Lue keskustelun säännöt.
Ikäkriisi ja pakkomielle omasta ulkonäöstä
11.06.2021 |
Ahdistaako ketään muuta oma ulkonäkö? tai sen riittämättömyys?
Tuntuu ettei elämästä voi oikein nauttia ellei ole ulkoisesti jonkun maagisen standardin mukainen. koskaan et ole riittävän timmi, laiha jne koska rintasi ovat liian pienet ja väärän muotoiset, hiukset ohuet ja kasvon piirteet väärissä mittasuhteissa. Toivon että en osaisi kiinnittää tällaisiin asioihin huomiota tai olla ikään kuin niillä ei olisi merkitystä, mutta olen kai todella visuaalinen, sillä en jotenkin kykyene näkemään kasvoja vain kasvoina.
En ole teettänyt itselleni mitään kauneusoperaatioita, mutta haaveilen milloin minkäkin osan muovaamisesta itsessäni päivittäin. Tavallaan onnikin ettei ole rikas, niin ei ole mahdollisuuksiakaan ryhtyä toimenpiteisiin. Enkäkyllä haluaisi päätyä sellaiseksi karikatyyriseksi hollywoodin vanhaksi naiseksikaan joka on yrittänyt säilyttää nuorekkuutensa ja muuttunut omituisen näköiseksi nukkeihmiseksi, jonka ikää voi vain arvella koska jokainen ruumiinosa näyttää jotenkin eri pariselta ja ikäiseltä.
En haluaisi ensinnäkään ajatella ulkoista olemustani niin paljon kuin teen, mutten jotenkin voi muutakaan. Vertaan itseäni jatkuvasti muihin naisiin ja ahdistun ja tulen surulliseksi, vihaiseksi ja kateelliseksi jostain mitä heillä on ja joka itseltäni puuttuu. Joskus ajattelen että olen ihan nätti, mutta sitten taas järkytyn kun näenkin itseni yllättäen peilista tai jostain valokuvasta "enhän minä nyt tuolta voi näyttää", enkä vain syvällä itsessäni pysty hyväksymään itseäni ja sitä miltä näytän, koska en ole kaunis. On jotenkin helpompaa ajatella että jos vain nenäni olisi tuosta hieman kapeampi tai jospa täyttäisin hieman ylähuulta tai siloittaisin nuo rypyt jne, kuin että katsoisi peiliin että jahas, tältä minä nyt sitten näytän eikä sille mitään voi. Tulkoon lisää ryppyjä, syvempiä
uurteita ja kasvakoon nokka vanhuuttaan...saas nähdä mitä kymmenen vuoden päästä näkyy.
...Ehkäpä niin, jos olisin maailman ainut ihminen, mutta koska näkee että muut korjauttavat ns. ongelmansa näyttävät paremmilta ja onnellisemmilta...enpä tiedä, tuntuu että miksi itselläni ei voisi myöskin olla mahdollisuus tehdä niin. toisaalta taas ajattelen että se juuri on yksi asia mistä en pidä nykymaailmassa.
En ole koskaan ollut kaunis, ehkä joidenkin mielestä ihan nätti ja hoikka ja nuoruus toki on aina plussaa, mutta nyt kun alkaa lähennellä neljää kymppiä eipä ole enää sitäkään valttikorttia...tokihan on kyseenlaista onko kolmekymppinen nainenkaan enää mikään nuori, mutta ymmärrätte pointin. Sitten pitää yrittää näyttää nuorekkaalta, koska kauneus ja nuoruuskulkevat käsikädessä.
Asian ydin: Tuntuu että naisena elämä menee hukkaan tai jää elämättä kun ei ole riittävän kaunis.
Kommentit (15)
Olet maailman kaunein nainen minulle. Koko maailmassa ei olisi mitään muuta paikkaa tällä hetkellä, jossa olisin mieluummin kuin sinun vieressäsi. Olet kaunis sisältä ja ulkoa. Hyvää illan jatkoa ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jotenkin ahdistavaa ylipäätään et ennen riitti olla ns.tavis kaikessa, nykyään pitäis olla "taviksenkin"akateeminen miljonääri-sijoittaja, harrastaa tavoitteellisesti ja treenata jhnk maratonille/fitness-kisoihin/triathlonia/cross-fitiä jne. Suorira,suorita,suorita 24/7/365,tienaa hitosti ja näytä siinä ohessa koko ajan täydelliseltä,huoh joo...Tykkäsin enne lukea jtn "kotikutoisia"blogeja normi-ihmisten arjesta, nykyään ne on kaikki jtn insta-pyllistelyä, täyteaineisia, siloteltuja naamoja ja pelkkää materian esittelyä, ei kiinnosta.
Tunnistan tuon itsessäni. Mutta yritän ajatella että vaikka olisi rahaa niin en silti menisi kasvojen kohotukseen jne.
Tee kuten minä pätkä (alle 169 cm) ja kaljuuntuva mies. Hanki itsellesi sisältöä ns. korvien väliin. Kyllä minäkin yriän huolehtia ulkonäöstäni muta en ikinä tule kasvamaan pituuta edes äiini mittaiseksi tai kenenkään muun sisarukseni saati isäni mittaiseksi. Yhtä tuuheat hiukset kuin heistä yhdelläkään voisin saada peruukilla mutta en ole kokenut tai tuntenut peruukkia omaksi.
Sinkku olen. Ehkä joskus kohtaan ja löydän naisen, joka osaa arvostaa minua tällaisen kuin olen.
En väitä, etteikö ulkonäöllä olisi merkitystä kerroinhan jo yrittäväni huolehtia siitä itsekin mutta jos se on merkittävin asia, niin kannattaa arvioida, että kannattaisiko vähentää sen merkittävyyden korostamista ja keskittyä sen asemasta joihinkin muihin seikkoihin joille voi.
Ei "riitävän huoliteltuun" olemukseen pyrkiminen saisi viedä liian paljon energiaa muilta asioilta, joilla voi yrittää pitää itsensä kunnossa ja tasapainossa.
Ei elämä kauniina naisena ole välttämättä sen siistimpää.
Itse olen saanut aina paljon huomiota ja suitsutusta ulkonäöstäni, mutta silti olen kärsinyt elämässäni paljon ulkopuolisuuden tunteesta, irrallisuudesta ja masentuneisuudesta.
Kaunis ulkonäkö on kyllä varmasti bonusta, jos on muutenkin asiat kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja jotenkin ahdistavaa ylipäätään et ennen riitti olla ns.tavis kaikessa, nykyään pitäis olla "taviksenkin"akateeminen miljonääri-sijoittaja, harrastaa tavoitteellisesti ja treenata jhnk maratonille/fitness-kisoihin/triathlonia/cross-fitiä jne. Suorira,suorita,suorita 24/7/365,tienaa hitosti ja näytä siinä ohessa koko ajan täydelliseltä,huoh joo...Tykkäsin enne lukea jtn "kotikutoisia"blogeja normi-ihmisten arjesta, nykyään ne on kaikki jtn insta-pyllistelyä, täyteaineisia, siloteltuja naamoja ja pelkkää materian esittelyä, ei kiinnosta.
Kyllä. nykyisin tavallisuus ei riitä mihinkään
Muistan ton ajan. Itsellä se kesto ikävuodet 12-35. Sitten aloin tienaamaan yli 100ke vuodessa ja en jaksa enää 37 vuotiaana stressata pienistä. Raha teki minut onnelliseksi. Olen edelleen pyöreä ja ohuttukkainen pulloposki, mutta nyt elämässä ihan uudet asiat avautuneet tulojen avulla. Ulkonäön murehtiminen on yksi suurimmista katumuksen aiheistani elämässäni. Miksi helvetissä tuhlasin siihen aikaani ja energiaani. Onneksi nyt elämä näyttää ihan uusia puolia. Yrittäjyys kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asian ydin: Tuntuu että naisena elämä menee hukkaan tai jää elämättä kun ei ole riittävän kaunis.
Ei helvetissä näin!
Koskaan et voi olla tarpeeksi laiha, kaunis tai rikas. Eli ei kannata elää, niinkö?
Meillä harmaantuvilla/kaljuuntuvilla, laihoilla/pullukoilla, köyhillä/rikkailla on ihan loistava elämä.
Se on kiinni ihan siitä mitä itse teet.
Ja kun ikää tulee, voit tehdä ihan mitä itse haluat.
Se on itsestäsi kiinni.
Taitaa olla liikaa aikaa miettiä tuota ikääntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei enää. Olin nuorena todella kaunis ja jossain vaiheessa ikääntyminen tuntui hirvittävältä, kun ensimmäiset rypyt/ juonteet ilmestyivät. Mutta elämä opettaa. Elämässä on suurempiakin murheita, kuin ulkonäkö. Nyt 58- vuotiaana arvostan terveyttä eniten. Näen peilissä ikääntyneen naisen, mutta se ei haittaa. Kaikki me vanhenemme, olen kiitollinen siitä, että olen terve ja jaksan vielä auttaa vieläkin ikääntyneempää vanhempaani.
Maailman turhin ja turhamaisin huolenaihe. Pidä ruumiisi ja mielesi terveenä, kehitä itseäsi, ja unohda tuollainen tyhjänpäiväinen vatvominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla olisi nyt ylimääräistä rahaa ja pari kuukautta sitten olin vakavissani varaamassa aikaa pistoshoitoihin. Olisin vähän kohottanut naamaa ja laittanut hieman täytettä huuliin. Mutta tulin järkiini ja kävin ainoastaan hedelmähappo kasvohoidossa ja satsasin kunnon ihonhoitotuotteisiin ja yritän nyt saada rutiiniksi säännöllisen ihonhoidon. Minulla on olemattomat hiukset joten niihin nyt tuhlaan sen verran että laitan 3kk välein uudet pidennykset. Samoin 3vko välein käyn ripsihuollossa. Nyt käyn pari kertaa hammaskiven poistossa jonka jälkeen teen hampaiden valkaisun. Tuollaista pikku fiksausta. Tällä hetkellä en nää tarvetta muille operaatioille mutta en sano ettenkö joskus tulevaisuudessa voisi vähän kohottaa naamaa jos tulee iän tuomaa väsynyttä ilmettä tms. Mutta hyvin hienovaraisesti, en missään nimessä halua sen näköistä naamaa mistä näkyy kilometrin päähän että operoitu on. N38
Olen keski-ikäinen nainen. Mua on auttanut oman kehon hyväksymisessä aktiivinen ja säännöllinen liikunta. Ensinnäkin, siitä tulee hyvä olo. Toiseksi, keho vahvistuu ja palkitsee toimivuudellaan. Jaksan kyykätä, vetää leukoja, punnertaa ja penkata, mikä fiilis! Sivutuotteena vartalo näyttää sporttiselta, ja kurvit muotoutuvat oikeisiin kohtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ahdistaa minuukin just lääkkeistä tulleet iki-läskit, luomet kasvoissa, keltaiset hampaat, muodottomuus, pömppämaha, turvonnut naama, ohuet, lyhyehköt hamppuhiukset,akne jne. Itse kyllä surutta korjailisin suurimman osan vioistani, jos rahaa vain olisi, niin ne muutkin tekee ja pyyhkivät ohitseni mm. työn haussa oikealta ja vasemmalta. Sellaista nyt vaan on nykyaika. Raha ja ulkonäkö on ihmisarvo ja ilman niitä on näkymätön/alinta saas taa jne.