeen, onko hänellä ollut kipua juuri nukkarissa ollessa? Onko lapsi aidosti tuskaisen oloinen, ei löydä hyvää asentoa ja vaikertaa, vai mitä kipukohtauksessa tapahtuu?
Ainahan voi hakeutua lapsipsykologin juttusille selvittämään, onko kyseessä jokin tunnepuolen asia.
16, kipua on usein aamulla, illalla ja satunnaisesti päivällä ennen/jälkeen ruokailua. Kipu tulee kaikissa tilanteissa, välillä kesken leikin, autossa istuessa, muutaman kerran on tullut yöllä, joskus syödessä, ohjelmia katsoessa tms. Niissä ei ole mitään logiikkaa.
Alkaa vaikertaa vatsaa, haluaa mennä makoilemaan kyljelleen. Kun kysyy, kuinka kovaa sattuu, niin usein sanoo "vähän" tai vaihtoehtoisesti "keskikovaa". Näiden viikkojen aikana itkun kanssa kipukohtauksia on tainnut olla 6 kpl. Kohtaus kestää muutamasta minuutista puoleen tuntiin, usein kuitenkin alle 10 minuuttia-ap
Mulla on lapsena ollu samanlaista. Yhessä vaiheessa nukkumaan menokin jotenki jännitti ja aina iltaisin alko sattua mahaan. Pari kertaa kun minua oltiin viemässä kavereille, en uskaltanukkaan maha kivun takia jäädä. Muistaakseni "oireilu" alkoi joskus 1-2 luokalla. Ei mua ikinä missään lääkärissä sen takia käytetty, koska kipu meni aina ohi yhtä nopeasti kun tulikin.
Oon nyt 20 enkä vieläkään oikeen keksi tälle mitään syytä. Varmaan jotai ahdistuksen ja stressivatsan tapaista.
Ja kärsin edelleen samalaisesta. Jos vaikka kaveri soittaa ja pyytää näkemään iskee heti vatsakipu.
Itseäni on auttanut se että jos jotain jännittåvää on tulossa niin en syö. Koska jossen ole syönyt niin ei voi tulla huono-olokaan. Toki lasta tuskin voi jättää ruokkimatta tämän takia mutta itseä auttnut tämä ennekointi.
Verensokeri varmaan myös katsottu labroissa? Tavallaan vähän kaukaa haettua, että johtuisi siitä, koska vatsakipu ei ole yleinen korkean verensokerin oire, mutta minulla se oli lapsena (joskus harvoin nykyäänkin). Kuulosti siis jotenkin todella tutulta tuo oireilu ja minulla lopulta syy oli diabetes. Mutta heti samaan hengenvetoon toistan, että ei ole tyypillinen diabeteksen oire, joten en vielä huolestuisi. Mutta ehkä jos tätä ei ole katsottu ja jos muista syistä veri- tai virtsakokeita otetaan, niin pyytäisin tarkistamaan samalla (tai jos nyt mietit tyypillisempiä oireita ja tajuat että niitä on ollut viime aikoina niin sitten heti kokeisiin: lisääntynyt juominen ja virtsaaminen tai laihtuminen (toki nyt helteellä toivottavasti onkin juonut tavallista enemmän, mutta jos jo ennen näitä kelejä)).
Muita mitä tulee mieleen, niin juurikin eri ruoka-aineallergiat/-yliherkkyydet, eli niitä toki kokeilisin. Käsittääkseni keliakia yleensä näkyy verikokeissa jollain tasolla, eli tähystykseen harvoin pistetään, jollei veriarvot siihen viittaa. Toki ehkä muista syistä voidaan tähystää, mutta ensin sulkisin pois muut asiat, koska tähystys ei ole miellyttävä kokemus.
Hyvin mahdollisena pidän kuitenkin myös ihan vaan jännittämistä. Siihen ei varmaan muu auta, kuin totuttaminen niihin tilanteisiin, jotka jännittää. Jos mahdollista, niin alottaa helpommista tilanteista ja pikkuhiljaa sitten niitä hankalampia mukaan.
Ap vielä lisää. Lapsi siis nauttii tai ainakin aiemmin on halunnut kyläillä ja touhuta paljon, on tosi sosiaalinen ja viihtyy paljon läheisten kanssa. Tämä kaikki alkoi ihan yht äkkiä toukokuun loppupuolella.
Ensin vatsakipuilu ja nyt, kun kipuilua on ikäänkuin aaltomaisesti jatkunut usean viikon, niin hän itsekin on alkanut pelätä kohtauksia. On siinä mielessä herkkä, että pohtii asioita paljon, lämpenee hitaasti uusille jutuille jne.
Kesähoito on samassa tilassa kuin eskari ja samat aikuiset sekä lapset siellä. On viihtynyt hoidossa aiemmin, nyt sanoo, että haluaa mennä mutta ei voi, jos vatsaan sattuu. Hoidossa on kavereita ja jää yhden parhaan kaverin kanssa samaan aikaan kesälomalle.
Hän siis yht äkkiä alkaa aina valittaa vatsaa, ja siinä kyllä tuntee itsensä avuttomaksi. Aamulla vaikka sanoi että vatsaan sattuu, ei hoitoon. :(