Lue keskustelun säännöt.
Mihin päätyvät ne nuoret, jotka eivät päässeet lukioon tai ammattikouluun?
17.06.2021 |
Opetushallitus tänään: "Kevään hauissa perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin haki 78 297 hakijaa, joista 69 490 sai opiskelupaikan. Perusopetuksen päättävistä 99 % haki koulutukseen. Heistä 95 % sai opiskelupaikan."
Mitä tapahtuu siis noin 9000 nuorelle, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa?
Kommentit (22)
Istuvat persukoulussa 18-vuotiaaksi saakka. Niin Li halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalialalle, Sinne näitä yritetään kaataa vanhusten hoitajiksi ja muiden auttajiksi.
Toi 9 tuhatta on kaikki hakeneet, ei pelkästään peruskoulun päättäneet.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalialalle, Sinne näitä yritetään kaataa vanhusten hoitajiksi ja muiden auttajiksi.
Opiskelen aikuispuolella lähihoitajaksi, ja harvassa ovat ne opiskelijat joilla ei ole joko päihdetaustaa, mt-ongelmaa tai kielitaidon puutteita.
En usko että nuorisopuolella asiat ovat yhtään paremmin.
Eikös nyt tullut se muutos, että kaikille on järjestettävä joku paikka?
Eli amikseen varmaan sitten päätyvät. Roikkuvat siellä kirjoilla täysi-ikäiseksi asti ja lentävät sitten poissaolojen vuoksi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalialalle, Sinne näitä yritetään kaataa vanhusten hoitajiksi ja muiden auttajiksi.
Opiskelen aikuispuolella lähihoitajaksi, ja harvassa ovat ne opiskelijat joilla ei ole joko päihdetaustaa, mt-ongelmaa tai kielitaidon puutteita.
En usko että nuorisopuolella asiat ovat yhtään paremmin.
Juuri tämä. Moni ei tiedä, mutta luulee parempaa. Kaikki kunnia lähihoitajille. Ei sitä alaa vaan saisi noin aliarvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalialalle, Sinne näitä yritetään kaataa vanhusten hoitajiksi ja muiden auttajiksi.
Opiskelen aikuispuolella lähihoitajaksi, ja harvassa ovat ne opiskelijat joilla ei ole joko päihdetaustaa, mt-ongelmaa tai kielitaidon puutteita.
En usko että nuorisopuolella asiat ovat yhtään paremmin.Juuri tämä. Moni ei tiedä, mutta luulee parempaa. Kaikki kunnia lähihoitajille. Ei sitä alaa vaan saisi noin aliarvostaa.
Tuntuu että nykyään lähihoitajan koulutusta pidetään jonkinlaisena roskatynnyrinä jonne voidaan kaataa kaikki työllistymishaasteiset joille ei keksitä muuta paikkaa.
Melkein kuka tahansa pääsee kouluun, riittää että läpäisee b1-kielikokeen (se ylemmästä alkeistasosta seuraava koe), täyttää terveydentilavaatimukset eikä opiskeluoikeutta ole aiemmin peruttu toisten ihmisten turvallisuuden vaarantamisen takia.
Ihmettelen miten opettajat jaksavat tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun hallitus linjauksen, että oppivelvollisuus jatkuu aina 18 vuoden ikään asti, niin kysymys ajankohtaistunee aiempaa enemmän lähivuosina.
Saa nähdä tuleeko virkavalta tekemään kotitarkastuksia ja metsästää alaikäsiä nuoria pitkin poikin, viedäkseen heitä pakolla sellaisiin kouluihin, joihin on matalin kynnys.
Kynnyksen korkeus taas ratkeaa niinkuin tähänkin asti. Kysytään mikä on koulun matalin keskiarvoraja, jolla ao kouluun on päässyt. - "Paremmat koulut" saanevat olla rauhassa kun taas "huonompiin kouluhin" pakko sijoietaan oppilaita, jotta he voisiva suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun.
Mutta miten tai kuinka tällainen "pakko sijoitettua" nuori käyttäyyy opiskelupaikassa, joka on valikoitunut lähinnä siksi, että jossain hänen nyt on vain ja ainoastaan "opiskeltava" . (- Tai olisiko sopivampaa sanoa kuluttaa aikaansa valvoussa ympäristössä, jotta oppivelvollisuus aika olisi ohi).
Parhaassa tapauksessa nuori löytää näin oman "juttunsa" ja intoutuu opiskelemaan. Mutta ikävämmässä tapauksessa ei hänen kiinnostuksensa herää. -
Ja kostoksi, jona nuori kokee sen, että hänen halutaan "opiskelevan" hänelle vastenmielisessä paikassa/ alaa joka ei voisi häntä pätkän vertaa kiinnostaa nuori hakee huomiota mm. tekemällä tai yritää tehdä monen muun olon vaikeaksi e. häiritsee ja varastaa huomion heiltäkin, jotka samassa paikassa haluavat opiskella ja oppia.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Meidän perheen yläasteen epäonnistuja kävi kymppiluokan, ja jatkoi sieltä lukioon. Oli kyllä kymppiluokkansa ainoita onnistujia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amiksesta tulee entistä suurempi nuorten roskis.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun hallitus linjauksen, että oppivelvollisuus jatkuu aina 18 vuoden ikään asti, niin kysymys ajankohtaistunee aiempaa enemmän lähivuosina.
Saa nähdä tuleeko virkavalta tekemään kotitarkastuksia ja metsästää alaikäsiä nuoria pitkin poikin, viedäkseen heitä pakolla sellaisiin kouluihin, joihin on matalin kynnys.
Kynnyksen korkeus taas ratkeaa niinkuin tähänkin asti. Kysytään mikä on koulun matalin keskiarvoraja, jolla ao kouluun on päässyt. - "Paremmat koulut" saanevat olla rauhassa kun taas "huonompiin kouluhin" pakko sijoietaan oppilaita, jotta he voisiva suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun.
Mutta miten tai kuinka tällainen "pakko sijoitettua" nuori käyttäyyy opiskelupaikassa, joka on valikoitunut lähinnä siksi, että jossain hänen nyt on vain ja ainoastaan "opiskeltava" . (- Tai olisiko sopivampaa sanoa kuluttaa aikaansa valvoussa ympäristössä, jotta oppivelvollisuus aika olisi ohi).
Parhaassa tapauksessa nuori löytää näin oman "juttunsa" ja intoutuu opiskelemaan. Mutta ikävämmässä tapauksessa ei hänen kiinnostuksensa herää. -
Ja kostoksi, jona nuori kokee sen, että hänen halutaan "opiskelevan" hänelle vastenmielisessä paikassa/ alaa joka ei voisi häntä pätkän vertaa kiinnostaa nuori hakee huomiota mm. tekemällä tai yritää tehdä monen muun olon vaikeaksi e. häiritsee ja varastaa huomion heiltäkin, jotka samassa paikassa haluavat opiskella ja oppia.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Mutta joillain nuorilla on niin huono keskiarvo, etteivät pääse mihinkään. Jos ka on oikeasti vaikka 5,2 niin ei ole yhtäkään koulua mihin sillä pääsisi.
Mihinköhän ihmeeseen sellaiset saadaan tungettua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun hallitus linjauksen, että oppivelvollisuus jatkuu aina 18 vuoden ikään asti, niin kysymys ajankohtaistunee aiempaa enemmän lähivuosina.
Saa nähdä tuleeko virkavalta tekemään kotitarkastuksia ja metsästää alaikäsiä nuoria pitkin poikin, viedäkseen heitä pakolla sellaisiin kouluihin, joihin on matalin kynnys.
Kynnyksen korkeus taas ratkeaa niinkuin tähänkin asti. Kysytään mikä on koulun matalin keskiarvoraja, jolla ao kouluun on päässyt. - "Paremmat koulut" saanevat olla rauhassa kun taas "huonompiin kouluhin" pakko sijoietaan oppilaita, jotta he voisiva suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun.
Mutta miten tai kuinka tällainen "pakko sijoitettua" nuori käyttäyyy opiskelupaikassa, joka on valikoitunut lähinnä siksi, että jossain hänen nyt on vain ja ainoastaan "opiskeltava" . (- Tai olisiko sopivampaa sanoa kuluttaa aikaansa valvoussa ympäristössä, jotta oppivelvollisuus aika olisi ohi).
Parhaassa tapauksessa nuori löytää näin oman "juttunsa" ja intoutuu opiskelemaan. Mutta ikävämmässä tapauksessa ei hänen kiinnostuksensa herää. -
Ja kostoksi, jona nuori kokee sen, että hänen halutaan "opiskelevan" hänelle vastenmielisessä paikassa/ alaa joka ei voisi häntä pätkän vertaa kiinnostaa nuori hakee huomiota mm. tekemällä tai yritää tehdä monen muun olon vaikeaksi e. häiritsee ja varastaa huomion heiltäkin, jotka samassa paikassa haluavat opiskella ja oppia.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Mutta joillain nuorilla on niin huono keskiarvo, etteivät pääse mihinkään. Jos ka on oikeasti vaikka 5,2 niin ei ole yhtäkään koulua mihin sillä pääsisi.
Mihinköhän ihmeeseen sellaiset saadaan tungettua?
Ei ole uusia asia, että on nuoria, joilla keskiarvo jää hyvin alhaiseksi. - Jokainen tapaus tietysti aina omansa. On eri asia saada huono keskiarvo siksi, että nuorelta ei opiskelu suju siksi,, että hänellä on motorisia vaikeuksia ja siten ongelmana pysyä ikäluokkansa mukana kuin siksi, että nuori on vuosien saatossa "vain" omaksunut käsityksen, että sillä miten tai kuinka hän opiskelee on asia, joka ei kiinnosta ketään; joten miksi kiinnostaisi häntä itseäänkään.
Tässä kohtaa oma osansa on mm. nuoren taustalla ja elämäntilanteella yleisemmin: onko nuorella elämssään yhtään hänestä kiinnostunutta ja turvallisa ja luotettavaa aikuista?
Nuori ei siis välttämättä ole siis ns. tyhmä, jos hänen todistuksensa numerot ovat hyvin heikkoja.
Olennaisinta olisi minusta selvittää ensin se, että miten nuori itse kokee ja tuntee tilanteensa. Missä hän näkee itsensä tulevaisuudessa?
Sitten voidaan lähteä selvittämään miten tuohon tavoitteeseen saatettaisiin päästä.
Sanon vielä, että jos oppivelvollisuuden murroskohdassa e. siinä vaiheessa kun tulee seuraava merkiiävä valina jatkaako opintoja lukiossa vai ammattikoulussa, (vai jossain muualla) - nuoren oppiaineiden arvosanojen keskiarvo on alle 6 (kuusi) niin se ei ole maailman loppu mutta jälkiviisauden valossa voi kyllä sanoa, että olisi ollut fiksua, että nuori olisi jo nuorempana käynyt vaikka pariin kertaan jonkun luokan uudestan (e. jäänyt ns. luokalleen), eikä vain edennyt virran mukana luokalta toiselle.
Ei luokalle jääminen tietenkään, tai ei useimmiten ainakaan ole mukava kokemus mutta parempi sekin kuin, että nuori on tiedollisesti ja taidollisesti alle kymmenvuotiaan tasolla vain siksi, että odotettiin ihmeitä ja kuviteliin, että nuori saa kuin taika iskusa kaikki tiedot ja taidot kun vain kasvaa ja varttuu.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun hallitus linjauksen, että oppivelvollisuus jatkuu aina 18 vuoden ikään asti, niin kysymys ajankohtaistunee aiempaa enemmän lähivuosina.
Saa nähdä tuleeko virkavalta tekemään kotitarkastuksia ja metsästää alaikäsiä nuoria pitkin poikin, viedäkseen heitä pakolla sellaisiin kouluihin, joihin on matalin kynnys.
Kynnyksen korkeus taas ratkeaa niinkuin tähänkin asti. Kysytään mikä on koulun matalin keskiarvoraja, jolla ao kouluun on päässyt. - "Paremmat koulut" saanevat olla rauhassa kun taas "huonompiin kouluhin" pakko sijoietaan oppilaita, jotta he voisiva suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun.
Mutta miten tai kuinka tällainen "pakko sijoitettua" nuori käyttäyyy opiskelupaikassa, joka on valikoitunut lähinnä siksi, että jossain hänen nyt on vain ja ainoastaan "opiskeltava" . (- Tai olisiko sopivampaa sanoa kuluttaa aikaansa valvoussa ympäristössä, jotta oppivelvollisuus aika olisi ohi).
Parhaassa tapauksessa nuori löytää näin oman "juttunsa" ja intoutuu opiskelemaan. Mutta ikävämmässä tapauksessa ei hänen kiinnostuksensa herää. -
Ja kostoksi, jona nuori kokee sen, että hänen halutaan "opiskelevan" hänelle vastenmielisessä paikassa/ alaa joka ei voisi häntä pätkän vertaa kiinnostaa nuori hakee huomiota mm. tekemällä tai yritää tehdä monen muun olon vaikeaksi e. häiritsee ja varastaa huomion heiltäkin, jotka samassa paikassa haluavat opiskella ja oppia.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Mutta joillain nuorilla on niin huono keskiarvo, etteivät pääse mihinkään. Jos ka on oikeasti vaikka 5,2 niin ei ole yhtäkään koulua mihin sillä pääsisi.
Mihinköhän ihmeeseen sellaiset saadaan tungettua?
Peruskoulun arvosanoja voi käydä korottamassa ja kyllä niihin kouluihin voi päästä sisään vaikka keskiarvoraja ei täyttyisikään.
Ulimiehiksi ja -naisiksi av-palstalle.
Kymppiluokalla, vai mikä täydentävä koulutus sen nimi nykyään on
Vierailija kirjoitti:
Kymppiluokalla, vai mikä täydentävä koulutus sen nimi nykyään on
Mutta löytyykö kaikista kunnista (edes) kymppiluokkaa? Kun loppuviimein se on hyvin pieni osa ikäluokkaa, joka ei "vapaa ehtosiesti" ja omin avuin selviä seuraavaa opiskelupaikkaan. - Toki se voi olla perusellusti kymppiluokkakin mutta minusta olisi jo kymppiluokkaa aloittaessa hyvä yrittää hahmottaa kokonaistilanne vähän laajemmin ja samalla nähdä vähän pidemmälle ja ennen kaikkea kuunnella nuorta. Kysytään millaisia haaveita ja unelmia hänellä on tulevaisuutensa suhteen....
Kymppiluokka voi olla hyvä " uusi alku" mutta senkin jälkeen jatkuu (viim. hallitukens linjauksen jälkeen) yleinen oppi ja opiskeluvelvollisuus... Eli kymppiluokka on vain väliaikainen ratkaisu.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Olen käynyt peruskoulun. Sen jälkeen perustin firman.
Möin sen vuonna 2012 ja muutin Thaimaahan.
Nyt harrastan täällä paljon mitä haluan ja myös pienimuotoista yritystoimintaa on.
Oikeastaan eläköidyin 42 vuotiaana vaikka en eläkettä saakaan.
Lukioon tai ammattikouluun valmentaville linjoille, kansanopistojen pitkille linjoille, vaativaa erityistä tukea antaviin koulutuksiin yms. Vaihtoehtoja kyllä on.