Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia kasvattaa lapsensa uusavuttomaksi?
13.06.2014 |
Otsikko on ehkä hieman provosoiva, mutta kiinnostaa tietää, onko täällä äitejä, jotka eivät vaadi 17-vuotiailta pojiltaan (miksei tytöiltä myöskään) MITÄÄN? Siis kotona asuvan 17-vuotiaan ei tarvitse tehdä mitään kotitöitä, edes siivota omia jälkiään?
Veljenvaimoni mesosi eilen suureen ääneen kahvipöydässä miten heidän poikansa on niin helppo ja nöyrä, eikä koskaan vaadi mitään. Hänen ei tarvitse tehdä kotona äidin mukaan "mitään" eli on yöt koneella ja nyt lomalla ainakin ilmeisesti nukkuu päivät. Opiskelee amiksessa, ja läpäisi nipin napin peruskoulun. Äitinsä korjaa astiat pöydästä ja kerää pojan jättämät vaatteet lattialta jne. Tekee siis kaiken pojan puolesta, koska ei kuulemma "jaksa tapella" ja haluaa tehdä kaiken omalla tavallaan, koska se on ainoa oikea tapa. Haluaa myös määrätä miehensä, eli veljeni, puolesta. Omin sanoin veljeni vaimo sanoi "pääsevänsä helpommalla" kun tekee kaiken itse, kun haluaa siis itse "määrätä".
En ollut uskoa korviani :D meillä jo eskari-ikäinen osaa nostaa astiat tiskipöydälle ja laittaa pyykit pyykkikoriin. Välillä väsyn kehoituksiin lelujen keräämisestä ym, mutta olen pitänyt tätä aivan normaalina kasvatuksena. Kun yritin sanoa veljeni vaimolle omaa mielipidettäni, hän kirjaimellisesti huusi kahvipöydässä, että hän päättää miten asiat hoidetaan, eikä häntä kiinnosta mikä pojan tulevaisuus on, on kuulemma siitä kiinni paljon, millaisen "kotkan" poika itselleen löytää. Tässä vaiheessa veljeni poistui kahvipöydästä, koska ilmeisesti närkästyi mun kommentista, että en ymmärrä heidän touhua ja haluan kasvattaa lapsistani omatoimisia.
Oikeasti, onko mulla vikaa päässä, vai onko tämmöinen meininki ihan normaalia :) ?
Kommentit (8)
Eiköhän tuo huutaminen ja pöydästä poistuminen tarkoittanut molempien vanhempien osalta, että tietävät tekevänsä väärin mutta yrittävät vielä löytää sille oikeutuksia. Ei aikuinen ihminen oikeasti ajattele, että 17-vuotiasta pitää palvella. Tosin sen verran oudosta asiasta on kyse, että olisit voinut vain todeta, että itse et noin toimisi mutta heillä on oikeus tehdä teininsä kanssa, mitä itse haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän kasvattavat oikein "kultakimpaletta" jonkun naisen löydettäväksi, heh. Onko poika perheen ainokainen?
On tuo yleistynyt. Valitettavasti. Täsä jokin aika sitten keskustelin erään perhetyöntekijän kanssa, joka työskentelee lastensuojelulaitoksessa.
Hän kanssaan jutelimme mm siitä miten nykynuoret ova valtaosin avuttomia. Oli kyse siivouksesta, ruoanlaitosta, pyykeistä.
Laitoksissa on varsin yleistä nykyään, että pitävät nuorille kursseja ihan perusasioista. Jotta heillä olisi jonkilainen pohja, kun lähtevät omilleen.
En voi olla mainitsematta, että koin tyytyväisyyttä ja onnistumista huoltajana, kun oma lapseni sai kiitosta siitä miten on homma hanskassa. Puutteita toki on, mutta hyvä pohja verrattuna moneen muuhun.
Äitini ei myöskää vaatinut ja jaksanut tapella. Marttyyrinä keräili toisten sotkuja.
Meillä oli sotkuinen ja ahdas koti. Heti, kun kykenin aloin siivota. Varsinkin, kun olin yksin kotona tein isoja siivouksia ja järjestelin huonekaluja, kun muuten en kehdannut kavereita päästää meille.
Veljeni ei tehnyt mitään eikä osaa nyt yli 30- vuotiaanakaan mitään kotitöitä. Pikkuveljeni oli samaa maata minun kanssa ja halusi myös itse siistiä kotia joten pienestä asti opetteli itse tekemään.
Pikkusiskoni ei osannut edes uunissa laittaa ranskalaisia, mutta oman itsenäistymisen myötä muuttui tosi hyväksi kokiksi ja leipuriksi.
Aika hyvin, että 4:stä passatusta 3 selviää ihan hyvin kotihommista
Eihän tuo mikään uusi juttu ole. Itse muutin kotoa pois 80-luvun alussa enkä osannut tehdä yhtään mitään kotitöitä. Kotona ei saanut - eikä sitten huvittanutkaan - tehdä mitään, sillä kaikkeen oli vain yksi ainoa oikea tapa tehdä oikein. Jos äiti ei vahdannut vieressä, hän jälkeenpäin tenttasi tarkkaan, miten olin tehnyt. Auta armias, jos vastasin väärin eli olinkin aloittanut imuroinnin väärästä huoneesta tai tiskannut lautaset ennen laseja. Siperia opettaa ja ihan hyvin olen kaiken oppinut. Omat pojat olen kasvattanut ihan eri tavalla, mutta selvästi toinen on luonteeltaan siistimpi kuin toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät nuo mitään kauheasti taitoa vaativia asioita ole, joten kyllä ne oppii sitten, kun on muuttanut omilleenkin. On ihan peheen sisäinen asia, miten mikäkin asia hoidetaan.
Minut on kasvatettu noin. Ei ole oikeasta annettu tehdä mitään, en ole saanut edes leipää voidella koulurepun pakkaamisesta puhumattakaan. Äitini määräsi kaikesta ja määrää edelleen veljieni talouksissa. Olemme siis aikamoisella törmäyskurssilla kun äitini yrittää tulla kotiimme tekemään omia juttujaan ja tonkimaan paikkoja. Hän myös järkyttyy, kun 2- ja 5- vuotiaat poikamme syövät itse, auttavat ruoanlaitossa ja heitä kannustetaan omatoimisuuteen. Haluan, että he oppivat itsenäisiksi, jotta pärjäävät elämässä ilman äidin jokapäiväistä apua.
Tietenkin semmoinen lapsi on "helppo ja nöyrä", jolta ei koskaan vaadita yhtään mitään.
Eikä poikalasten tietenkään mitään tarvitse tehdä ja osata, jos niillä on äiti! Ottakoon vaimon sitten, kun äiti ei ole enää palvelemassa. En ollenkaan panisi pahakseni vaikka tyttäreni olisi lesbo, jos joutuisi mieheksi ottamaan jonkun tuollaisen nössykän. Ei sillä, että tyttäreni samassa merkityksessä vaimoa tarvitsisi kuin aloittajan mainitsema 17-vuotias.
Ehkä joillakin mammoilla lapset on tapa 'olla olemassa' ja päteä, eli äiti tekee itsensä lapselleen korvaamattomaksi taatakseen lapsen rakkauden. Tai no, ainakin riippuvuuden äidistään, jotta lapsi ei jättäisi äitiään.