Lue keskustelun säännöt.
Ystävä puolustelee minua kaltoinkohtelevaa miestäni
14.06.2021 |
Ystävälläni on ollut hankala avioero, ja hänen sydäntä olen tukenut ja kuunnellut parin vuoden ajan ja ylikin huoltajuus ym. riidoissa yöllä ja päivällä. Minun mies on saanut rajuja vihanhallinnankyvyttömyyskohtauksia ja ne vain jatkuu. Ne pelottaa ja ahdistaa erittäin paljon. Olen yrittänyt jutella niistä ystäväni kanssa ja hän sanoo ettei usko minua. Mies on upea ja hänessä ei voi olla mitään vikaa. Ystäväni ei halua kuunnella minua, kääntää jutut samantien esim. omiin suonikohjuihin ym, joista pitää kiinni jutun aiheena kymmeniä minuutteja.
Kommentit (25)
Sinulla on kaltoinkohteleva mies ja itsekäs ystävä. Älä kerro sukulaisistasi, ja vihamiehiä sinulla ei varmaan olekaan. Tai jospa sinä et vain tunnista sellaisia aivan lähimmissä ihmisissäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltaiset ihmiset ovat yleensä myös ulos päin varsinaisia hurmureita, joista ei millään arvaisi miten käyttäytyvät kotona. "Ystäväsi" on varmaan langennut tähän samaan taikaan. Oikea ystävä kuitenkin uskoisi, jos hänelle kertoo tuollaista.
Mulla on myös takana suhde väkivaltaiseen mieheen. Kerroin kaikesta suhteessa tapahtuneesta ikävästä eräälle pitkäaikaiselle ystävälleni (mm. raiskaus). Kun vihdoin olin jättämässä tätä jätkää, mun ystävä oli enemmän huolissaan siitä että musta tulee yksinhuoltajaäiti kuin siitä että mä pelkäsin oman ja lapseni hengen puolesta. Mä olin aivan onnessani ja helpottunut, kun onnistuin lähtemään turvallisesti. Mun "ystävä" puolestaan säälitteli että nyt joudun kasvattamaan lapsen yksin. Tulee varmaan rankkaa. Haloo, asutaan Suomessa. Täällä on täysin mahdollista olla yksinhuoltaja.
Tämä sama ystävä ei kestänyt sitä, jos puhuin niista asioista, mitä parisuhteessa tapahtui. Miehen osalta henkinen väkivalta (piinaaminen ja haukkuminen) jatkui vielä eron jälkeenkin. Se satutti todella pahasti. Ystävä alkoi valittaa, että puhun siitä liian paljon. Silti lähes kaikki aika joka me vietettiin yhdessä me käytettiin mun ystävän panokuvioista ja kodinsisustuksesta höpöttelyyn. "Ystävä" koki etten ole tarpeeksi tukena. Vaikka minä tuin häntä enemmän hänen tinder-seikkailuissa kuin hän elämäni vaikeimpana aikana. 80 % ajasta jonka vietimme yhdessä hän puhui hänen asioistaan. Jos hän kysyi, mitä kuuluu, hän ei koskaan kuunnellut vastausta. Silloin viimeistään ymmärsin, että hän ei ole oikea ystävä.
Jätä sekä mies että tuo "ystävä".
Juuri noin, minulla myös samankaltainen ystävä. On vuosia haukkunut ja puinut exänsä tekoja. Parin tunnin puheluita kriisiaikoihin jopa usean kerran päivässä pikkulapsiperheeseen. Kuuntelin ja ymmärsin.
Huvittavinta oli kun kerran aloin puhua vanhasta ikävästä miehen pettämisestä, tämä ystäväni sanoi että nyt hitto lopetat menneisyydestä puhumisen, siitä ei ole mitään hyötyä. En jaksa kuunnella. Ja jatkoi exänsä haukkumista iltaan saakka.
Ukot on ukkoja, mutta ystävät säilyy. Tai sitten kaikki ei!
Voiko ystäväsi kokea, että haluat tehdä vaikutuksen ja uskoutua kokemistasi vääryyksistä? Jos itse kertoi omista ongelmistaan, todennäköisesti on itsekeskeinen ihminen, joka kaipaa tukijaa ja kuulijaa mutta joka ei itse tarjoa samaa sinulle. Et saa olla huomion ja draaman keskipiste hänelle, vaan vaikka hänen suonikohjunsa ovat arvokkaampia.
Argh argh,näitä juttuja 😤