Onko narsistin toiminta tarkoituksellista? Vai naksahtaako niillä muuten vain?

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mitä narskulta olen ns. anteeksipyyntönä kuullut vuosien jälkeen oli että "joo käyttäydyinhän mä sua kohtaan tosi paskamaisesti"

Ei oo narsku. Narskut ei pyytele tolla lailla anteeksi. 4,5 narskun kanssa olleena tiedän. 21 vuotta kulunut, eikä mitään ole pyydellyt keneltäkään anteeksi. Ei velkojaan, ei väkivaltaansa, ei ohareitaan, ei huijauksiaan.

Mitä väliä? Pahaa tekee kuitenkin, eikä korjaa tekojaan tai pyytele anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin naksahtaa? Ei niillä ole mikään naksahtanut. Kyllä ne juonii, järjestelee ja rikkoo lakia ihan tietoisesti ja tuhoaa ihmisten elämiä. Se on tarkkaa ja systemaattista puuhaa eikä mitään naksahtamista. Ne hallitsevat isoja joukkoja ihmisiä, valheita, petoksia ja sosiaalisia kuvioita. Ei ne mitään sekopäitä ole vaan läpeensä pahoja saalistajia.

Kyllä naksahtaa. Isäni on väkivaltainen narsisti ja sillä nimenomaan naksahti, siis ihan pienestä asiasta sai hirveät raivarit ja hakkasi/pahoinpiteli sitten viattoman. Niin lapset, puolison, sukulaiset, tuttavat. Kaikki pelkäsi sitä ja yritti käyttäytyä niin ettei sillä kilahda, mutta kilahti silti. Arvaamatta ja pyytämättä. Osa noista on tosi vaarallisia.

Mutta tekeehän narsistit pahojaan kilahdusten välissäkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mitä narskulta olen ns. anteeksipyyntönä kuullut vuosien jälkeen oli että "joo käyttäydyinhän mä sua kohtaan tosi paskamaisesti"

Ei oo narsku. Narskut ei pyytele tolla lailla anteeksi. 4,5 narskun kanssa olleena tiedän. 21 vuotta kulunut, eikä mitään ole pyydellyt keneltäkään anteeksi. Ei velkojaan, ei väkivaltaansa, ei ohareitaan, ei huijauksiaan.

Minun eksäni oli vahvasti narsistinen, ei varmaan diagnoosia olisi saanut.

Avioliittomme päättyi hänen pettämiseen. Ei koskaan pyytänyt anteeksi. Parasta, mihin hän kykeni, oli sanoa, ettei halunnut loukata minua.

Ja voi sitä loukkausten määrää vuosien varrella... moni muu oli isompi loukkaus kuin tämä viimeinen niitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin naksahtaa? Ei niillä ole mikään naksahtanut. Kyllä ne juonii, järjestelee ja rikkoo lakia ihan tietoisesti ja tuhoaa ihmisten elämiä. Se on tarkkaa ja systemaattista puuhaa eikä mitään naksahtamista. Ne hallitsevat isoja joukkoja ihmisiä, valheita, petoksia ja sosiaalisia kuvioita. Ei ne mitään sekopäitä ole vaan läpeensä pahoja saalistajia.

Kuulostaa ihan joltain Jokerilta tai vastaavalta superrikolliselta.

Jokeri oli kiva näihin verrattuna. Narsisti voi ensi esittää ystävää, jotta pääsee lähelle. Väkivallalle on ominaista yllätyksellisyys. Ne voi valmistella tekoja pitkään. Kukaan kohdalle osunut ei epäile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin naksahtaa? Ei niillä ole mikään naksahtanut. Kyllä ne juonii, järjestelee ja rikkoo lakia ihan tietoisesti ja tuhoaa ihmisten elämiä. Se on tarkkaa ja systemaattista puuhaa eikä mitään naksahtamista. Ne hallitsevat isoja joukkoja ihmisiä, valheita, petoksia ja sosiaalisia kuvioita. Ei ne mitään sekopäitä ole vaan läpeensä pahoja saalistajia.

Kyllä naksahtaa. Isäni on väkivaltainen narsisti ja sillä nimenomaan naksahti, siis ihan pienestä asiasta sai hirveät raivarit ja hakkasi/pahoinpiteli sitten viattoman. Niin lapset, puolison, sukulaiset, tuttavat. Kaikki pelkäsi sitä ja yritti käyttäytyä niin ettei sillä kilahda, mutta kilahti silti. Arvaamatta ja pyytämättä. Osa noista on tosi vaarallisia.

Mutta tekeehän narsistit pahojaan kilahdusten välissäkin?

Joo todellakin. Ja se on hyvin systemaattista. Jos narsisti päättää tuhota jonkun, vaikka oman lapsensa (jota se ei rakasta tippakaan) tai vaikka naapurin, niin se käyttää paljon aikaa ilkeilyn suunnitteluun ja toteutukseen. Mutta sitten LISÄKSI tulee näitä kilahduksia. Mun isä käy välillä tuntemattomienkin päälle, jos näkee vaikka että joku kävelee päin punaisia. Se kokee että sillä on siihen ylempiarvoisena suorastaan oikeus ja velvollisuus.

Joudun itsekin asumaan monen sadan km päässä turvassa, omista vanhemmistani.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että se on niin tietoista kuin yleisesti luullaan. Kysehän on persoonallisuushäiriöstä - onko esim. epävakaa tarkoituksella epävakaa tai kuuleeko skitsofreenikko tarkoituksella harhoja?

Narsistin minäkäsitys ja itsetunto on vääristyneesti rakentunut ja narsisti tuntee pohjimmiltaan itsensä niin huonoksi, että hänen on turvauduttava defensseihin eli toisten alentamiseen torjuakseen itseensä kohdistuvat huonommuudentunteet. Tätähän esiintyy jossain määrin ihan kaikilla ihmisillä, mutta narsisteilla se menee vain paljon pidemmälle. Mutta en tosiaan usko, että narsisti tarkoituksellisesti haluaa muille pahaa tai suunnittelee miten voisi satuttaa muita parhaiten, narsisti vain päätyy satuttamaan muita suojellessaan itseään ja ollessaan kyvytön empatiaan muita kohtaan kun on niin syvällä omien päänsisäisten ristiriitojen kanssa taistelussa.

Itsekin ajattelen että se voisi olla näin.

Sitten on lisäksi niitä joilla on psykopaattisia taipumuksia ja he ovat niitä jotka ihan tietoisesti satuttaa muita ja tekee sen vain omaksi ilokseen.

Muuttumista narsisti ei ole edes ajatellut sillä täydellisen ihmisen ei tarvitse muuttua.

Voi myös lähettää viestejä ja sanomisia toisten kautta. Perheessä voidaan laittaa sisarukset viestinvälittäjiksi toisilleen. Pahimmat käyttävät lapsiaan Jobin postin välittämisessä.

Hooveroija ei usko sitä, että ”kohde” ei halua kortteja, kirjeitä, lahjoja, puheluita, sähköposteja; hän lähettää niitä kielloista huolimatta. "Se on nääs muiden homma totella sääntöjä, kieltoja ja lakeja".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mitä narskulta olen ns. anteeksipyyntönä kuullut vuosien jälkeen oli että "joo käyttäydyinhän mä sua kohtaan tosi paskamaisesti"

Oho. Minä vasta odottelen tuota. Luultavasti vanhempani kyllä kupsahtavat ennen sitä.

Nyt olen ollut pitkään heistä irti ja sain tuossa hooverointi-viestin. Arvaatteko jo? Äidilläni likasankot vähissä. Ehtisin vielä kuulla ennen hänen kuolemaansa millainen pettymys, luuseri ja häpeätahra olen. Kiittämätön ja hemmoteltu. Menneisyytenikin hän tietää minua paremmin.

Joo. Olkaa oikeasti kiitollisia te, jotka saitte ne tolkut, välittävät vanhemmat.

Kaikilla niitä ei ole. Ja ne tosiaan myrkyttävät elämääsi silloinkin kun olet katkaissut välit.

Itsellä sama. Äitini on viime vuodet jaksanut hiljalleen kertoa siitä mikä pettymys me lapset olemme olleet kun pilattiin hänen elämä.

Viimeksi päästiin siihen kun hän ”tuli avioliitossa vahingossa raskaaksi…siis haloo …meni naimisiin ja ”vahinkoraskauksia kolme…”

Ja kuinka hänen elämä meni pilalle …

Ihan kun en tätä olisi tiennyt. Jaksoi muistuttaa meille lapsille ja itse muistan jo 3-vuotiaana kun tämän saagan.

Toinen juttu oli … kun isänne kuolee … jne

Löin luurin korvaan. Ei kiitos enää.

Äitini tapauksessa nämä jutut on kyllä täysin suunniteltu ja hän oikein odottaa että pääsee tämän kertomaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä? Pahaa tekee kuitenkin, eikä korjaa tekojaan tai pyytele anteeksi.

Eivät osaa pyytää anteeksi kun omasta mielestä eivät tee mitään väärin.

Eli en ole narsku, jos tunnen jälkeenpäin häpeää ja muita anteeksipyynnön tuntemuksia impulsiivisten tempausteni jälkeen, jotka on seuranneet siitä kun minua on arvosteltu tai herkkiä kohtiani tökitty. Tämä on hyvä tietää.

Vierailija kirjoitti:

Eli en ole narsku, jos tunnen jälkeenpäin häpeää ja muita anteeksipyynnön tuntemuksia impulsiivisten tempausteni jälkeen, jotka on seuranneet siitä kun minua on arvosteltu tai herkkiä kohtiani tökitty. Tämä on hyvä tietää.

Juuri näin.

Sellaista kyökkipsykologiaa tänään. Kyseessä on persoonallisuushäiriö, ei silloin suunnitella omaa käyttäytymistään vaan ne luontaiset käyttäytymismallit on vinoutuneet. Aika moni narsisteista huuteleva unohtaa että monet kyseisen häiriön oireet voi olla merkkejä muistakin ongelmista kuten epävakaasta- tai epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli en ole narsku, jos tunnen jälkeenpäin häpeää ja muita anteeksipyynnön tuntemuksia impulsiivisten tempausteni jälkeen, jotka on seuranneet siitä kun minua on arvosteltu tai herkkiä kohtiani tökitty. Tämä on hyvä tietää.

Juuri näin.

Jatkan vielä: me kaikki olemme janalla. Voit kuitenkin olla lähempänä diagnoosipistettä kuin moni muu. Hyvä uutinen on, että siitä voi parantua. Lue Paula Salomaa narsismin tiedostaminen.

Eikö narsisti pyydä ikinä mitään anteeksi?

Miten ne sitten saa ketään koukkuun? Tarkoitin että ekat kuukaudet esittää mukavaa ja sitten kun uhri on tarpeeksi rakastunut niin aloitetaan. Jotenkin ei täsmää. Siis se että tuolla tavalla on saanut uhrinsa koukkuun. Miten ne ekat kunnon kilarit hoidetaan?

Tuskin niin että narsku sekoaa päästään ja tilanne painetaan villasella ja jatketaan kunnes taas...

Normaali ihminen joka joutuu tuollaisen kohteeksi vaatii ainakin alussa selitystä. Tuskin siinä kohtaa kukaan vielä nielee että syy se että uhri olisi ku#ipää. Eikö olisi luontevampaa että narsku aluksi pyytelee sekoamisiaan anteeksi? Tarkoitti sitä tai ei mutta jotenkinhan alussa näin on toimitettava että uhri saadaan koukkuun?

Huomaa sitten että uhri sietää ja sietää niin ajan kanssa ei enää ole tarvetta pyydellä anteeksi ja voi alkaa polkea uhrin itsetuntoa maan rakoon kun huomaa että siihen on mahdollisuus.

Noilla anteeksipyynnöillähän sen uhrin helpoiten saa koukkuun. Sitten ollaan taas niin ihanaa että. Tätä jatketaan väsytystaktiikalla kunnes ollaan siinä pisteessä että uhrin itsetunto alkaa olla mennyt. Sitten ei enää tarvitse pyytää anteeksi ja voi kunnolla alkaa käydä uhrin psyykeen kimppuun.

Ymmärsikö kukaan pointtia?

Ne kokee valtavaa sadistista nautintoa kun saavat uhrin hämmennyksen ja ahdistuksen valtaan.

Varmaan lähtökohtaisesti tiedostamatonta enimmäkseen, kuten monet eri persoonallisuushäiriöiden käyttäytymismallit. Ihmisen on vaikeaa tiedostaa ja vapautua niistä. Lisäksi se edellyttäisi nöyryyttä ja oman heikkouden ja viallisuuden tunnustamista, mikä lienee erityisen vaikeaa narsistisesti persoonallisuushäiriöiselle.

Vierailija kirjoitti:

Eikö narsisti pyydä ikinä mitään anteeksi?

Miten ne sitten saa ketään koukkuun? Tarkoitin että ekat kuukaudet esittää mukavaa ja sitten kun uhri on tarpeeksi rakastunut niin aloitetaan. Jotenkin ei täsmää. Siis se että tuolla tavalla on saanut uhrinsa koukkuun. Miten ne ekat kunnon kilarit hoidetaan?

Tuskin niin että narsku sekoaa päästään ja tilanne painetaan villasella ja jatketaan kunnes taas...

Normaali ihminen joka joutuu tuollaisen kohteeksi vaatii ainakin alussa selitystä. Tuskin siinä kohtaa kukaan vielä nielee että syy se että uhri olisi ku#ipää. Eikö olisi luontevampaa että narsku aluksi pyytelee sekoamisiaan anteeksi? Tarkoitti sitä tai ei mutta jotenkinhan alussa näin on toimitettava että uhri saadaan koukkuun?

Huomaa sitten että uhri sietää ja sietää niin ajan kanssa ei enää ole tarvetta pyydellä anteeksi ja voi alkaa polkea uhrin itsetuntoa maan rakoon kun huomaa että siihen on mahdollisuus.

Noilla anteeksipyynnöillähän sen uhrin helpoiten saa koukkuun. Sitten ollaan taas niin ihanaa että. Tätä jatketaan väsytystaktiikalla kunnes ollaan siinä pisteessä että uhrin itsetunto alkaa olla mennyt. Sitten ei enää tarvitse pyytää anteeksi ja voi kunnolla alkaa käydä uhrin psyykeen kimppuun.

Ymmärsikö kukaan pointtia?

Joo, no, olen elänyt väkivaltaisen lapsuuden, toistanut sitä omissa parisuhteissa ja ystävyyssuhteissa eikä multa ole kukaan koskaan pyytänyt anteeksi. En ole sellaista osannut odottaa tai vaatia enkä osaa vieläkään. Mitä terveempi ihminen sitä kautta, että mitä parempaan kohteluun on tottunut niin sitä todennäköisemmin lähtee aikaisemmin. Me, jotka ollaan totuttu huonoon kohteluun, saatetaan havahtua vasta ensimmäiseen lyöntiin. Kaikki eivät siihenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö narsisti pyydä ikinä mitään anteeksi?

Miten ne sitten saa ketään koukkuun? Tarkoitin että ekat kuukaudet esittää mukavaa ja sitten kun uhri on tarpeeksi rakastunut niin aloitetaan. Jotenkin ei täsmää. Siis se että tuolla tavalla on saanut uhrinsa koukkuun. Miten ne ekat kunnon kilarit hoidetaan?

Tuskin niin että narsku sekoaa päästään ja tilanne painetaan villasella ja jatketaan kunnes taas...

Normaali ihminen joka joutuu tuollaisen kohteeksi vaatii ainakin alussa selitystä. Tuskin siinä kohtaa kukaan vielä nielee että syy se että uhri olisi ku#ipää. Eikö olisi luontevampaa että narsku aluksi pyytelee sekoamisiaan anteeksi? Tarkoitti sitä tai ei mutta jotenkinhan alussa näin on toimitettava että uhri saadaan koukkuun?

Huomaa sitten että uhri sietää ja sietää niin ajan kanssa ei enää ole tarvetta pyydellä anteeksi ja voi alkaa polkea uhrin itsetuntoa maan rakoon kun huomaa että siihen on mahdollisuus.

Noilla anteeksipyynnöillähän sen uhrin helpoiten saa koukkuun. Sitten ollaan taas niin ihanaa että. Tätä jatketaan väsytystaktiikalla kunnes ollaan siinä pisteessä että uhrin itsetunto alkaa olla mennyt. Sitten ei enää tarvitse pyytää anteeksi ja voi kunnolla alkaa käydä uhrin psyykeen kimppuun.

Ymmärsikö kukaan pointtia?

Joo, no, olen elänyt väkivaltaisen lapsuuden, toistanut sitä omissa parisuhteissa ja ystävyyssuhteissa eikä multa ole kukaan koskaan pyytänyt anteeksi. En ole sellaista osannut odottaa tai vaatia enkä osaa vieläkään. Mitä terveempi ihminen sitä kautta, että mitä parempaan kohteluun on tottunut niin sitä todennäköisemmin lähtee aikaisemmin. Me, jotka ollaan totuttu huonoon kohteluun, saatetaan havahtua vasta ensimmäiseen lyöntiin. Kaikki eivät siihenkään.

Minä taas en saanut turpiin kuin henkisesti eikä mies pesunkestävä narsisti ollut. Hän riitojen jälkeen otti halaukseen, ja tulkitsin sen anteeksipyynnöksi. En tiedä, oliko hän pahoillaan ja halasiko hän muuten vain.

En edes osannut odottaa mitään sanallista anteeksipyyntöä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö narsisti pyydä ikinä mitään anteeksi?

Miten ne sitten saa ketään koukkuun? Tarkoitin että ekat kuukaudet esittää mukavaa ja sitten kun uhri on tarpeeksi rakastunut niin aloitetaan. Jotenkin ei täsmää. Siis se että tuolla tavalla on saanut uhrinsa koukkuun. Miten ne ekat kunnon kilarit hoidetaan?

Tuskin niin että narsku sekoaa päästään ja tilanne painetaan villasella ja jatketaan kunnes taas...

Normaali ihminen joka joutuu tuollaisen kohteeksi vaatii ainakin alussa selitystä. Tuskin siinä kohtaa kukaan vielä nielee että syy se että uhri olisi ku#ipää. Eikö olisi luontevampaa että narsku aluksi pyytelee sekoamisiaan anteeksi? Tarkoitti sitä tai ei mutta jotenkinhan alussa näin on toimitettava että uhri saadaan koukkuun?

Huomaa sitten että uhri sietää ja sietää niin ajan kanssa ei enää ole tarvetta pyydellä anteeksi ja voi alkaa polkea uhrin itsetuntoa maan rakoon kun huomaa että siihen on mahdollisuus.

Noilla anteeksipyynnöillähän sen uhrin helpoiten saa koukkuun. Sitten ollaan taas niin ihanaa että. Tätä jatketaan väsytystaktiikalla kunnes ollaan siinä pisteessä että uhrin itsetunto alkaa olla mennyt. Sitten ei enää tarvitse pyytää anteeksi ja voi kunnolla alkaa käydä uhrin psyykeen kimppuun.

Ymmärsikö kukaan pointtia?

Kaiketi narskut ajautuu yhteen senverran henkisesti heikkojen/kilttien kanssa, että saavat sen oman kilahtelunsa toisen mielessä vaikuttamaan tämän kilahtamattoman syyltä ja se on sitten hän joka pyytelee anteeksi kilahtelevalta narskulta. Itselläkin oli tuollainen vähän outo suhde ja näin jälkeenpäin ajatellen toisen käytös melkoisen omituista, sain jatkuvasti pyydellä anteeksi kun toinen pimahteli ihan mitättömistä syistä. Tai ehkäpä juuri minä olinkin narsisti? Kuka tietää...