Lue keskustelun säännöt.
Saako itsensä ja omanarvontuntonsa takaisin väkivaltaisen parisuhteen jälkeen?
12.06.2021 |
Ennen parisuhdetta olin siis hyvällä tavalla ihastunut itseeni. Olin käynyt läpi paljon ja työstänyt elämääni sellaiseen tilaan, jossa vihdoin ja viimein tunsin olevani oma itseni. Se oli ihanaa aikaa, olin onnellinen ja monesta asiasta kiitollinen, irsestäni huolta pitävä ja hyvä tyyppi muutenkin. Kaikki mahdollisuudet oli auki ja talouskin kunnossa.
Kuitenkin vielä työstäminen itseni kanssa oli kesken enkä olisi kaivannut parisuhdetta mutta jäin valitettavasti koukkuun ihastuksen tunteeseen, matkoihin ja yhteiseen aikaan erään miehen kanssa. Rakastuneena tein tyhmiä päätöksiä, muutin miehen kanssa yhteen ja lopulta olinkin keskellä helvettiä. Haukkumista, halveksuntaa, alistamista ja päälle tietenkin vielä fyysinen väkivalta sekä miehen alkoholismi.
En nyt jaksa lähteä erittelemään mikä sai minut jäämään tai miksi ylipäätään halusin uskoa suhteen toimivan.
Olen päässyt eroon ja asun hänestä kaukana onneksi. En ole kovin vakaalla pohjalla enää itseni kanssa ja tyhmennyin mielestäni jotenkin tuon suhteen aikana. Olen paljon epävarmempi ja elän jossain kuplan kaltaisessa tilassa, josta haluaisin vapaaksi. Vaeltelen ihan tyhjänä tässä elämässä nyt mukana tällä hetkellä.
Tässä tahtoisin saada toivoa, että minun on mahdollista vielä päästä takaisin tuohon tilanteeseen ja rakkauden kokemuksiin mitä minulla oli itseäni ja muita kohtaan.
Vaatiiko se vain pitkää toipumista?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
""matkoihin", tuo kertoo mitä halusit mieheltä ja miksi siedit.
No tässä ei ole se nyt oleellista. Lisäksi maksoin itse omat osuuteni matkoista ja jos nyt mietitään talouspuolta, vaikka miehellä oli rahaa niin olisin pärjännyt varmasti paremmin ilman häntäkin taloudellisesti. Minä loppuen lopuksi olin osa hänen masturbaatiotaan ja kodinhoitaja.
Se oli ilkikurisesti suunniteltu juttu johon lankesin, kannan siitä oman taakkani mutta tahdon itseni jo takaisin elämään
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee korjaavia kokemuksia, jos annat mahdollisuuden niille. Myös vihan tunteiden ja pettymyksen salliminen auttaa sdkä aika.
Omien rajojen löytäminen voi tehdä ihan törkeen kipeää. Vuosien pee kun lähtee irtoomaan...
Rukous auttaa itseäni.
Rakasta, hoivaa ja huomioi itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Tulee korjaavia kokemuksia, jos annat mahdollisuuden niille. Myös vihan tunteiden ja pettymyksen salliminen auttaa sdkä aika.
Kiitos.
Yritän saada itseni rauhoittumaan vaikeiden tunteiden kanssa. Olen jo pitkään ollut lannistuneessa tilassa ja tavallaan kävellyt ns. huppu päässä koska syyllisyys ja häpeä on ollut voimakasta. Minun on todenteolla alettava rakastamaan taas itseäni ja olemaan oikeasti armollinen. Täytyy hokea, ettei minun tarvitse kantaa häpeää harteillani vaan tuo kokemus on ollut yksi osa elämääni ja ehkä olen oppinut asettamaan rajoja paremmin. Täytyy hoitaa itseään tietoisesti koska muuten olen vielä tunteideni vietävänä, jotka tavallaan lisäävät negatiivista kierrettä ja eristäytymistä.
Tarvitsen asenteeseeni muutosta kyllä ja ihmisiä lähelleni, eron jälkeen olen työntänyt paljon ihmisiä pois. Jopa niitä, jotka olisivat olleet aidosti halukkaita minua tukemaan. En ollut valmis siihen myötätuntoon oman häpeäni pohjalta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se siitä Ap, aika parantaa
Mulla kesti kolme vuotta, että ihastuin itseeni uudelleen, kun se tapahtui elämä hymyili. Tapasin myös rakkauden <3
Kokemuksena mulla aiemmin oli väkivaltainen, alistava manipuloija poikaystävä, joka sai minut uskomaan, että ”kukaan muu ei voisi ikinä rakastaa sua, kaikki vaan haluaa nussia sua”
Huoraksi haukkumista, tappouhkauksia sain vielä kolme vuotta eronkin jälkeen. Olin siis estänyt hänet kaikkialla mutta löysi aina keinon sanoa se asia. Vainosi myös minun perhettäni ja ystäviäni. Ja olin siis 19 vuotias kun erosin tuosta.
""matkoihin", tuo kertoo mitä halusit mieheltä ja miksi siedit.