Tunnetko yhtään naista, joka katuu avioeroaan?

Tunnen.

Useita.

Kyllä.

Jep.

Itseni.

Yhden, eli itseni.

Onko kukaan katunut sitten vielä palannut yhteen exänsä kanssa? Vai onko se sitten myöhäistä kun on kerrran erottu.

Aika moni nainen katuu eroaan jossain vaiheessa, mutta ei se silti tarkoita etteikö ero olisi ollut oikea ratkaisu. Se on vaan ihmiselle ominaista kyseenalaistaa omia päätöksiään.

Hip hei hurraa...lähdetään baariin pitämään kivaa. Pari sidukkaa niin jo itkeään menetyn miehen perään, kun ei seuraavakaan, eikä sitäkään seuraava jne ollut se satujen prinssi.

Erosimme 14:n yhteisen vuoden jälkeen. Olimme avoliitossa , ei lapsia. Palasimme yhteen vuoden eron jälkeen ja saimme lapsenkin. En ole katunut vuoden eroa koska sinä aikana moni asia selkiintyi.

Miksi te sitten kadutte eroa? Taloudellisten asioiden takiako? Eikö teitä tee onnelliseksi se, että saatte nyt elää elämää vapaasti ja olla juuri sellaisia kuin olette, ilman, että joku rajoittaa teitä. Itselläkin nämä eroaminen käy välillä mielessä, vaikka periaatteessa menee ihan ok. Välillä tulee vain niin suuri tuskastuminen, kun tuntuu, että eletään liikaa miehen ehdoilla tietyissä asioissa.

Minä kadun.

Nuorena kaikki oli niin mustavalkoista.
Nykyisen käsitykseni mukaan hitaiden tanssiminen ja humalassa lääppiminen ei olisi niin pahaa pettämistä, että sen vuoksi erota pitäisi.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 12:52"]

Miksi te sitten kadutte eroa? Taloudellisten asioiden takiako? Eikö teitä tee onnelliseksi se, että saatte nyt elää elämää vapaasti ja olla juuri sellaisia kuin olette, ilman, että joku rajoittaa teitä. Itselläkin nämä eroaminen käy välillä mielessä, vaikka periaatteessa menee ihan ok. Välillä tulee vain niin suuri tuskastuminen, kun tuntuu, että eletään liikaa miehen ehdoilla tietyissä asioissa.

[/quote]

Ihan itsenäinen aikuinen olen avioliitossakin, joka tekee omia arvioita, valintoja ja päätöksiä omassa elämässään. Suhteessakin voi kehitttä itseään ja tehdä itselleen hyvää. Tämän, kun ymmärsin onnistui yhteenpaluu sen rakkaan puolison kanssa.

Ei se ihan niin mene, että avioliitossa voi tehdä omia valintoja ja päätöksiä itsenäisesti. Esimerkiksi asumiseen liittyvät päätökset on ihan pakko tehdä yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 14:27"]

Ei se ihan niin mene, että avioliitossa voi tehdä omia valintoja ja päätöksiä itsenäisesti. Esimerkiksi asumiseen liittyvät päätökset on ihan pakko tehdä yhdessä.

[/quote]

Perustele?! Kyllä minä ostin nykyisen asuntomme ja sanoin miehelle, että hän joko muuttaa kanssani tai sitten ei.

Meinaatko, että voisin vaikka myydä puolet tästä kämpästä? Kyllä se vaan eron vaatii, jos haluan omat rahani tästä ja muuttaa muualle.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 14:46"]

Meinaatko, että voisin vaikka myydä puolet tästä kämpästä? Kyllä se vaan eron vaatii, jos haluan omat rahani tästä ja muuttaa muualle.

[/quote]

Miksi myisin puolet omasta asunnostani. Kyllä minä olen säilyttänyt taloudellisen itsenäisyyteni, vaikka naimissa olenkin. Kautta aikojen miehetkin ovat niin toimineet.

En tunne.

Omassa tuttavapiirissäni kaikki hetken aikaa erossa olleet (myös me) ovat palanneet yhteen ja loput eivät ole edes koe-eronneet.

Ei se vaihtamalla parane eikä kummemmaksi muutu, kun alunperin valitsee hyvän tyypin.  Ja kun aviokriisistä on selvitty, on aika helskutan helpottavaa tietää, että vanhenee ja elelee vaihtelevan onnellisena yhdessä ever after.

Ei kyllä tuu yhtään tuollaista mieleen.

Itsekään en kadu pätkääkään eroa.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 14:46"]

Meinaatko, että voisin vaikka myydä puolet tästä kämpästä? Kyllä se vaan eron vaatii, jos haluan omat rahani tästä ja muuttaa muualle.

[/quote]

Miksi myisit, jos et ole mihinkään muuttamassa. ;-) Voit toki päättää myytkö oman asuutesi ja muuttaa muualle. Ei se auttamatta eroa vaadi, mutta jos mies päättää olla muuttamatta mukanasi niin erohan se sitten on.

Seuraava ansa...